Uutiset

Data kiertoon! Työelämäprofessori Pekka Nikander auttaa rakentamaan tiedon markkinoita

Toisin kuin useimpia tuotannon tekijöitä, tietoa voidaan käyttää uudelleen rajattomasti. Toimivat tiedon markkinat mahdollistaisivat kerätyn tiedon hyödyntämisen uusien innovaatioiden luomiseksi.
Aalto University / data center / photo: Linda Koskinen
Tiedon markkinoilla yritykset asettavat keräämänsä tiedon kaikkien käyttöön.

Tiedon markkinoiden käsitteellä viitataan rakenteeseen tai markkinapaikkaan, jossa yritykset ja muut talouden toimijat asettavat keräämänsä tiedon muiden toimijoiden uudelleenkäytettäväksi ja yhdisteltäväksi. Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen työelämäprofessori Pekka Nikander tutkii ryhmänsä kanssa, miten tiedon markkinat voitaisiin saada teknisesti toimimaan, erityisesti esineiden internetin maailmassa.

”Taloudellisen toiminnan näkökulmasta tiedon suurin arvo on sen innovaatioita luovassa voimassa”, Nikander sanoo.

”Toisin kuin useimpien tavaroiden ja palveluiden tapauksessa, tiedon arvo kasvaa sen käytön ja yhdistelyn myötä. Kun luotettavia tietoja yhdistellään, yhdistelmän arvo on suurempi kuin tietojen arvo erikseen. Mitä uudelleenkäytettävämpää tieto on, sitä enemmän se tuottaa lisäarvoa koko yhteiskunnalle.” 

Esimerkiksi liikenne- ja sijaintitietojen avoimuudesta voi olla paljon hyötyä liikennesuunnittelussa tai terveydenhuollon ruuhkautumisen välttämisessä.

Nykyisessä talousjärjestelmässä tiedon markkinat eivät kuitenkaan toimi. Tietoja keräävät yritykset pystyvät yhdistelemään tietoja toisiinsa ja siksi tiedon arvo on niille paljon suurempi kuin esimerkiksi käyttäjille, joista tieto on kerätty.

Toisaalta yritykset eivät halua myydä keräämiään tietoja eteenpäin pelätessään muiden toimijoiden käyttävän tietoja niitä vastaan ja koska tietojen rahallisesta arvosta on vaikea sopia. Tämän seurauksena tieto ei liiku yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla ja moni innovaatio jää syntymättä.

Aalto University / Työelämäprofessori Pekka Nikander
Työelämäprofessori Pekka Nikander.

Syyt näihin markkinahäiriöihin ovat Nikanderin mukaan rakenteellisia: kapitalistinen talousjärjestelmä on rakentunut keskenään kilpailevien, toisensa poissulkevien tuotteiden – ei siis tiedon – vaihtokauppaa varten.

Esimerkkejä rajoittuneista tiedon markkinoista ovat Uberin ja AirBnB:n kaltaiset digitaaliset liiketoiminta-alustat. Näillä alustoilla on selkeä operaattori eli omistaja, joka hallitsee alustan toteutukseen käytettyjä tietojärjestelmiä ja omistaa yksinoikeudella järjestelmiin kerääntyvän tiedon esimerkiksi siitä, miten sen käyttäjät liikkuvat.

Koska samoja tietojärjestelmiä käytetään myös alustojen mahdollistamien liiketoimintatapahtumien — Uberin kyyti tai AirBnB:n kautta tapahtuva asunnonvuokraus — varmentamiseen, alustat muodostavat monopolin ja niiden omistajat voivat periä kustannuksiin nähden suhteettoman suuria välityspalkkioita.

Tieto pysyy turvassa lohkoketjussa

Lohkoketjujärjestelmät saattavat tarjota ratkaisun tiedon markkinoiden haasteisiin. Lohkoketju sijaitsee satojen tai tuhansien operaattoreiden eli niin sanottujen louhijoiden muodostamassa verkossa. Ketjun lohkoihin voidaan säilöä tietoja, kuten maksutapahtumia, jotka ovat vapaasti tarkasteltavissa ja joiden todenmukaisuuden kuka tahansa voi varmentaa.

