Uutiset

Biopohjaisia lankoja kehittävä Matteo Iannacchero: ”Arvostan tieteen vapautta”

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa tekemässään väitöstyössä Iannacchero hyödyntää koneoppimista ekologisesti kestävien elektronisten lankojen kehittämisessä. Näin on mahdollisuus löytää jotain aivan uutta.
Matteo
Kuva: Kristina Tsvetkova.

Tiede on aina kiehtonut Matteo Iannaccheroa. Polymeerikemiasta hän pitää erityisesti sen käytännönläheisyyden vuoksi.

”Tutkimustyöni on paljon muutakin kuin numeroita. Voin mennä laboratorioon, tehdä kokeita ja koskettaa työni kohdetta. Minua ajaa eteenpäin uteliaisuus ja halu kehittää täysin uudenlaisia materiaaleja”, kertoo Milanon yliopistossa teollisen kemian maisteriopinnot suorittanut Iannacchero.

Iannacchero tekee väitöstutkimustaan AIyarn-projektissa, jonka tavoitteena on luoda elektronisiin tekstiileihin biomateriaalipohjaisia lankoja. Muun muassa selluloosasta ja viruspartikkeleista koostuvilla langoilla tekstiileihin voidaan tuoda uusia toiminnallisuuksia.

”Nyt elektronisissa tekstiileissä käytetään epäorgaanisia materiaaleja, jotka ovat paitsi herkästi särkyviä, myös epämukavia päällä. Kehitämme niiden tilalle biopohjaisia polymeerikuituja, joilla on metallien kaltaisia ominaisuuksia, kuten johtavuus ja pietsosähköisyys.”

Monitieteisessä AIyarn-projektissa pilotoidaan koneoppimisen ja tekoälyän käyttöä biomateriaalin kehityksessä. Tämä avaa täysin uusia mahdollisuuksia materiaalien ja prosessien optimointiin. Koneoppiminen voi paljastaa aiemmin tuntemattomia yhteyksiä materiaalien erityispiirteiden ja toiminnallisten ominaisuuksien välillä, mikä edesauttaa uusien yhdisteiden löytämistä.

”Koneoppismenetelmät auttavat ennustamaan optimaalisia reaktio-olosuhteita, joiden avulla materiaaleihin saadaan parhaat halutut ominaisuudet. Tämä kaikki nopeuttaa kuitujen kehittämistä ja niiden ominaisuuksien optimointia.”

Vapaus ideoida ja tehdä valintoja

Iannacchero on innoissaan tutkimuksesta, joka vie hänet uusien havaintojen ja löytöjen äärelle.

”Kyse ei ole vain uudesta materiaalista, vaan myös täysin uusista käyttökohteista aina lääketieteen sovelluksista muotiin ja tekstiileihin. Muuntuvat kuidut voivat esimerkiksi muuttaa muotoaan, kun ne altistuvat UV-säteilylle, lämpötilamuutoksille tai mekaaniselle paineelle.”

Väitöstutkimuksessa häntä inspiroi myös tutkijan työn vapaus.

”Pidän tieteen tekemisen vapaudesta ja siitä, että tutkijana voin tehdä valintoja ja vaikuttaa tutkimuksen kulkuun. Tohtorikoulussa meitä kannustetaan tuomaan esiin omia ideoitamme ja ajattelemaan asioita laaja-alaisesti.”

Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikoulussa on käynnissä useita projekteja, jotka yhdistävät eri tieteenalojen lisäksi eri taustoista tulevia opiskelijoita yhteen. Iannaccherolla on jo suunnitelmia siitä, kuinka AIyarn-projektissa voisi hyödyntää muotoilun osaamista tekstiiliprototyyppien toteuttamiseksi.

Pian vuoden Suomessa asunut Iannacchero on viihtynyt maassa erinomaisen hyvin, eikä hän ole moksiskaan talven kylmyydestä. Päinvastoin. Suomeen tuloon häntä nimittäin motivoi mielenkiintoisen väitöstutkimusaiheen lisäksi halu muuttaa Italiaa kylmempään maahan.

”Pidän lumesta todella paljon! Retkeilyn ohella toinen intohimoni on roolipelien pelaaminen.”

Teksti: Marjukka Puolakka.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

aula
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Älyrakennukset, käyttäjäkokemus ja kestävyys: Talotekniikan avainasema 2030

Talotekniikka 2030 -ryhmän perustamisen pontimena oli rakentamisen muutos yhä teknisemmäksi ja siitä seuraava tarve muuttaa vakiintuneita toimintatapoja ja talotekniikan asemaa. Talotekniikan rooli rakentamisen arvoketjussa -tutkimus pureutui näihin ydinkysymyksiin. Haastattelimme tutkimuksen tekijöitä.
Veera Repka, photo by Veera Repka
Opinnot Julkaistu:

Veera Repka: Otaniemi-kuplaan imautuu helposti mukaan

"Jos joku kävelisi kengissäni samalla tapaa opintojen alkuvaiheessa, toivoisin, että hän ei yrittäisi heti saavuttaa kaikkea. Itselleen voi antaa aikaa ja käydä omalla painollaan asioita läpi."
vihreät liput, green flags. Kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikesivistysrahastolta merkittäviä apurahoja Aalto-yliopiston tutkijoille

Aalto-yliopisto saa yliopistoista suurimman tuen. Apurahan saa 62 projektia ja tuen suuruus on yhteensä 728 400 euroa.
Janne Naapuri
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

TkT Janne Naapuri sai Gustaf Kompan väitöskirjapalkinnon

Suomalaisten Kemistien Seuran Gust. Kompan vuoden 2023 väitöskirjapalkinto myönnettiin tekniikan tohtori Janne Naapurille Aalto-yliopistosta ja tekniikan tohtori Jussi Isokuorttille Tampereen teknillisestä yliopistosta.