Biodesign Finland tuo uudenlaisia ratkaisuja sairaalamaailmaan
Biodesign Finland -projekti pohjautuu Stanfordin yliopistossa kehitettyyn Biodesign-konseptiin. Biodesign-suunnittelu on lääketieteellisten tarpeiden systemaattista tunnistamista ja ratkaisemista lääketietieteellisten teknologioiden avulla.
Biodesign-hankkeessa kehitetään teknisiä, kaupallistettaviksi sopivia ratkaisuja sairaaloiden käytännön tarpeisiin ja luomaan uutta yritystoimintaa. Biodesign Finland -koulutus järjestetään yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
- Perustutkimus ja korkean teknologian osaaminen löytää tätä kautta uusia tärkeitä sovellutuksia, sanoo ohjelman koordinaattori, akatemiaprofessori Risto Ilmoniemi Aallon Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.
Suomen projektiryhmään kuuluvat Risto Ilmoniemen lisäksi Aalto-yliopiston professori Paavo Kinnunen ja tekniikan tohtori Jaakko Nieminen sekä Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen, Aalto Ventures Programin johtaja Olli Vuola sekä kehittämisjohtaja Visa Honkanen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
- Ohjelma kouluttaa uudenlaisia spesialisteja, joilla on valmius etsiä ja ratkaista kiperiä ja tärkeitä pulmia terveysalalla. Tämä voi johtaa uusiin yrityksiin ja kasvavaan alan teolliseen toimintaan.
Biodesign-tiimi jalkautuu kuukaudeksi sairaalaosastolle perehtymään sen toimintaan ja löytämään käytännön ongelmia ja tarpeita, joiden ratkaisut voisivat parantaa kyseisen kaltaisten yksikköjen toimintaa. Keväällä 2016 aloittavassa pilottihankkeessa ryhmä seuraa Lasten ja nuorten sairaalan toimintaa Meilahdessa, Helsingissä. Tiimi koostuu kahdesta lääkäristä ja kahdesta teknisen, taideteollisen tai teknis-kaupallisen koulutuksen saaneesta henkilöstä. Haku tiimin jäseneksi on nyt auki.
Niin sanotun immersiojakson aikana tiimin tavoitteena on tunnistaa sata tarvetta, joita ei ole vielä ratkaistu tarpeeksi hyvin. Jakson jälkeen työryhmä kokoontuu analysoimaan tuloksia ja valitsee lopuksi yhden tarpeen, johon se kehittää teknisen ratkaisun kliinistä käyttöä ja kaupallistamista varten. Kehitysvaiheessa tiimi saa apua eri alojen asiantuntijoilta, ratkaistavasta teknisestä tai lääketieteellisestä ongelmasta riippuen, esimerkiksi potilasryhmien edustajilta, tutkijoilta tai tekniikan eri alojen asiantuntijoilta.
Onnistunut hanke voi jatkua Biodesign-yhteisön tuella, tarjoten osallistujille mahdollisuuden perustaa tulosten pohjalta esimerkiksi startup-yritys. Sekä Stanfordin alkuperäinen että esim. New Delhissä toimiva School of International Biodesign ovat onnistuneet varsin hyvin: hankkeet ovat johtaneet useisiin startup-yrityksiin, lisensioituihin tuotteisiin ja viranomaisten hyväksymiin teknisiin ratkaisuihin.
Tarkoituksena on tehdä Biodesign Finland -hankkeesta vuosittain toistuva koulutusohjelma.
Lisätietoja:
Lue lisää uutisia
Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa
Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista
Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.
”Paluumuuttajat”: Miksi Amplit ja Jatke palasivat Building 2030:n ytimeen
Kaksi Building 2030 -konsortion pitkäaikaista jäsentä palasi entistä vahvemmin yhteiseen kehitystyöhön. Kysyimme Jatkeen kehitysjohtajalta Sakari Aaltoselta ja Amplitin hallituksen puheenjohtajalta Jan Hellmanilta, miksi paluu tapahtuu juuri nyt ja mitä he odottavat yhteistyöltä.