Elokuvatutkimus osoitti: Multitasking kuormittaa aivoja
Indiana Jones –elokuvapätkän vaikutus aivojen eri osa-alueisiin. Kuva: Juha Lahnakoski.
Aikaisempien tutkimusten mukaan multitasking eli useiden tehtävien suorittaminen rinnakkain laskee tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Nyt ryhmä aivokuvantamiseen erikoistuneita tutkijoita on selvittänyt ilmiön syitä ja havainnut, että tehtävien liian tiheä vaihtaminen häiritsee aivojen toimintaa. Tämä voi selittää, miksi lopputulos on heikompi kuin yhteen tehtävään kerrallaan keskittyessä.
”Mittasimme tutkimuksessa toiminnallisella magneettikuvauksella koehenkilöiden aivojen eri alueita samalla, kun he katsoivat pilkottuja, lyhyitä pätkiä Star Wars-, Indiana Jones- ja James Bond -elokuvista”, kuvailee Aalto-yliopiston professori Iiro Jääskeläinen.
Taaempi ohimolohko, selänpuoleinen sisempi etuotsalohko, pikkuaivot sekä ylempi etukiila ovat merkittävimmät aivojen alueet, joissa yksittäiset tapahtumat yhdistetään tapahtumasarjoiksi. Näiden aivoalueiden ansiosta pilkotuista palasista voidaan muodostaa kokonaisuuksia. Tutkimuksessa koehenkilöiden aivoalueet toimivat jouhevammin, kun elokuvia katsottiin 6,5 minuutin pätkissä. Noin 50 sekunnin pätkiin pilkottaessa elokuvien jatkuvuus pirstoutui. Tutkimuksen mukaan aivot toimivatkin tehokkaimmin, kun ne saavat tehdä yhden tehtävän kerrallaan.
Riittämättömyyttä ja kuormitusta
Jääskeläinen suosittelee, että joka päivässä olisi joku tehtävä, jonka saisi valmiiksi sen sijaan, että vie kymmeniä tehtäviä samanaikaisesti vähän eteenpäin.
”Multitaskingin kuoppaan on helppo pudota. Tällöin tuntuu, että mikään tehtävistä ei varsinaisesti etene, mikä taas aiheuttaa riittämättömyyden tunteen. Keskittyminen kapenee ja aiheutuu stressiä. Pitkittynyt stressi puolestaan heikentää ajattelukykyä ja muistia”, kuvailee Jääskeläinen.
Koehenkilöiden aivot toimivat jouhevammin kun elokuvia katsottiin pidemmissä pätkissä. Kuva: Juha Lahnakoski
Myös sosiaalinen media aiheuttaa neurotutkijan näkökulmasta oman haasteensa.
”Oikeastaan koko sosiaalinen media on yhtä monisuorittamista, jossa kulkee monta rinnakkaista juonta ja asiaa rinnakkain. Siellä saattaa päätyä lukemaan uutisia tai pelaamaan kaverin suosittamaa peliä. Aivojen näkökulmasta sosiaalinen media vain lisää kuormitusta.”
Tutkimukseen osallistuivat Jääskeläisen lisäksi Juha Lahnakoski Max Planck –instituutista, Mikko Sams Aalto-yliopistolta ja Lauri Nummenmaa Turun yliopistolta.
Lisätietoa:
Iiro Jääskeläinen
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
puh. 050 560 9503
Artikkeli: Neural mechanisms for integrating consecutive and interleaved natural events (onlinelibrary.wiley.com)
Video (tarkoitettu vain tutkimusryhmän sivuille): https://drive.google.com/file/d/0B5pFkSAzmKTTOTlwN0VJXzFHSU0/view
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.