Koska louhijaksi voi ryhtyä kuka tahansa, lohkoketjujärjestelmät mahdollistavat läpinäkyvän ja hajautetun tietokannan, jossa liiketoimintatapahtumat voidaan varmentaa ilman yhden toimijan hallitsemia tietokoneita.

Avoimuuden lisäksi lohkoketju on turvallinen tapa säilöä tietoa. Kun ketjun lohkoon tallennetaan liiketoimintatapahtumia tai jotain muuta tietoa, tiedoista lasketaan tiiviste, joka kopioidaan seuraavaan lohkoon. Kopioidusta tiivisteestä sekä tallennetusta datasta lasketaan uusi tiiviste, joka siirretään seuraavaan lohkoon ja niin edelleen. Tästä seuraa, että jos lohkon sisällä olevaa dataa muutetaan, muuttuvat myös kaikkien seuraavien lohkojen tiivisteet. Näin lohkoketjuun tallennettua tietoa on mahdotonta muuttaa jälkikäteen kenenkään huomaamatta. Lisäksi lohkoketju on hajautettu useille eri tietokoneille ja tiedon väärentämiseksi myös kaikki sen kopiot tulisi väärentää.

Lohkoketjut voisivat vapauttaa tiedon yhteiskunnan käyttöön

Nikanderin tutkimusryhmän mukaan lohkoketjujärjestelmien avulla olisi mahdollista luoda uudenlaisia liiketoiminta-alustoja, joilla ei ole omistajaa. Nykyisenkaltaisen rahan lisäksi näillä alustoilla voitaisiin käyttää palkitsemisjärjestelmiä, joiden rakenne olisi täysin erilainen kuin rahalla tapahtuvan palkitsemisen.

Ilman omistajaa alustan käytöstä ei voitaisi periä nykyisenkaltaisia palvelumaksuja, vaan alustan hyödyt siirtyisivät kokonaisuudessaan sen käyttäjille. Olematon omistaja ei myöskään pystyisi hyödyntämään keräämiään tietoja asiakkaitaan vastaan, vaan tieto olisi kenen tahansa saatavilla.

Nikanderin ryhmän tähänastinen tutkimus on osoittanut, ettei tällaiselle liiketoiminta-alustojen toteutustavalle ole teknisiä esteitä. Nykyinen markkinajärjestelmä asettaa sen tielle kuitenkin haasteita, jotka ryhmä pyrkii kartoittamaan ja pitkällä tähtäimellä poistamaan.

”Seuraavien vuosikymmenten aikana kohtaamiemme haasteiden edessä tiedon potentiaali on pystyttävä hyödyntämään tehokkaammin. Käytännön kokeet nykyisestä oleellisesti poikkeavien uusien talousjärjestelmien kanssa voisivat ainakin teoriassa luoda vaihtoehtoisia malleja, jotka parhaimmillaan voisivat johtaa kestävämpään yhteiskuntaan.”  

 

Katso tästä Nikanderin tutkimusryhmän opetusvideo, jossa kuvataan tiedon ja muiden tuotannontekijöiden rakenteellisia eroja tarkemmin.

Ryhmän ITS Europe 2019 -konferenssissa julkaistu kannanottoartikkeli löytyy täältä.

Aalto University / Verkkoturvallisuus ja -luottamus / photo: Aki-Pekka Sinikoski

Verkkoturvallisuus ja -luottamus

Ryhmä keskittyy luomaan uusia luottamuksen arvoisen Internetin verkkoparadigmoja, -protokollia, -algoritmeja, -järjestelmiä ja -toimintoja. Ryhmä tutkii luottamusratkaisuja sekä klassisissa ja ohjelmistomääritellyissä verkoissa. Jälkimmäiset sisältävät esimerkiksi 5G:n.

Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos (Comnet)
Two Aalto University students working on a laptop together / photo by Unto Rautio

Master's Programme in Computer, Communication and Information Sciences - Communications Engineering

Our world is digitally revolutionised, highlighting the increasing importance of internet technologies, wireless communication and communications ecosystems. The Master’s Programme in Computer, Communication and Information Sciences – Communications Engineering covers both theoretical fundamentals and the hottest hands-on applications of communications technology, including topics like 5G, IoT, machine learning, and cybersecurity. The study option consists of a hard technological core surrounded by human-centred behavioural economics and sciences.

Koulutustarjonta
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.