Uutiset

Bengt Holmström luennoi Aallon opiskelijoille

Taloustieteen nobelisti on käytäntöä arvostava teoreetikko.
Bengt Holmström on suosittu opettaja ja halusi suunnata luentonsa Aalto-yliopistossa nimenomaan opiskelijoille.

Aalto-yliopiston opiskelijat saivat toimia taloustieteen Nobelin palkinnon saaneen professori Bengt Holmströmin testiyleisönä. Nobelistilla on edessään joulukuussa esitelmä Tukholman Nobel-juhlallisuuksissa. Nyt kuultiin tästä esitelmästä esimakua, toki sen sisältö vielä jalostuu ennen h-hetkeä. Kauppakorkeakouluun kokoontunut yleisö sai kuulla sekä teoreettista pohdintaa kannustimista että käytännön vinkkejä omalle uralle.

Jokainen työpaikka on tärkeä osa uraa

Bengt Holmströmin työskenteli nuorena matematiikan ja fysiikan opiskelijana Ahlströmillä ennen Yhdysvaltoihin lähtöään. "Työhöni kuului datan kerääminen ihmisiltä eri toimipisteissä ja tehtaissa. Törmäsin siellä johdon ja työntekijöiden erilaisiin näkemyksiin ja motiiveihin. Kiinnostuin kannustinkysymyksistä ja niiden myötä myös laajemmin taloustieteestä", Holmström kertoo.

"Nuo kaksi vuotta Ahlströmillä ovat tuottaneet minulle osinkoa koko urani ajan. Ensimmäiset työpaikat ja niistä saatavat vaikutteet ja kohdatut ihmiset suuntaavat ajattelua. On tärkeää tietää miten yritys toimii. Vaikka olen teoreetikko, haluan tuntea myös käytännön."

Bengt Holmström on toiminut Aalto-yliopiston hallituksessa yliopiston alkuvaiheista lähtien.

Nyt yli 30 vuotta myöhemmin Bengt Holmström on palkittu taloustieteilijä yhdessä maailman arvostetuimmista yliopistoista, MIT:ssa. Hän on Aalto-yliopiston hallituksen jäsen ja osallistuu aktiivisesti suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun.

Kannustinkysymykset monitahoisia

Bengt Holmström on uransa aikana tutkinut sopimuksia eri toimijoiden välillä ja valotti luennossaan erityisesti yhtä sopimusten käytännön muotoa, kannustimia. Holmström avasi luennolla polkua 1970-luvun päämies-agentti-suhteesta nykytutkimuksen nostamiin monitahoisiin kannustinkysymyksiin.

Kannustimet koskevat monia yhteiskunnan osa-alueita, myös julkista sektoria. Holmströmiltä kysyttiin, mitä julkinen sektori voisi oppia yksityiseltä sektorilta. "Julkisen sektorin tavoitteet ja toimintatavat ovat aivan erilaiset kuin liikeyritysten eikä sinne pidä missään tapauksessa kopioida yksityisen sektorin kannustinjärjestelmiä", Holmström vastasi.

Poliitikkojen annettava tehdä rauhassa työtään

Entä poliitikot, millaisia kannustimia heille pitäisi olla. "Minusta viime aikoina on menty huonoon suuntaan siinä, että kaikki halutaan väärällä tavalla läpinäkyväksi. Poliitikkojen pitäisi antaa tehdä työtään, edustaa kansalaisia ja paneutua asioihin taustoja myöten. Lähtökohtaisesti ihmiset haluavat tehdä hyvää ja niin myös poliitikot. Tämä vääränlainen vahtiminen on jo uhka edustukselliselle demokratialle", Holmström sanoi.

 

Professori Marko Terviö, itsekin Holmströmin oppilas, esitti yleisöltä etukäteen saatuja kysymyksiä nobelistille.

Kuvat: Jaakko Kahilaniemi.

 

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.
Helsingin kauppakorkeakoulun edesmennyt emerituskansleri Fedi Vaivio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kansleri Fedi Vaivio in memoriam

Helsingin kauppakorkeakoulun emerituskansleri Fedi Vaivio kuoli Helsingissä 27.2.2021.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kuva: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erittäin laadukkaiden kansainvälisten hakemusten määrä Kauppakorkeakoulun professuureihin on kasvussa

Erinomaiset ranking-sijoituksemme kertovat tutkimustyömme korkeasta laadusta.
Henrika Yliriskun väitös taidekasvatuksen alalta tarkastettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2021.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

”Ympäristötaidekasvatuksessa pitäisi pureutua ihmiskeskeisyyden ongelmallisuuteen”

Minä väitän -sarjassamme Henrika Ylirisku tutkii ympäristötaidekasvatuksen lähtökohtia.