Uutiset

Aurinkoenergiaan liittyvän liiketoiminnan kotimarkkinat pitäisi saada kuntoon

Aurinkoenergia on kuluttajien toivelistan kärjessä ja se voisi parhaimmillaan tarjota työtä monille suomalaisyrityksille.

Nyt tarvitaan konkreettinen toimenpideohjelma aurinkoenergialiiketoiminnan edistämiseksi, sanovat FinSolar-hankkeen tutkijat.

Aurinkoenergia on nopeimmin kasvava energiateknologia maailmassa. Italiassa aurinkosähkön osuus sähkön kulutuksesta oli jo 7,5 prosenttia vuonna 2014. Saksassa aurinkosähkötuotanto oli 35 TWh, mikä on lähes puolet sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa. Englannissa 125 000 kotitaloutta asensi aurinkoenergiaa taloihinsa.

Myös Suomessa aurinkoenergialle on tarvetta ja potentiaalia, sillä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi tarvitaan kaikkia uusiutuvia energiateknologioita, mutta kotimarkkinat eivät pysty vastaamaan tähän tarpeeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa raportissa aurinkosähkön potentiaalin arvioidaan vuonna 2020 olevan 500 MW, mikä tuottaisi jo noin 0,5 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Tämän lisäksi myös aurinkolämpöä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.

Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa

− Kotimarkkinoiden lisäksi suomalaiset yritykset pyrkivät vientimarkkinoille, jotka kasvavat nopeasti. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kuitenkin kovaa ja siksi kotimarkkinat pitäisi saada kuntoon, kertoo professori ja FinSolar-hankkeen vetäjä Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

FinSolar-hanke edistää aurinkoenergian kotimarkkinoita tuomalla teknologiayritykset, sähköyhtiöt, kaupalliset kiinteistöjen omistajat, kuntien edustajat ja rahoitusalan ammattilaiset yhteen. He kehittävät yhdessä malleja, joilla kunnat, kauppaketjut ja taloyhtiöt saisivat merkittäviä investointeja liikkeelle.

Suomen mittakaavassa suurehkoja aurinkoenergiajärjestelmiä on nyt noin 50 ja toistaiseksi suurin eli Helen Oy:n aurinkovoimala valmistuu pian Helsinkiin. − Se myytiin loppuun kolmessa päivässä. Energiateollisuuden tutkimusten mukaan aurinko on suomalaisten kuluttajien toivelistan kärjessä energiamuotoja vertailtaessa, Lovio sanoo.

− Projektissa tehtyjen kannattavuuslaskelmien mukaan investointien sijoitetun pääoman tuotto näyttää monissa kohteissa jo hyvältä, mutta monenlaisia pieniä esteitä on vielä madallettava merkittävään markkinoiden avautumiseen, kuvaa projektipäällikkö Karoliina Auvinen.

Aurinkoenergian yleistyminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä hyvin monenlaisille suomalaisille yrityksille. Olennaisin osa liiketoimintaa ei ole vain paneelien valmistus, vaan koko arvoketju, joka sisältää paneeleiden valmistuksessa käytettävät koneet, komponentit ja asennustarvikkeet sekä erilaiset mittalaitteet. Lisäksi liiketoimintaa syntyy järjestelmien suunnittelusta ja asentamisesta sekä niiden integroimisesta rakennuksiin ja verkkoihin.

− Jotta aurinkoenergian koko potentiaali ymmärrettäisiin ja liiketoiminta saataisiin vauhtiin kotimarkkinoilla ja viennissä, tarvittaisiin kiireesti päättäväinen toimenpideohjelma. Muuten on vaarana, että Suomi jää junasta, sanovat Auvinen ja Lovio.

FinSolar on Tekesin Groove-ohjelman rahoittama noin 50 osapuolen verkostohanke suomalaisen aurinkoenergiatoimialan kiihdyttämiseksi. Se kestää vuoden 2015 loppuun.

Lisätietoja:

Professori Raimo Lovio
puh. 040 353 8242
[email protected]
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Projektipäällikkö Karoliina Auvinen
puh. 050 462 4727
[email protected]
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.