El Niñon kaltaiset sääilmiöt vaikuttavat jopa kahteen kolmasosaan maailman sadoista

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan El Niñon kaltaiset laajat sääilmiöt vaikuttavat satoihin kahdella kolmasosalla maailman pelloista. Näissä säännöllisissä säävaihteluissa eli ilmasto-oskillaatioissa esimerkiksi ilmanpaineet tai merenpinnan lämpötilat vaihtelevat kaukana toisistaan olevilla alueilla niin, että sateet ja lämpötilat muuttuvat niiden mukaan merkittävästi.

”Viime aikoina tutkijoiden kyky ennustaa näitä oskillaatioita eli sääolojen säännöllisiä heilahduksia on parantunut huomattavasti. Tällä tutkimuksella haluamme hyödyntää tarkentuneita sääilmiöiden ennusteita. Tavoitteemme on kyetä arvioimaan sääilmiöiden vaikusta satoihin hyvissä ajoin etukäteen. Tällä olisi iso merkitys ihmisten mahdollisuuteen saada kaikkialla riittävästi ruokaa”, kertoo tohtorikoulutettava Matias Heino Aalto-yliopistosta.

Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen tutkimus, jossa on selvitetty sekä El Niñon että sen kaltaisten Pohjois-Atlantin oskillaation ja Intian valtameren dipolin vaikutusta ruokakasvien satoihin kaikkialla maailmassa.

Ilmasto-oskillaatiot voidaan jakaa eri jaksoihin riippuen niiden vaiheesta. Jo aiemmin on tiedetty, että El Niño ja sen vastinparijakso La Niña vaikuttavat selvästi maissin, soijan, riisin ja vehnän satoihin suuressa osassa Etelä-Aasiaa, Latinalaista Amerikkaa sekä myös eteläisessä Afrikassa.

”Tutkimuksemme osoitti, että Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO saa sadot vaihtelemaan sen vaiheiden mukaan Euroopassa, mutta myös Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä”, kertoo apulaisprofessori Matti Kummu Aalto-yliopistosta.

Pohjois-Atlantin oskillaatio liittyy Islannin matalapaineen ja Azorien korkeapaineen väliseen suhteeseen. Kun Islannissa ilmanpaine on huomattavasti matalampi kuin Azoreilla, tuulet tuovat Eurooppaan Atlantin lauhaa ja kosteaa ilmaa tavanomaista enemmän. NAOn toisessa vaiheessa eli kun ilmanpaine-ero Atlantilla on paljon pienempi, Atlantilta virtaa keskimääräistä vähemmän lauhaa ilmaa Eurooppaan. Euroopan talvet ovat silloin kylmempiä ja vähäsateisempia.

Kun Atlantin ilmanpaine-erot ovat olleet suuret, Euroopan sadot ovat keskimäärin laskeneet 2 prosenttia. Vaikutus on erityisen voimakas Espanjassa ja Balkanilla, jossa sadoista on tullut paikoin jopa 10 prosenttia keskimääräistä alhaisempia. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä Atlantin sääilmiön sama vaihe on vähentänyt satoja jopa 6 prosenttia. Sääilmiön vastakkainen vaihe, jolloin Atlantin ilmapaine-erot ovat olleet pienet, on kasvattanut satoja saman verran.

Intian valtameren dipolissa meren pintaveden lämpötila vaihtelee säännöllisesti sen itä- ja länsiosissa. Kun lämpötila on idässä tavanomaista korkeampi, se on lännessä keskimäärin alhaisempi. Tämän IOD-ilmiön toisessa vaiheessa alueiden välinen lämpötilaero kääntyy toisinpäin. IOD vaikuttaa ruoantuotantoon erityisesti Australiassa, jossa sadot saattavat olla ilmiön vaiheesta riippuen jopa 8 prosenttia alhaisemmat tai 6 prosenttia suuremmat kuin keskimäärin.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Columbia Universityn, Vrije Universiteit Amsterdamin, Potsdam Institute for Climate Impact Researchin (PIK), Humboldt-Universität zu Berlinin ja Bonnin yliopiston kanssa.

Lisätietoja:

Matias Heino
tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
matias.heino@aalto.fi

Matti Kummu
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
matti.kummu@aalto.fi
puh. +358 50 407 5171

Artikkeli:
Heino, Matias; Puma, Michael J.; Ward, Philip J.; Gerten, Dieter; Heck, Vera; Siebert, Stefan; Kummu, Matti: Two-thirds of global cropland area impacted by climate oscillations. Nature Communications 2017. Article number: 1257 (2018). DOI:10.1038/s41467-017-02071-5