Uutiset

Eläkkeelle jäävä professori Jukka Seppälä: ”Olen koko urani ajan halunnut tehdä vaikuttavaa työtä”

Poikkeuksellisen merkittävän työuransa päättyessä professori Jukka Seppälä katsoo toiveikkaasti sekä oman alansa että yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Jukka Seppälä facing the camera and leaning on a concrete railing at Dipoli, the main building of Aalto University. In the background, there is light shining through tall windows.
Kuva: Jaakko Kahilaniemi / Aalto-yliopisto.

Urallaan polymeeritieteeseen ja erityisesti biopolymeerien tutkimukseen erikoistunut professori Jukka Seppälä jää eläkkeelle syksyllä 2023 ja siirtyy samalla Aalto-yliopiston emeritusprofessoriksi. Innostus kemiaan syttyi jo koulun kerhossa – ja on kantanut läpi pitkän, monipuolisen ja menestyksekkään uran.

”Olen koko urani ajan halunnut tehdä vaikuttavaa työtä tiede edellä, mutta niin että onnistuessaan työn tuloksilla olisi merkitystä. Se on ollut minulle palkitseva ja kiinnostava lähtökohta”, Seppälä kertoo.

Seppälän tutkimus on johtanut useisiin keksintöihin ja innovaatioihin kemianteollisuuden, metsäteollisuuden ja lääketieteellisten biomateriaalien alueilla. Hän on muun muassa ollut varhaisessa vaiheessa kehittämässä teollisen mittakaavan polylaktidi-teknologiaa eli biopohjaiseen maitohappoon perustuvaa ja biohajoavaa materiaalia, joka korvaa perinteisiä muoveja. 

Seppälä on kehittänyt myös lääketieteellisiä polymeerejä. Tällaisia ovat esimerkiksi elimistössä hajoavat bioaktiiviset komposiitit ja lääkeaineita kontrolloidusti vapauttavat polymeerimateriaalit. Tärkeä ulottuvuus Seppälän uralla on ollut yhteistyö eri alojen välillä:

”Monialainen yhteistyö on ollut työlleni keskeinen lähestymistapa jo varhaisesta vaiheesta lähtien. Yhteisen kielen löytäminen eri alojen tutkijoiden välillä on saattanut viedä hieman aikaa, mutta sitten kun yhteys löytyy, on syntynyt hienoja uusien kombinaatioiden mahdollisuuksia”, Seppälä sanoo.

Katse nykyhetkeen ja tulevaisuuteen

Uransa vaiheiden kertaamisen sijaan Seppälä pohtii mieluummin, miltä maailma näyttää, kun hän katsoo nykyisellä kokemuksellaan eteenpäin.

”Juuri nyt on käynnissä sellaisia transitioita, joita on odotettu vuosikymmenten ajan, ja joihin nuoret tutkijat voivat riemusta kiljuen lähteä mukaan. Minullakin yhä mieli palaa päästä pohtimaan innovaatioita ja läpimurtoja, joilla kiertotalous, biotalous, sähköistyminen ja digitalisaatio oikeasti voivat johtaa mullistaviin uudistuksiin. Kemian tekniikka on keskeinen ala, jota tarvitaan, jotta nämä visiot saadaan toteutettua”, Seppälä sanoo.

Ekologisesti kestävien vihreiden energiaratkaisujen toteuttaminen edellyttää yhä paljon tiedepohjaista ymmärrystä, sekä uusia läpimurtoja ja innovaatioita. Maailma onkin muuttunut valtavasti Seppälän työuran aikana.

Juuri nyt on käynnissä sellaisia transitioita, joihin nuoret tutkijat voivat riemusta kiljuen lähteä mukaan.

