Uutiset

Building 2030 mittasi rakentamisen nykytilaa visionsa tavoitteita vasten

Building 2030 -konsortio on määritellyt mittarit, jotka kuvaavat sen työn vaikuttavuutta rakennusalan uudistajana. Ensimmäinen niitä käyttävä kartoitus on valmistunut ja se kertoo sekä hyvistä suorituksista että välttämättömistä kehitystarpeista.
mittarit-otsikko.jpg

Aalto-yliopiston kokoama Building 2030 -konsortio edistää tutkimuksen ja kehityksen keinoin Suomen rakennusalan uudistumista, tavoitteenaan tehdä siitä maailman luotetuinta. Koko ajan kasvavassa konsortiossa on nyt mukana 21 rakennusalan yritystä; urakoitsijoita, konsultteja ja ohjelmistoyrityksiä.

Building 2030 on määritellyt alan yrityksille yhteisen vision – tavoitetilan, jota kohti ne voivat suunnata omaa kehitystoimintaansa. Visio kattaa viisi teemaa: luotettavuus, käyttäjälähtöisyys, kestävä kehitys, tuottavuus ja innostavuus.

Vuoden 2020 loppupuolella konsortio määritteli teemakohtaiset mittarit, joilla vision toteutumista on mahdollista seurata. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Eelon Lappalainen raportoi ensimmäisen mittauksen tuloksista Building 2030 -toimitusjohtajaryhmän kokouksessa maaliskuussa 2021.

 

 

Mittarit.png

Hankkeita yli miljardin arvosta

Mittaukseen osallistui viisi rakennusliikettä, joiden tarkasteltavana olleiden projektien yhteisarvo oli noin 1,1 miljardia euroa. Suunnitteluyrityksiä ei ollut vielä ensimmäisessä selvityksessä mukana.

Aineisto kattoi 55 pääurakkaa ja kolme aliurakkaa. Projekteista 31 oli toimitilarakentamista, 24 asuntohanketta ja kolme pienehköä infrakohdetta.

Tarkastelussa oli laajuudeltaan eri mittakaavan hankkeita. Niiden koko vaihteli 300 miljoonasta vajaaseen 0,4 miljoonaan euroon. Projektien mediaanikoko oli 10 miljoonaa euroa.

Luotettavuudessa on edelleen parannettavaa

Globaalissa tarkastelussa kotimaisen rakentamisen luotettavuus on melko hyvällä tolalla, mutta tämän mittauksen perusteella parantamiseen on edelleen aihetta.

Nollavirheluovutuksen saavutti tarkastelluista hankkeista 36,2 prosenttia, kun 60,3 prosenttia ei siihen yltänyt. Lopuista, 3,4 prosentista, tätä tietoa ei ollut saatavilla. Kaikki infrahankkeet onnistuivat tässä tarkastelussa, mutta toimitilaprojekteista vain runsas neljännes.

Työtapaturmien määrä on Suomessa vähentynyt takavuosista dramaattisesti. Nyt on realistista tavoitella jo täysin tapaturmatonta työmaata. Tässä selvityksessä kaikista hankkeista 53,4 ja asunnoista jopa 70,8 prosenttia pääsi maaliin ilman tapaturmia. Tilaisuudessa käydyssä keskustelussa tuli esille havainto, että korkea tapaturmataajuus kasaantuu aina tietyille työmaille. Tapaturmia tapahtuu siis joko suhteellisen paljon tai ei ollenkaan.

Kohteen valmistuminen aikataulussa ja budjetissa on rakentamisen toistaiseksi ratkaisematon haaste. Tässäkään mittauksessa kustannustavoite ei toteutunut kuin noin puolessa asunto- ja toimitilakohteissa. Aikataulun pitäminen oli sen sijaan kirkkaasti parempaa; 81 prosenttia kaikista mitatuista hankkeista onnistui tässä.

Käyttäjälähtöisyys ja kestävyys puntarissa

Kotisivullaan Building 2030 toteaa tavoitteekseen: ”Kiinteistöt ja koko rakennettu ympäristö on suunniteltu käyttäjälähtöisesti ja pitkäaikaisturvallisiksi. Kiinteistöt ovat muuntojoustavia ja tukevat käyttäjän liiketoimintaa.” Mittarina tämän tavoitteen täyttymiselle oli yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen osuuden rakentamisesta.

