Uutiset

Digitaalinen laskuri ennustaa GIST-syövän uusiutumisriskin

Laskurin taustalla on Aallon ja HYKS Syöpäkeskuksen vuonna 2012 julkaisema poikkeuksellisen tarkka riskianalyysimalli.
GIST-riskilaskuri tehostaa merkittävästi potilaan syövän uusiutumisriskin arviointia ja leikkauksen jälkeisen lisähoidon tarpeen määrittelyä.

GIST on ruoansulatuselimistöä (mahalaukkua ja suolistoa) tukevan ja paikoillaan pitävän sidekudoksen eli stroomakudoksen syöpä eli sarkooma. GIST-kasvaimet ovat harvinaisia ja muodostavat vain noin yhden prosentin maha-suolikanavan kasvaimista. Vuosittain arviolta noin 50 suomalaista sairastuu GISTiin.

HYKS Syöpäkeskuksen, Aalto-yliopiston ja Netmedin yhteistyönä rakennettu riskilaskuri ennustaa GIST-syövän uusiutumisriskin solujen jakautumisaktiivisuuden, kasvaimen koon, sijainnin ja rakenteen perusteella.

GIST-riskilaskuri pohjautuu vuonna 2012 julkaistuun ennustejärjestelmään. Tutkimuksessa Heikki Joensuun koostama 2000 GIST-potilaan maailmanlaajuinen GIST-potilasaineisto käsiteltiin Aalto-yliopiston professori Aki Vehtarin matemaattisen ennustemenetelmän avulla. Tutkimusta varten koottu aineisto on poikkeuksellisen laaja harvinaisessa kasvaimessa.

- Laskurin taustalla oleva epälineaarinen laskentamalli huomioi pääennustetekijöiden yhteisvaikutukset tarkemmin kuin yksikään malli tiettävästi aikaisemmin. Toki käytössä on tärkeää huomioida, että aineisto perustuu historialliseen dataan pelkästään leikkauksella hoidetuista potilaista ja että nykyään käytössä olevat täsmälääkehoidot ovat parantaneet ennustetta. Lääkärit ottivat uudenlaiset ennusteelliset lämpökartat hyvin vastaan, mutta ne on koettu hankaliksi käytännön potilastyössä. Syntyi tarve helppokäyttöiselle digitaaliselle laskurille, Aki Vehtari tietotekniikan laitokselta taustoittaa.

Tarkkuutta ja luotettavuutta

- GIST-riskilaskurin avulla potilaan ennuste saadaan arvioitua nopeasti ja luotettavasti. Ennusteen pohjalta kalliit ja haittavaikutuksiakin aiheuttavat täsmälääkehoidot voidaan kohdentaa niille potilaille, joiden syövän uusiutumisriski on korkea ja leikkaushoito ei ole riittävä. Lähtökohtaisesti laskurin ennustetta tarkastellaan yhdessä potilaan kanssa ja varmistetaan, että potilas ymmärtää mihin valittu hoito perustuu, kertoo Helsingin yliopiston onkologian professori ja HYKS Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Heikki Joensuu.

- GIST-laskuri on loistava esimerkki siitä, miten terveysdataa ja digitaalisia ratkaisuja yhdistämällä voidaan kehittää ennakoivaa syövänhoitoa, sekä siitä millaisia tuloksia yrityksen, yliopistosairaalan ja yliopiston yhteistyöllä voidaan saavuttaa, korostaa Netmedin toimitusjohtaja Lauri Sippola.

 - Netmedin asiantuntijoiden kehittämä digitaalinen laskuri tehostaa merkittävästi uusiutumisriskin arviointia ja tukee lisähoidon tarpeen määrittelyä myös harvinaisten kasvainten kohdalla. Olemme saaneet laskurista pelkästään myönteistä palautetta – projekti on malliesimerkki kansainvälisen tutkijayhteistyön mahdollisuuksista ja modernin teknologian hyödyntämisestä tutkimusdatan käsittelyssä, toteaa Heikki Joensuu.

Kevään 2016 aikana rakennettu riskilaskuri on vapaasti käytettävissä osoitteessa http://gistrisk.com/.

Lisätiedot

Aki Vehtari, professori, Aalto-yliopisto
040 5333 747
[email protected]

Paavo Holi, viestintäpäällikkö, HUS-viestintä
050 427 9517
pa[email protected]

Lauri Sippola, toimitusjohtaja, Netmedi Oy
040 7447 481
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.
 Tutkimustyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston radiokaiutonta huonetta Otaniemessä. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi tohtorikoulutusohjelma keskittyy radioaaltojen energiatehokkuuteen

Nokian lahjoitus Aalto-yliopistolle kohdistuu tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmiin ja erityisesti laitekehityksen tutkimukseen.
men talking
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Korjausrakentaminen on riskialtista - Nyt tutkimus esittää keinoja sen parempaan hallintaan

Energiaremontit, modernisointi ja käyttötarkoituksen muutokset lisäävät korjausrakentamisen tarvetta. Korjausrakentaminen on kuitenkin tunnetusti riskialtista liiketoimintaa. Building 2030 konsortion tutkimus tutki, miten esivalmistus ja digitaalinen tiedonhallinta voisivat tehdä siitä hallitumpaa.