Jukka Seppälä

Seppälä painottaa, että yksin hänen työuransa aikana maapallon resurssien käytössä on tapahtunut huikea muutos. Kun Seppälä valmistui diplomi-insinööriksi, maailman väkiluku oli noin neljä miljardia – puolet tämänhetkisestä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut merkittävästi ja esimerkiksi muovien tuotannon määrä on kahdeksankertaistunut 50 miljoonasta tonnista vuodessa 400 miljoonaan tonniin vuodessa. Väestönkasvun lisäksi keskimääräisen elintason nousu merkitsee, että elämisen perusasioihin tarvittavia raaka-aineita täytyy tuottaa valtavia määriä.

Toisaalta samanaikaisesti vihreän energian tuotanto on aivan eri tilanteessa kuin koskaan aiemmin. On esitetty arvioita, että vuonna 2030 Suomessa tuulienergiaa voitaisiin tuottaa jopa 25 gigawatin huipputeholla, kun esimerkiksi Olkiluoto 3:n teho on korkeimmillaan noin 1,6 gigawattia.

Seppälän mukaan näin suuri tuotanto mahdollistaisi vihreään sähköön ja vetytalouteen perustuvien kemiallisten tuotteiden, kuten muovin valmistamisen kestävällä arvoketjulla.

”Kun näihin megatrendeihin yhdistyy vielä tekoälyn kehittyminen, niin meillä on ratkaisun avaimet suurten globaalien haasteiden positiiviseksi ratkaisemiseksi. Tekoälyn lisäksi puhutaan myös biotalouden kehittämisestä, kiertotalouden toteutuksesta, sekä siitä, miten tuuli- ja aurinkoenergiasta saadaan kannattavia ja todellisia energiatuotannon vaihtoehtoja”, Seppälä sanoo.

Liikuntaa ja luonnon tarkkailua

Emeritusprofessorin roolissa Seppälä jakaa mielellään kokemuksiaan ja näkemyksiään tutkijoiden ja yhteiskunnan käyttöön. Seppälä katsoo luottavaisin mielin alansa kehitykseen Aalto-yliopistossa.

Työuran päättymisen jälkeen Seppälälle vapautuu entistä enemmän aikaa myös elämänpituisten harrastusten eli liikunnan ja luonnon tarkkailun parissa.

”Olen itse asiassa koko ikäni käynyt luontoretillä Laajalahden lintukosteikolla, siis ihan tuossa Otaniemen kupeessa. Tykkään myös kalastella ja minua kiinnostaa luonnonilmiöt harrastusmielessä hyvinkin laajalla skaalalla. Varmaankin tulen käymään Laajalahdella ja muuallakin lintutorneissa enemmän kuin mihin on tähän asti aika riittänyt.”

Kuka?

  • Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun polymeeriteknologian professori
  • Valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1979 ja työskenteli seitsemän vuotta Neste-osakeyhtiössä erilaisissa tutkimustehtävissä. Väiteltyään tohtoriksi Seppälä siirtyi polymeeriteknologian apulaisprofessoriksi Teknilliseen korkeakouluun vuonna 1986.
  • Yliopistossa Seppälä on toiminut osaston johtajana, laitosjohtajana ja varadekaanina. Seppälä on johtanut Suomen Akatemian huippuyksikköä, työskennellyt Kansallisen Biotalousinfrastruktuurin johtajana, sekä Suomen Akatemian akatemiaprofessorina. Hänen 430 vertaisarvioituun julkaisuunsa on tehty noin 13 500 viittausta ja hän on yhtenä keksijöistä yli 50:ssä keksintö- ja patenttiperheessä. Seppälä on ohjannut yli 200 diplomityötä ja noin 40 väitöskirjaa.
  • Seppälä nimitettiin syyskuussa 2022 Aalto-professoriksi. Arvonimi voidaan myöntää professorille, jonka tieteelliset ansiot ovat poikkeuksellisen merkittäviä.

Polymeeriteknologia

Professori Jukka Seppälän johtama tutkimusryhmä

Read more
CMET_Polymer group lab
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
Aallon logo talon katolla
Nimitykset Julkaistu:

Neljä uutta professoria Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessorit Hannele Holttinen ja Teemu Manderbacka sekä apulaisprofessorit Mikko Suominen ja Risto Ojala nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.