Uutiset

DNA-pohjaisia nanokoneita lääketieteen tarpeisiin

DNA-molekyyleistä valmistettuja rakenteita voidaan käyttää lääkeaineiden kuljetukseen elimistössä tai molekyylitason diagnostiikassa.

Aalto-yliopiston tutkijat esittelevät juuri julkaistussa Trends in Biotechnology -lehdessä käyttökelpoisimmat menetelmät, joilla DNA-molekyyleistä voidaan rakentaa monimutkaisia rakenteita erilaisia bioteknologisia sovelluksia varten.  Katsausartikkeli osoittaa, kuinka DNA-rakenteiden monipuoliset ominaisuudet avaavat erinomaisen mahdollisuuden valmistaa tehokkaita biologisia DNA-pohjaisia nanokoneita ja siten aivan uudenlaisia lääkehoitoja esimerkiksi syöpää vastaan. Tarkasti räätälöidyt rakenteet voisivat tunnistaa tietyt solut ja vapauttaa lääke- tai vasta-aineet vain ja ainoastaan kyseisiin soluihin.

 

Virusproteiineilla päällystetty DNA-origamirakenne. Proteiinikapseloinnin ansiosta origami voidaan kuljettaa tehokkaammin solujen sisään. Kuva: Veikko Linko ja Mauri Kostiainen

”Käytännössä suunnittelu- ja simulaatiomenetelmät sekä tietokoneohjelmat ovat jo nyt niin kehittyneitä, että tutkijat ympäri maailmaa voivat helposti rakentaa haluamiaan nanorakenteita synteettisestä DNA:sta mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. Kimmokkeena rakenteellisen DNA-nanoteknologian valtavan nopeaan kehittymiseen viime vuosina on ollut Paul Rothemundin kehittämä DNA-origami-tekniikka, joka on perustana lähes kaikille suoraviivaisille rakennusmenetelmille”, kertoo akatemiatutkijatohtorina biohybridimateriaalit-ryhmässä työskentelevä Veikko Linko.

DNA-nanorakenteista on moneksi

DNA-rakenteiden oleellisin ominaisuus on niiden helppo muokattavuus. Rakenteet voidaan valmistaa nanometrin tarkkuudella, ja samalla tarkkuudella niihin voidaan kiinnittää myös muita molekyylejä kuten RNA:ta, proteiineja, peptidejä ja lääkeainemolekyylejä. Menetelmää voidaan hyödyntää myös valmistettaessa nanokoon optisia laitteita sekä mittastandardeja ja molekyylialustoja erilaisten analyysimenetelmien tarpeisiin. Näiden sovellusten lisäksi Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä äskettäin osoittaneet, kuinka DNA-origameja voidaan käyttää myös erimuotoisten metallisten nanopartikkeleiden tehokkaassa valmistuksessa materiaaliteknisiä sovelluksia varten.

Lääketieteen kannalta aktiivisia DNA-nanokoneita voidaan käyttää paitsi yksittäisten molekyylien havaitsemisessa, myös solujen signalointijärjestelmien muokkaamisessa. Hienostuneilla DNA-roboteilla voitaisiin lähitulevaisuudessa jopa muokata ihmisen immuunijärjestelmää. Verenkiertoon injektoitava, DNA-koneisiin pohjautuva järjestelmä voisi siten vähentää turhia lääkekuureja, sillä DNA-robotit voisivat tunnistaa taudinaiheuttajat jo pieninä pitoisuuksina ja ryhtyä ohjelmoidusti puolustustoimiin näitä vastaan.

Mullistavia tapoja valmistaa nanomateriaaleja

Professori Mauri Kostiaisen johtama tutkijaryhmä työskentelee tiiviisti DNA-nanorakenteiden parissa, ja ryhmä on julkaissut hiljattain myös kaksi tutkimusartikkelia niiden käytöstä lääketieteellisissä ja biologisissa sovelluksissa. Tutkijat ovat onnistuneet päällystämään DNA-rakenteet virusproteiineilla ja näin helpottamaan rakenteiden pääsyä ihmissoluihin esimerkiksi tehokkaampien lääkehoitojen mahdollistamiseksi. Lisäksi tutkijat ovat valmistaneet DNA-rakenteista nanokokoisen entsymaattisen reaktorin, jota voidaan käyttää molekyylien havaitsemisessa solutasolla.

 

Linkki Trends in Biotechnology -lehden artikkeliin:

V. Linko, A. Ora, M. A. Kostiainen, "DNA Nanostructures as Smart Drug-Delivery Vehicles and Molecular Devices." Trends in Biotechnology 33 (10), 586, 2015.

 

Lisätiedot:

Akatemiatutkijatohtori Veikko Linko
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
puh. 050 408 1810
[email protected]

Professori Mauri A. Kostiainen
Biohybrid Materials -ryhmän johtaja
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
puh. 050 362 7070
[email protected]

Tutkimusryhmän sivut

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.