Uutiset

Biopohjaisia lankoja kehittävä Matteo Iannacchero: ”Arvostan tieteen vapautta”

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa tekemässään väitöstyössä Iannacchero hyödyntää koneoppimista ekologisesti kestävien elektronisten lankojen kehittämisessä. Näin on mahdollisuus löytää jotain aivan uutta.
Matteo
Kuva: Kristina Tsvetkova.

Tiede on aina kiehtonut Matteo Iannaccheroa. Polymeerikemiasta hän pitää erityisesti sen käytännönläheisyyden vuoksi.

”Tutkimustyöni on paljon muutakin kuin numeroita. Voin mennä laboratorioon, tehdä kokeita ja koskettaa työni kohdetta. Minua ajaa eteenpäin uteliaisuus ja halu kehittää täysin uudenlaisia materiaaleja”, kertoo Milanon yliopistossa teollisen kemian maisteriopinnot suorittanut Iannacchero.

Iannacchero tekee väitöstutkimustaan AIyarn-projektissa, jonka tavoitteena on luoda elektronisiin tekstiileihin biomateriaalipohjaisia lankoja. Muun muassa selluloosasta ja viruspartikkeleista koostuvilla langoilla tekstiileihin voidaan tuoda uusia toiminnallisuuksia.

”Nyt elektronisissa tekstiileissä käytetään epäorgaanisia materiaaleja, jotka ovat paitsi herkästi särkyviä, myös epämukavia päällä. Kehitämme niiden tilalle biopohjaisia polymeerikuituja, joilla on metallien kaltaisia ominaisuuksia, kuten johtavuus ja pietsosähköisyys.”

Monitieteisessä AIyarn-projektissa pilotoidaan koneoppimisen ja tekoälyän käyttöä biomateriaalin kehityksessä. Tämä avaa täysin uusia mahdollisuuksia materiaalien ja prosessien optimointiin. Koneoppiminen voi paljastaa aiemmin tuntemattomia yhteyksiä materiaalien erityispiirteiden ja toiminnallisten ominaisuuksien välillä, mikä edesauttaa uusien yhdisteiden löytämistä.

”Koneoppismenetelmät auttavat ennustamaan optimaalisia reaktio-olosuhteita, joiden avulla materiaaleihin saadaan parhaat halutut ominaisuudet. Tämä kaikki nopeuttaa kuitujen kehittämistä ja niiden ominaisuuksien optimointia.”

Vapaus ideoida ja tehdä valintoja

Iannacchero on innoissaan tutkimuksesta, joka vie hänet uusien havaintojen ja löytöjen äärelle.

”Kyse ei ole vain uudesta materiaalista, vaan myös täysin uusista käyttökohteista aina lääketieteen sovelluksista muotiin ja tekstiileihin. Muuntuvat kuidut voivat esimerkiksi muuttaa muotoaan, kun ne altistuvat UV-säteilylle, lämpötilamuutoksille tai mekaaniselle paineelle.”

Väitöstutkimuksessa häntä inspiroi myös tutkijan työn vapaus.

”Pidän tieteen tekemisen vapaudesta ja siitä, että tutkijana voin tehdä valintoja ja vaikuttaa tutkimuksen kulkuun. Tohtorikoulussa meitä kannustetaan tuomaan esiin omia ideoitamme ja ajattelemaan asioita laaja-alaisesti.”

Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikoulussa on käynnissä useita projekteja, jotka yhdistävät eri tieteenalojen lisäksi eri taustoista tulevia opiskelijoita yhteen. Iannaccherolla on jo suunnitelmia siitä, kuinka AIyarn-projektissa voisi hyödyntää muotoilun osaamista tekstiiliprototyyppien toteuttamiseksi.

Pian vuoden Suomessa asunut Iannacchero on viihtynyt maassa erinomaisen hyvin, eikä hän ole moksiskaan talven kylmyydestä. Päinvastoin. Suomeen tuloon häntä nimittäin motivoi mielenkiintoisen väitöstutkimusaiheen lisäksi halu muuttaa Italiaa kylmempään maahan.

”Pidän lumesta todella paljon! Retkeilyn ohella toinen intohimoni on roolipelien pelaaminen.”

Teksti: Marjukka Puolakka.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!