Uutiset

Arjen valintoja: Mikä on suosikkivempaimesi, Caterina Soldano?

Professori haluaa kehittää vähemmän häiritseviä laitteita, mutta uskoo, että paras keino hallita elektroniikkaähkyä on sulkea älypuhelimen ilmoitukset.
Professori Caterina Soldano pitelee käsissään sähköpiuhojen muodostamaa vyyhtiä. Kuva: Jaakko Kahilaniemi.
Kuvaaja: Jaakko Kahilaniemi.

Tutkit orgaanista elektroniikkaa. Mitä ihmettä se on?

Suurin osa laitteista on valmistettu komponenteista, jotka on tehty piipohjaisista materiaaleista. Orgaaninen elektroniikka perustuu piin sijaan orgaanisiin molekyyleihin. Sen suurimpia etuja on, että voimme tehdä taipuisia laitteita, kuten iholle mukautuvia älyrannekkeita ja mittareita tai taitettavia näyttöjä. Monessa puhelimessa on jo orgaanisiin ledeihin eli OLED-teknologiaan perustuva näyttö, koska se on energiatehokas ja tuottaa syvät värit.

Ratkon työssäni orgaanisen elektroniikan haasteita sekä perustutkimuksen että käytännön sovellusten kautta.

Voitko tutkijana olla kehittämässä vähemmän häiritseviä laitteita?

Tutkimukseni liittyy osittain siihen, miten voimme tehdä vähemmän häiritseviä laitteita esimerkiksi henkilökohtaiseen terveydenhuoltoon. Orgaanisen elektroniikan ansiosta voimme kehittää vaikkapa iholle tulevia mittareita, jotka mukautuvat kehon liikkeisiin eivätkä tunnu ikäviltä. Ne voivat valvoa terveydentilaa ja muistuttaa olemassaolostaan ainoastaan silloin, jos havaitsevat jotain poikkeuksellista.

Mikä on suosikkivempaimesi?

Älypuhelin ei välttämättä ole suosikkini, mutta olen siihen koukussa enkä tiedä, miten pärjäisin ilman. Olen yrittänyt rajoittaa sen käyttöä, mutten ole onnistunut kovin hyvin. Se on monitoimilaite, joka auttaa minua lukemattomissa päivittäisissä rutiineissa ja yhdistää minut muihin ihmisiin.

Toinen tärkeä laite on ompelukoneeni. Sen parissa voin käyttää luovuuttani ja oppia uusia asioita. Aloitin tekemällä ystäville lastenvaatteita, koska ne ovat pieniä ja helppoja, mutta nyt olen alkanut ommella vaatteita myös itselleni. Ompelu on loistava keino rentoutua ja saada ajatukset irti työpäivästä. Voisinko yhdistää työn ja harrastuksen ja alkaa kehittää puettavaa elektroniikkaa? Eihän sitä koskaan tiedä!

Entä mikä laite on turha tai hyödytön?

En koe omistavani turhia vempaimia. Laitteen hyödyllisyys riippuu kunkin tarpeista. Joku voi pitää robotti-imuria turhana, mutta minulle se oli entisenä kahden kissan omistajana erittäin hyödyllinen, kun ei tarvinnut itse siivota karvoja päivittäin. Kissoillekin imuri oli hauskaa ajanvietettä.

En ostaisi itselleni jugurttikonetta, e-kirjan lukulaitetta tai verkkokauppojen ihmelaitteita, mutta niillekin voi olla paikkansa jonkun arjessa.

Vievätkö älylaitteet liikaa aikaamme?

Eivät laitteet itsessään, vaan palvelut ja sisällöt, joita ne tarjoavat. Mieti, kuinka usein vilkuilit puhelintasi silloin, kun sillä saattoi vain soittaa tai lähettää tekstiviestejä. Tänä päivänä sovellusten kehittäjät pohtivat jatkuvasti keinoja napata huomiosi ja saada sinut avaamaan sovelluksen tai klikkaamaan mainosta.

Mielestäni kysymys on siitä, miten annamme teknologian viedä aikaamme. Itse olen yrittänyt rajoittaa laitteiden lähettämien ilmoitusten määrää, jotta ne eivät häiritsisi keskittymistä. Se on kuitenkin vaikeaa. On niin paljon sovelluksia, joista ponnahtelee ilmoituksia päivän mittaan.

Sinut on nimetty Italian naiskeksijöiden verkoston vuoden 2016 innovaattoriksi ja olet saanut myös kunniamaininnan Euroopan naiskeksijöiden verkostolta. Miten voisimme kannustaa enemmän naisia tekniikan alalle?

Meidän täytyy korostaa pienestä pitäen niin tytöille kuin pojille, että he voivat pärjätä millä tahansa alalla. Kaikilla täytyy olla samat mahdollisuudet tutustua erilaisiin aiheisiin, saada onnistumisen kokemuksia ja kerätä itsevarmuutta. Se kannustaa nuoria hakeutumaan sille alalle, joka heitä kiinnostaa ja jossa he ovat hyviä, huolimatta siitä, mitä sukupuolta he ovat.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 26, huhtikuussa 2020.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Marium Durrani ompelemassa käsin vaatekappaletta, jossa on kukkakuosi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöksiä: Lankaa neulansilmään – yhdessä!

Vaatteiden korjaus on ympäristöteko, Marium Durrani uskoo. Maailmalta Suomeenkin rantautuneet yhteisölliset korjauspajat ovat vastaisku luontoa kuormittavalle pikamuodille.
Timo Korkeamäki, AUM-kuva: Jaakko Kahilaniemi
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Kappas, maailmalla kului 16 vuotta!

Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki arveli aikoinaan, ettei muuttaisi koskaan pois kotikonnuiltaan.
Jan Deska, Jaana Vapaavuori, kuva: Jaakko Kahilaniemi
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Bakteeritehtaita ja pehmorobotteja

Räätälöidyt molekyylit ja materiaalit voivat mullistaa kemianteollisuuden, liikuttaa kangasta ja tehdä aurinkopaneeleista ekologisempia.
Zero-energy Luukku house. Photo: Montse Zamorano Gañán
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Puusta syntyy nollaenergiatalo, kimallusta ja ekoliimaa

Viisas puurakentaminen torjuu tehokkaasti ilmastonmuutosta. Puusta voi tehdä melkein mitä tahansa, mutta se vaatii uutta osaamista ja asennemuutosta, sanoo asiantuntija.