Aurinkoenergiaan liittyvän liiketoiminnan kotimarkkinat pitäisi saada kuntoon
Nyt tarvitaan konkreettinen toimenpideohjelma aurinkoenergialiiketoiminnan edistämiseksi, sanovat FinSolar-hankkeen tutkijat.
Aurinkoenergia on nopeimmin kasvava energiateknologia maailmassa. Italiassa aurinkosähkön osuus sähkön kulutuksesta oli jo 7,5 prosenttia vuonna 2014. Saksassa aurinkosähkötuotanto oli 35 TWh, mikä on lähes puolet sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa. Englannissa 125 000 kotitaloutta asensi aurinkoenergiaa taloihinsa.
Myös Suomessa aurinkoenergialle on tarvetta ja potentiaalia, sillä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi tarvitaan kaikkia uusiutuvia energiateknologioita, mutta kotimarkkinat eivät pysty vastaamaan tähän tarpeeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa raportissa aurinkosähkön potentiaalin arvioidaan vuonna 2020 olevan 500 MW, mikä tuottaisi jo noin 0,5 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Tämän lisäksi myös aurinkolämpöä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.
Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa
− Kotimarkkinoiden lisäksi suomalaiset yritykset pyrkivät vientimarkkinoille, jotka kasvavat nopeasti. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kuitenkin kovaa ja siksi kotimarkkinat pitäisi saada kuntoon, kertoo professori ja FinSolar-hankkeen vetäjä Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
FinSolar-hanke edistää aurinkoenergian kotimarkkinoita tuomalla teknologiayritykset, sähköyhtiöt, kaupalliset kiinteistöjen omistajat, kuntien edustajat ja rahoitusalan ammattilaiset yhteen. He kehittävät yhdessä malleja, joilla kunnat, kauppaketjut ja taloyhtiöt saisivat merkittäviä investointeja liikkeelle.
Suomen mittakaavassa suurehkoja aurinkoenergiajärjestelmiä on nyt noin 50 ja toistaiseksi suurin eli Helen Oy:n aurinkovoimala valmistuu pian Helsinkiin. − Se myytiin loppuun kolmessa päivässä. Energiateollisuuden tutkimusten mukaan aurinko on suomalaisten kuluttajien toivelistan kärjessä energiamuotoja vertailtaessa, Lovio sanoo.
− Projektissa tehtyjen kannattavuuslaskelmien mukaan investointien sijoitetun pääoman tuotto näyttää monissa kohteissa jo hyvältä, mutta monenlaisia pieniä esteitä on vielä madallettava merkittävään markkinoiden avautumiseen, kuvaa projektipäällikkö Karoliina Auvinen.
Aurinkoenergian yleistyminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä hyvin monenlaisille suomalaisille yrityksille. Olennaisin osa liiketoimintaa ei ole vain paneelien valmistus, vaan koko arvoketju, joka sisältää paneeleiden valmistuksessa käytettävät koneet, komponentit ja asennustarvikkeet sekä erilaiset mittalaitteet. Lisäksi liiketoimintaa syntyy järjestelmien suunnittelusta ja asentamisesta sekä niiden integroimisesta rakennuksiin ja verkkoihin.
− Jotta aurinkoenergian koko potentiaali ymmärrettäisiin ja liiketoiminta saataisiin vauhtiin kotimarkkinoilla ja viennissä, tarvittaisiin kiireesti päättäväinen toimenpideohjelma. Muuten on vaarana, että Suomi jää junasta, sanovat Auvinen ja Lovio.
FinSolar on Tekesin Groove-ohjelman rahoittama noin 50 osapuolen verkostohanke suomalaisen aurinkoenergiatoimialan kiihdyttämiseksi. Se kestää vuoden 2015 loppuun.
Lisätietoja:
Professori Raimo Lovio
puh. 040 353 8242
[email protected]
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Projektipäällikkö Karoliina Auvinen
puh. 050 462 4727
[email protected]
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.