Uutiset

Apulaisprofessori Arno Solin halusi jo lapsena tehdä rakentamistaan roboteista älykkäitä

Lapsuudenaikainen kiinnostus ohjelmointiin ja matemaattisiin malleihin jalostui vuosien saatossa reaaliaikaisen koneoppimisen ja sensorifuusion tutkimukseksi.
Arno Solin

Millaista tutkimusta teet?

Tutkin reaaliaikaisia koneoppimismalleja, aikariippuvia malleja sekä sensorifuusiota, informaation yhdistämistä eri sensorilähteistä. Esimerkiksi älypuhelimissa on paljon halpoja sensoreita, ja niiden tuottaman kohinaisen sensori-informaation seassa on paljon piilotettua tietoa. Tutkimuksessani pyrin yhdistämään ja jalostamaan tätä informaatiota reaaliaikaisesti.

Tutkimani koneoppimismenetelmät ovat lähellä signaalinkäsittelyä, ja reaaliaikaista sensorifuusiota sovelletaan esimerkiksi aivokuvantamisessa. Muun muassa MRI-laite tuottaa paljon ajassa muuttuvaa dataa, ja näillä menetelmillä voidaan vähentää häiritsevää kohinaa.

Minulla on yhteistyöprojekteja sekä akateemisessa maailmassa että teollisuudessa, jälkimmäisessä lähinnä sisätilapaikannukseen liittyen. Voin tuottaa sensorifuusion avulla reaaliaikaista paikkatietoa mobiililaitteen liikkumisesta vaikkapa kauppakeskuksessa tai lentokentällä.

Aallossa on vahvaa tämän alan tutkimusta ja synergiaa, esimerkiksi professori Aki Vehtarin bayesilaista tilastollista mallinnusta ja professori Simo Särkän signaalikäsittelyn tutkimusta. Särkän kanssa olemme marraskuussa julkaisemassa kirjan stokastisista differentiaaliyhtälöistä. Kirja soveltuu käytännönläheiseksi kurssikirjaksi tai itseopiskeluun.

Minulla oli lapsena valtava kiinnostus erilaisiin härveleihin.

Arno Solin

Miten sinusta tuli tutkija?

Minulla on ollut pienestä pitäen into kokeilla ja etsiä uusia ja jännittäviä juttuja. Suvussani on paljon tutkijoita ja kiinnostus akateemiseen uraan on aina ollut lähellä sydäntä. Tutkijan ura on siis aina ollut selvä sekä itselleni että muille.

Tekniikasta, ohjelmoinnista ja matemaattisista malleista olen ollut kiinnostunut jo lapsuudessani. Vietin lapsena usein aikaa isäni työpaikalla, Åbo Akademin hiukkaskiihdytinlaboratoriossa. Minulla oli valtava kiinnostus erilaisiin härveleihin. Rakentelin pahvilaatikoista hiukkaskiihdyttimiä, romuosista satelliitteja ja lopulta robotteja, joihin lisäsin elektroniikkaa juottamalla. Kun robotit eivät tehneet mitään itsestään, tuli tarve kehittää laskentaa, älykkäitä algoritmeja.

Kytemään lähtenyttä innostusta tuki se, että kävin peruskoulun ja lukion Steiner-koulussa. Koulu tuki ennakkoluulotonta asennetta tutkia ja keksiä uusia luovia ratkaisuja.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Professuuri on mahtava asia. Olen lisäksi saanut urani aikana useita innostavia palkintoja, joista voisin mainita vuoden 2014 Kaggle-palkinnon koneoppimiseen liittyen. Parhaat kokemukset ovat kuitenkin projekteista, joissa on saanut tehdä tiimityötä loistavien tutkijoiden kanssa. Esimerkiksi monet hackathon-kokemukset ja sukupuiden tutkimukseen liittyvät projektit Eric Malmin kanssa ovat olleet hauskoja.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tutkija ei voi koskaan tuudittautua johonkin olemassa olevaan tilanteeseen, vaan aina tulee olla kiinnostunut uudistamaan omaa tutkimusta. Uuden löytäminen tarkoittaa myös uusien haasteiden löytämistä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uusia mielenkiintoisia projekteja tulee koko ajan lisää. Esimerkkinä voisin mainita lisättyyn ja virtuaaliseen todellisuuteen liittyvän sensorifuusion, jossa yhdistetään konenäköön liittyvää kamerakuvaa ja liikeinformaatiota.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Rofice dickson
Nimitykset Julkaistu:

Rofice Dickson on nimitetty määräaikaiseen apulaisprofessorin tehtävään Kemian tekniikan ja metallurgian laitokselle

TkT Rofice Dickson on nimitetty Aalto-yliopiston Kemian tekniikan ja metallurgian laitokselle tenure track -urapolulle viiden vuoden määräaikaiseen apulaisprofessorin tehtävään 1.9.2024 alkaen. Professuurin ala on Kemian tekniikan kestävä kiertotalous.
Jokimaisema, jossa taustalla aavikkoa. Välissä kulkee tie, jossa ajaa rekka-auto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Ihmisen toiminta ajanut maapallon makean veden kierron pois tasapainosta

Ihmisen toiminta on muokannut rajusti makean veden kiertokulkua maailmanlaajuisesti esiteolliseen aikaan verrattuna.
Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon voittajia AMAD-tiimistä.
People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.