Apulaisprofessori Moritz Scherleitner jäseneksi Nuorten Tiedeakatemiaan

Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus on kutsunut Kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan apulaisprofessorin Moritz Scherleitnerin jäseneksi Nuorten Tiedeakatemiaan. Toimikausi on nelivuotinen, 1.9.2024–31.8.2028.

Nuorten Tiedeakatemian (Young Academy Finland, YAF) perustarkoituksena on edistää tiedettä ja tieteen asemaa yhteiskunnassa erityisesti nuorten tutkijoiden näkökulmasta. Tiedeakatemia toimii avoimen tieteen edistämiseksi, ja se haluaa tehdä nuorten tutkijoiden työtä näkyvämmäksi ja omasta puolestaan piristää suomalaista tiedekeskustelua. Akatemia haluaa myös rohkaista nuoria tieteen pariin rakentamalla yhteyksiä tutkijoiden ja koulujen välille.

Nuorten Tiedeakatemian toiminnassa keskeistä on monitieteisyys, tasa-arvo, tieteen avoimuus, kansainvälinen yhteistyö, tiedekasvatus sekä yhteiskunnallinen vuoropuhelu ja vaikuttavuus.

”Olen intohimoinen tutkijana ja haluan jakaa tämän innostuksen muiden kanssa. On upeaa nähdä, kuinka tutkimuksella voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Siksi on suuri kunnia tulla valituksi Nuorten Tiedeakatemiaan”, sanoo Moritz Scherleitner.

Suomen kielen opettelua ja kissa mukana opetuksessa

Itävaltalainen Moritz kertoo pitävänsä Suomesta todella paljon, ja hän haluaa jäädä maahan perheensä kanssa. 

”Koska haluan jäädä tänne, minun on hyvä oppia suomen kieltä. Suomalainen vaimoni on edistänyt asiaa tosi paljon. Hän on todella huippu ja positiivinen ihminen, ja on auttanut minua oppimaan motivoimalla minua ja lisäämällä meidän suomenkielisiin keskusteluihimme aina muutaman uuden sanan”, Moritz kertoo omin sanoin.

”Lisäksi otin tavaksi oppia noin 10 uutta sanaa, kun pesin hampaat aamulla, ja kerrata ne, kun pesin hampaat illalla. Jos sen ehtii tehdä joka päivä, tulee jo 70 uutta sanaa per viikko. Päädyin myös noin vuoden Suomessa asuttuani siihen, että puhun työn ulkopuolella vain suomea, ja toivoin – ja tarvittaessa vaadin – etteivät ihmiset vaihda heti englantiin. Pikkuhiljaa se sitten eteni.”

Suurin etappi Moritzille suomen kielen opettelussa oli ensimmäisen suomenkielisen luennon pitäminen. Hän oli silloin asunut alle 5 vuotta Suomessa. ”Minua jännitti ihan kamalasti ja vaimon kanssa harjoittelimme sitä pitkään. Se (luento) auttoi minua saamaan tenure track -paikan Aallossa, koska minun pitää opettaa täällä myös suomeksi.”

”Viimeinen ja ehkä tärkein asia ovat suomalaiset itse, jotka ymmärtävät ja hyväksyvät, että suomen kieli on niin monimutkainen, ettei sitä ulkomaalaisena ehkä ikinä pysty hallitsemaan täydellisesti. En ota paineita puhua täydellisesti, vaan yritän puhua mahdollisimman hyvin.”