Uutiset

Edullinen aurinkokenno, joka myös näyttää hyvältä? Uusi teknologia mahdollistaa kennon painattamisen suoraan ikkunaan ja parvekekaiteeseen

Kennot voidaan valmistaa mustesuihkutulostimella ja silkkipainatuksella, ja niitä on myös mahdollista kuvioida tarpeiden ja toiveiden mukaan. Uuden teknologian myötä rakennukseen ei enää tarvittaisi erillisiä aurinkopaneelialueita.
A solar panel printed in the shape of the aalto 10th birthday party logo
Uusi teknologia mahdollistaa aurinkokennojen painamisen esimerkiksi lasiin. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.

Auringonvalosta saadaan maan pinnalle päivässä enemmän energiaa kuin maapallolla kulutetaan koko vuoden aikana. Perinteisten aurinkokennojen valmistaminen on kuitenkin edelleen kallista, koska ne sisältävät erittäin puhdasta piitä. Puhtaan piin käsittely vaatii erityiset puhdastilat, mikä nostaa aurinkopaneelien valmistamisen kustannuksia. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät Ghufran Hashmin johdolla CARPRINT-hankkeessa tulostettavia aurinkokennoja, joiden avulla voidaan tehostaa aurinkoenergian hyödyntämistä ja laskea sen talteenoton kustannuksia.

“Hankkeessa kehitetään erittäin tehokkaita, edullisia ja kestäviä aurinkokennoja. Niiden valmistuksessa hyödynnetään uutta materiaaliyhdistelmää, hiiltä ja perovskiittia. Näitä aurinkokennoja voidaan integroida erilaisiin rakenteisiin ja laitteisiin, kuten ikkunoihin, lasiseiniin tai parvekekaiteisiin. Aurinkokennot voidaan valmistaa esimerkiksi mustesuihkutulostimen ja silkkipainatuksen avulla. Valmistuksessa ei tarvita puhdastilaa, vaan siihen riittää tavanomainen tuotantolinja”, sanoo Ghufran Hashmi.

Dr Hashmi holding a printed solar panel

Aurinkokennoihin pystytään myös luomaan erilaisia kuvioita – tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tekniikka vaikuttaa lupaavalta, koska kennot voidaan räätälöidä helposti kuhunkin käyttökohteeseen ja integroida suoraan esimerkiksi rakennuskomponentteihin. Näin ne sulautuvat osaksi rakennuksen arkkitehtuurisia lasipintoja, kuten julkisivuelementtejä tai katoksia. Aurinkokennon integroinnin tuoma lisäkustannus jää myös vähäiseksi.

Aurinkopaneelin prototyyppiä on käytetty hyvin tuloksin laboratoriossa. Entistä tiiviimpi yhteistyö teollisuuden kanssa auttaa kasvattamaan aurinkokennojen tuotannon mittakaavaa niin, että ne saadaan myös kaupalliseen valmistukseen.

Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta myönnettiin juuri 600 000 euron rahoitus aurinkopaneelien jatkokehittämiseen. Rahoituksen myönsivät yhdessä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö.

“Olemme saaneet arvokasta palautetta Suomen johtavilta yrityksiltä aikaisemmassa Business Finlandin rahoittamassa projektissa.  Uudessa hankkeessa tiivistetään yhteistyötä Aalto-yliopiston tutkijoiden ja yritysten välillä”, kertoo Ghufran Hashmi.

Aikaisempi uutinen: Tutkijat löysivät uuden menetelmän tehostaa perovskiittiaurinkokennojen toimintaa

Lisätietoja (englanniksi):

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.