El Niñon kaltaiset sääilmiöt vaikuttavat jopa kahteen kolmasosaan maailman sadoista

Ilmanpaineen tai merenpinnan lämpötilojen vaihtelut aiheuttavat muutoksia sateiden määrässä ja lämpötiloissa.
El Niñon kaltaiset sääilmiöt vaikuttavat jopa kahteen kolmasosaan maailman sadoista. Kuvassa maanviljelijöiden peltoja Kremmenissä Berliinin luoteispuolella. Kuva: Sebastian Röder.

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan El Niñon kaltaiset laajat sääilmiöt vaikuttavat satoihin kahdella kolmasosalla maailman pelloista. Näissä säännöllisissä säävaihteluissa eli ilmasto-oskillaatioissa esimerkiksi ilmanpaineet tai merenpinnan lämpötilat vaihtelevat kaukana toisistaan olevilla alueilla niin, että sateet ja lämpötilat muuttuvat niiden mukaan merkittävästi.

”Viime aikoina tutkijoiden kyky ennustaa näitä oskillaatioita eli sääolojen säännöllisiä heilahduksia on parantunut huomattavasti. Tällä tutkimuksella haluamme hyödyntää tarkentuneita sääilmiöiden ennusteita. Tavoitteemme on kyetä arvioimaan sääilmiöiden vaikusta satoihin hyvissä ajoin etukäteen. Tällä olisi iso merkitys ihmisten mahdollisuuteen saada kaikkialla riittävästi ruokaa”, kertoo tohtorikoulutettava Matias Heino Aalto-yliopistosta.

Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen tutkimus, jossa on selvitetty sekä El Niñon että sen kaltaisten Pohjois-Atlantin oskillaation ja Intian valtameren dipolin vaikutusta ruokakasvien satoihin kaikkialla maailmassa.

Ilmasto-oskillaatiot voidaan jakaa eri jaksoihin riippuen niiden vaiheesta. Jo aiemmin on tiedetty, että El Niño ja sen vastinparijakso La Niña vaikuttavat selvästi maissin, soijan, riisin ja vehnän satoihin suuressa osassa Etelä-Aasiaa, Latinalaista Amerikkaa sekä myös eteläisessä Afrikassa.

”Tutkimuksemme osoitti, että Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO saa sadot vaihtelemaan sen vaiheiden mukaan Euroopassa, mutta myös Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä”, kertoo apulaisprofessori Matti Kummu Aalto-yliopistosta.

Pohjois-Atlantin oskillaatio liittyy Islannin matalapaineen ja Azorien korkeapaineen väliseen suhteeseen. Kun Islannissa ilmanpaine on huomattavasti matalampi kuin Azoreilla, tuulet tuovat Eurooppaan Atlantin lauhaa ja kosteaa ilmaa tavanomaista enemmän. NAOn toisessa vaiheessa eli kun ilmanpaine-ero Atlantilla on paljon pienempi, Atlantilta virtaa keskimääräistä vähemmän lauhaa ilmaa Eurooppaan. Euroopan talvet ovat silloin kylmempiä ja vähäsateisempia.

Kun Atlantin ilmanpaine-erot ovat olleet suuret, Euroopan sadot ovat keskimäärin laskeneet 2 prosenttia. Vaikutus on erityisen voimakas Espanjassa ja Balkanilla, jossa sadoista on tullut paikoin jopa 10 prosenttia keskimääräistä alhaisempia. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä Atlantin sääilmiön sama vaihe on vähentänyt satoja jopa 6 prosenttia. Sääilmiön vastakkainen vaihe, jolloin Atlantin ilmapaine-erot ovat olleet pienet, on kasvattanut satoja saman verran.

Intian valtameren dipolissa meren pintaveden lämpötila vaihtelee säännöllisesti sen itä- ja länsiosissa. Kun lämpötila on idässä tavanomaista korkeampi, se on lännessä keskimäärin alhaisempi. Tämän IOD-ilmiön toisessa vaiheessa alueiden välinen lämpötilaero kääntyy toisinpäin. IOD vaikuttaa ruoantuotantoon erityisesti Australiassa, jossa sadot saattavat olla ilmiön vaiheesta riippuen jopa 8 prosenttia alhaisemmat tai 6 prosenttia suuremmat kuin keskimäärin.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Columbia Universityn, Vrije Universiteit Amsterdamin, Potsdam Institute for Climate Impact Researchin (PIK), Humboldt-Universität zu Berlinin ja Bonnin yliopiston kanssa.

Lisätietoja:

Matias Heino
tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
[email protected]

Matti Kummu
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. +358 50 407 5171

Artikkeli:
Heino, Matias; Puma, Michael J.; Ward, Philip J.; Gerten, Dieter; Heck, Vera; Siebert, Stefan; Kummu, Matti: Two-thirds of global cropland area impacted by climate oscillations. Nature Communications 2017. Article number: 1257 (2018). DOI:10.1038/s41467-017-02071-5

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Infografiikka tietotekniikan sijoituksesta 56:nneksi maailmassa.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tietotekniikan ala loikkasi sijalle 56 Times Higher Educationin rankingissa

Insinööritieteiden ja teknologian ala oli sijalla 101–125 maailmassa.
The picture shows Professor Ray Ball giving a keynote speech at the seminar organized at the School of Business.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaikki hyötyvät yritysten tilinpäätösraportoinnista

Tekoäly, tasapainoilu globaalien ja paikallisten kysymysten välillä sekä sosiaalisten ja ympäristökysymysten entistä vahvempi painottaminen asettavat haasteita tulevaisuuden tilintarkastajille.
Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiteknologian kansainvälinen kärki kokoontuu perjantaina 18. lokakuuta Otaniemeen

Kvanttiteknologian paneelissa kohtaavat muun muassa molekyylejä hyödyntävän tietokoneen kehittäjä Kenji Ohmori ja Valkoisen talon kvantti-informaatiotieteen apulaisjohtaja Jake Taylor.
Professor Ray Sterling
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Professori Ray Sterling: Worldwide developments in urban underground planning

Katso tallenne Professori Sterlingin vierailuluennosta.