Uutiset

Digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuurit mukaan Suomen Akatemian uudelle tiekartalle

Aallon osuus infrastruktuurissa liittyy kieliteknologiaan ja linkitetyn datan tietoinfrastruktuuriin digitaalisissa ihmistieteissä.
hyvoneneero_700_400_fi.jpg
Eero Hyvönen on Aalto-yliopiston professori ja Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n johtaja. Kuva: Anni Hanén / Aalto-yliopisto

Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen (HELDIG) johdolla valmisteltu kansallinen digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuuriehdotus Common Language Resources and Technology Infrastructure (FIN-CLARIAH) on valittu Suomen Akatemian uudelle tietoinfrastruktuurikartalle

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on luettelo Suomen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle strategisesti merkittävistä, seuraavien 10–15 vuoden aikana tarvittavista tutkimusinfrastruktuuripalveluista. Tiekartalle pääsi yhteensä 29 korkeatasoista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavat tutkimustyön, edistävät tutkimusyhteistyötä sekä vahvistavat tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja osaamista.

FIN-CLARIAH-yhteistyössä ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.

Aallon osuus infrastruktuurissa liittyy kieliteknologiaan ja tietotekniikan laitoksen Semanttisen Laskennan tutkimusryhmän (SeCo) kehittämään linkitetyn avoimen datan tietoinfrastruktuuriin digitaalisissa ihmistieteisessä (LODI4DH). Siihen kuuluu CSC:n palvelimilla julkaistuja ontologia- ja datapalveluita, työkaluja sekä tutkijoiden ja laajemman yleisön käyttöön kehitetyt semanttiset Sampo-portaalit, joilla on ollut tähän mennessä miljoonia käyttäjiä verkossa. Työtä on tehty yhdessä Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen kanssa, ja se on osa Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun infrastruktuuriohjelmaa.

"FIN-CLARIAH tarjoaa pitkäaikaisen kehyksen yhteistyön kehittämiselle humanististen ja sosiaalitieteiden alojen tutkijoiden ja Aallon tietojenkäsittelytieteen edustajien välillä", toteaa Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen, joka on toimii myös Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen johtajana.

Tiekartalle päässeen FIN-CLARIAH-hankkeen tavoitteena on tulevaisuudessa saada Suomi mukaan täysjäseneksi EU-tason (ERIC) DARIAH-infrastruktuuriohjelmaan. Euroopan unionin CLARIN-ohjelmassa Suomi on jo mukana. Pääsy tiekartalle tarjoaa uusia mahdollisuuksia kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä pitkäaikaisen rahoituksen saamiseen infrastruktuurien ylläpitoon ja kehittämiseen. Nyt DARIAH:ssa ovat mukana Suomesta Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto/HELDIG, mutta vain cooperating partner -statuksilla.

 

Lisätietoja

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG / Helsingin yliopisto
Puhelin 050 3841 618
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Risto Siilasmaa. Kuva: WithSecure
Yhteistyö Julkaistu:

Yrittäjä Risto Siilasmaa kannustaa opiskelijoita muuttamaan maailmaa

Aalto-yliopiston alumni, Risto Siilasmaa rohkaisi Aalto International Talent -ohjelman osallistujia muuttamaan maailmaa.
Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.