Mittauksen asuntokohteista 83,3 prosenttia ei ollut yhteistoiminnallisia, kun taas toimitilahankkeista hieman yli puolet oli. Tarkastellut infrahankkeet eivät pienehkön kokonsa johdosta olleet yhteistoiminnallisia, vaikka muuten malli on sillä sektorilla toki yleinen.

Kestävyysmittareiksi konsortio oli valinnut kierrätysasteen sekä rakennusten energia- ja ympäristöluokat. Talonrakennushankkeiden kierrätysaste oli keskimäärin 72,3 prosenttia. Vertailun vuoksi: EU:ssa romutettujen autojen osista ja materiaaleista 87 prosenttia käytettiin uudelleen ja kierrätettiin vuonna 2018.

Ympäristöluokitusta ei ollut 89 prosentilla hankkeista. LEED-sertifikaatti oli suosituin viidellä prosentilla. BREEAM, Joutsenmerkki ja RTS olivat tasaväkisiä kahden prosentin käyttöasteellaan. Jos mittari olisi ottanut hankkeiden pinta-alan huomioon, sertifiointien suhteellinen kattavuus olisi luultavasti ollut suurempi.

Suosituimmat tarkasteltujen rakennusten energialuokat olivat B (36 %) ja A (15 %). Energialuokitusta ei ollut ollenkaan 40 prosentilla kohteista.

Mielenkiintoisia havaintoja tuottavuudesta

Kaikkien mittauksessa mukana olleiden hankkeiden läpimenoajan keskiarvo oli noin 66 viikkoa rakennustyypistä riippumatta. Kiinnostava havainto oli, että asuntorakentamisessa urakan arvon ja läpimenoajan välillä on selkeä riippuvuus. Toimitilakohteissa taas samaa riippuvuutta aineiston datassa ei voi havaita.

Toimitilahankkeiden arvojen hajonnan ääripäät olivat suuret. Jatkossa onkin tarpeen tarkastella syitä tulosten taustalla ja valita mittareita niin, että eri muuttujien vaikutussuhteet tulevat vielä selvemmin esille.

 

tuottavuus.png

Innostavuus-teemasta ei vielä tällä kerralla ollut mittaustuloksia, mutta jatkossa tarkoitus on tarkastella suunnittelussa toteutuvia innovaatioita. Kaiken kaikkiaan mittareita, jotka kertovat erityisesti suunnittelun kehityksestä on syytä edelleen pohtia.

Building 2030:n ensimmäinen mittaus ei ole luonteeltaan tieteellinen. Se tarjoaa kuitenkin kehikon, jolla vuosittain toistuvien mittausten tulosten kehityssuuntaa – ja siten vision toteutumista – voi arvioida ja viestiä. Konsortio pohtii vielä numeeristen tavoitearvojen asettamista, mutta tähtää joka tapauksessa tulosten jatkuvaan parantumiseen omissa hankkeissaan.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ligniinillä käsitelty tuoli
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Biopohjainen puunsuoja päihittää perinteiset synteettiset vaihtoehdot

Myrkyttömästä teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty hyvin kulutusta kestävä, auringonvalolta ja tahroilta suojaava puunsuoja.
Scehmatic of a heavy fermion on graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenista loihdittu kvanttimateriaali ilmentää samoja ominaisuuksia kuin harvinaisten maametallien yhdisteet

Uusi tutkimusartikkeli osoittaa, että raskaita fermionimateriaaleja voidaan luoda grafeenista edullisesti ja ilman radioaktiivista säteilyä
The picture shows Derin Kent.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten löytää työlle merkitys kriisin jälkeen?

Kriisin keskellä on luonnollista tuntea oma työnsä merkityksettömäksi. Apu löytyy luovuudesta ja vahvasta visiosta, sanoo Warwick Business Schoolin apulaisprofessori Derin Kent.
Työelämäprofessori Janne Seppänen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämäprofessori Janne Seppänen: Energia-alan osaajatarve kasvaa

Ilmastoneutraalin yhteiskunnan tavoittelu aiheuttaa suuren murroksen energiajärjestelmään.