Uutiset

Aurinkolämmöstä on tullut Suomessa kilpailukykyinen energiantuotantomuoto

Erityisen kannattavia ovat yritysten ja kuntien aurinkolämpöinvestoinnit.
Aurinkolämpöjärjestelmän vuosituotto riippuu keräintyypistä, asennettujen aurinkolämpökeräinten sijainnista, suunnasta sekä mitoituksesta. Kuva Savosolar

Kannattavuus- ja hintaselvityksen mukaan aurinkolämpöjärjestelmien hinnat ovat laskeneet Suomessa ja aurinkolämpökeräinten keskimääräinen tehokkuus on parantunut. Aurinkolämpö onkin nykyisin Suomessa kannattava energiantuotantomuoto, kun sillä korvataan öljylämmitystä tai vesikiertoista sähkölämmitystä. Aurinkolämpö voi olla kannattava vaihtoehto myös joillain kaukolämpöverkon alueilla, yhtiökohtaisista hinnoista ja mahdollisista kausitariffeista riippuen.

− Tätä laatiessa tuli eteen useita aiempia selvityksiä, joissa aurinkolämmön kustannus- ja laskentaoletukset olivat vanhentuneita. Toivottavasti tämä selvitys auttaa suomalaisia konsulttiyhtiöitä, suunnittelutoimistoja ja viranomaisia päivittämään aurinkolämpöön liittyvät tiedot ajan tasalle, projektin vetäjä DI Karoliina Auvinen toteaa.

Otolliset olosuhteet

Suomessa on otolliset olosuhteet aurinkolämmön hyödyntämiseksi. Lämmintä vettä tarvitaan kesälläkin, ja tiloja lämmitetään myös keväällä ja syksyllä. Aurinkolämpö toimii Suomen olosuhteissa osana hybridienergiajärjestelmiä, jotka ovat yleistymässä kovaa vauhtia. Niissä yhdistetään aurinkolämpöä, maalämpöä, bioenergiaa, öljyä ja/tai kaukolämpöä kohteesta riippuen.

Aurinkolämpöjärjestelmien hankintahinnat vaihtelevat kohteiden ja järjestelmien koon mukaan. Erityisen kilpailukykyisiä ovat yritysten ja kuntien aurinkolämpöinvestoinnit. Niistä ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, ja hankintaan voi saada investointitukea.

Kotitaloudet ja asunto-osakeyhtiöt maksavat investoinnista arvonlisäveron. Kotitaloudet voivat saada asennuksesta kotitalousvähennystä. Kuluttajat maksavat yleensä ostoenergiasta yrityksiin ja kuntiin verrattuna kalliimpaa hintaa, minkä johdosta aurinkolämmön hyödyntäminen on myös kuluttajille usein kannattavaa.

Aurinkolämmön hyödyntäminen on myös kuluttajille usein kannattavaa.

Aurinkolämpöjärjestelmän vuosituotto riippuu keräintyypistä, asennettujen aurinkolämpökeräinten sijainnista, suunnasta sekä mitoituksesta. Kannattavan investoinnin edellytys on, että aurinkolämpöjärjestelmän mitoitus on optimoitu suhteessa kohteen lämmöntarpeeseen. Tärkeää on myös, että asennettavilla aurinkolämpökeräimillä on hyvä hyötysuhde ja että ne on sijoitettu auringonvalon saannin kannalta hyvään paikkaan.

− Suosittelemme hankkimaan aurinkoenergiajärjestelmät ammattilaisilta. Investointi kestää ja kannattaa, kun laatuun kiinnittää huomiota, kiteyttää professori Raimo Lovio.

Aurinkolämpöjärjestelmien hinnat ja kannattavuus Suomessa -selvitys

Selvitys on osa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vetämää Finsolar-hanketta.­­

Lisätietoja:

Karoliina Auvinen
puh. 050 462 4727
karoliina.auvinen@aalto.fi

Raimo Lovio
puh. 040 3538 242
raimo.lovio@aalto.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos

FinSolar -hanke

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar -hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Vuoden 2015 loppuun kestävässä hankkeessa on mukana yli 50 yritys-, kunta- ja organisaatiokumppania. Projektin päärahoittaja on Tekes.

Lisätietoja: www.finsolar.net

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva erilaisista elektroniikkajätteistä, kuten piirilevyistä, johdoista ja metallinpaloista eri väreissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen

Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.
Luminen kaupunkinäkymä, jossa on moderneja rakennuksia, raitiovaunu ja polkupyöriä. Ihmiset kävelevät lumisilla teillä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen

Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
Mikroskooppikuva toukasta, punaiset ja siniset ääriviivat osoittavat uintiliikettä. Mittakaava 0,3 mm.
Mediatiedotteet Julkaistu:

“Mesoskaalan” uimarit voivat avata tien kehon sisäisille lääkeroboteille

Tutkijat ovat selvittäneet, miten pienet eliöt rikkovat fysiikan lakeja uidakseen nopeammin. Löytö voi auttaa esimerkiksi lääkkeitä annostelevien robottien kehittämisessä.
HiFive tutkimusryhmä: Joni Lappalainen, Juho Silmukari, Martina Čaić, Anna Viljakainen, Virpi Roto. Kuva: Mikko Raskinen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Muotoilu vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä – ihmislähtöinen tehdastyö keskiössä

Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.