Digimurros muuttaa myös Japanin kaupan alaa
Liki 130 miljoonan asukkaan Japani on maailman kolmanneksi suurin kansantalous USA:n ja Kiinan jälkeen. Vaikka Japani on kamppaillut isojen taloushaasteiden keskellä jo pitkään ja valtionvelka on paisunut jättimäiseksi, ovat japanilaiset kotitaloudet nettovarallisuudella mitattuna maailman vauraimpien joukossa. Japanilaiset kotitaloudet käyttävät rahaa myös kulutukseen kolmanneksi eniten maailmassa.
Kulutuskeskeisen elämäntavan myötä Japanin kaupan ala on kasvanut valtaviin mittoihin. Vuonna 2016 kaupan alan myynti Japanissa oli 140,2 triljoonaa jeniä eli noin 1 200 miljardia euroa. Markkinoiden koosta kertoo myös jotain se, että Japanissa on yli miljoona kivijalkamyymälää. Erityisesti suurkaupungeissa, kuten Tokiossa ja Osakassa, myymälöiden määrä ja kirjo saavat kokeneemmankin kaupan asiantuntijan pyörryksiin. Kaupan ala on kuitenkin nyt murroksessa myös nousevan auringon maassa.
"Japanissa kaupan ala käy nyt läpi kiinnostavaa kehitysvaihetta. Yhtäältä markkinoita muuttavat globaalit kaupankäyntialustat ja nopeasti yleistyvä mobiiliostaminen, mutta toisaalta perinteinen kivijalkakauppa uudistuu samanaikaisesti ja pitää voimakkaasti puoliaan muuttuvassa kilpailussa. Japani onkin hyvä esimerkki siitä, että markkinoiden digimurros ei tarkoita nollasummapeliä, vaan ennemminkin sysää koko markkinaa ja kaikkia toimijoita eteenpäin", toteaa professori Arto Lindblom, joka on tutustunut Japanin vähittäiskauppamarkkinoihin vuosien 2016 ja 2017 aikana.
Japanin lifestyle- ja design-markkinoilla voisi olla kysyntää uusille suomalaisille toimijoille
Vaikka Japanin kaupan ala on massiivinen ja kaiken kirjava, on se länsimaalaisille kaupan toimijoille vaikeasti valloitettavissa oleva. Tämän ovat joutuneet kantapään kautta kokemaan esimerkiksi eurooppalaiset kaupan jätit Tesco ja Carrefour. Markkinoilletuloa vaikeuttavat yhtäältä kieli- ja kulttuurierot, mutta toisaalta myös se tosiseikka, että japanilaiset kaupan toimijat, kuten Rakuten, AEON, Uniqlo ja MUJI ovat hyvin kilpailukykyisiä ja nostavat riman erittäin korkealle. Kaupallisen läpimurron aikaansaaminen Japanissa ei ole helppoa.
"Kokonaisvaltainen laatuajattelu ja jatkuvaan parantamiseen tähtäävä kaizen-filosofia näkyvät hyvin paikallisten kaupan alan yritysten toimintavoissa ja kulttuurissa. Myös asiakaskeskeisyys tulee vahvasti esille. Kaikki toiminta tähtää ylivoimaiseen asiakaskokemukseen. Monella kansainvälisellä kaupan toimijalla olisi japanilaisilta paljon opittavaa", kertoo professori Lindblom.
Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta suomalaisille yrityksille Japani tarjoaa kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia. Japanilaiset arvostavat erityisesti suomalaista laatua ja muotoiluosaamista. Japanin lifestyle- ja design-markkinoilla voisi siten olla kysyntää uusille suomalaisille toimijoille. Yhtenä rohkaisevana esimerkkinä toimii Iittala, jolla on tänä päivänä useita myymälöitä ja shop-in-shop-konsepteja Japanissa. Iittala on avannut myös japaninkielisen verkkokaupan ja Iittalan tuotteita löytyy myös Japanin suurimman verkkokauppayhtiö Rakutenin markkinapaikalta.
"Japanissa ei ole lainkaan riittävästi suomalaisia tuotteita tarjolla suhteessa siihen, mikä kysyntä on. Verkkokaupalla tätä kuilua pystytään kustannustehokkaasti pienentämään. Finprolla on globaalia verkkokauppaa tukeva kasvuohjelma, johon toivottavasti Japanistakin kiinnostuneet yritykset osallistuvat", kertoo Finpron Tokion yksikön johtaja Pekka Laitinen.
Japanilaista kaupan alaa ja alan edelläkävijöitä on kartoitettu osana Tekes-rahoitteista Globaalit markkinapaikat -hanketta. Tutkimushanke pureutuu erityisesti globaaleihin kaupankäyntialustoihin ja niiden toimintalogiikkaan eri markkina-alueilla.
Lisätietoja:
Professori Arto Lindblom
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
Johtaja Pekka Laitinen
Finpro, Tokio
[email protected]
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.