Anna Rissanen: OtaNanon vaikutuspiiri on laaja

1. Anna Rissanen, minkälainen rooli sinulla on OtaNanon johtajana?

OtaNanon kansallinen infrastruktuuri sisältää Micronovan puhdastilan, Kylmälaboratorion ja Nanomikroskopiakeskuksen. Vastaan tästä kokonaisuudesta ja tehtäviäni ovat muun muassa OtaNanon tulevaisuuden kehittäminen, verkostoituminen ja rahoitus. Keskeinen tavoite on mahdollistaa huippututkimus, ja samalla myös synnyttää laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta OtaNanoa ympäröivässä ekosysteemissä innovaatioiden, liiketoiminnan ja osaamisen muodossa.

2. Miten sinusta tuli OtaNanon johtaja?

Infrastruktuurin yhteiskunnallinen merkittävyys oli minulle kipinä OtaNanon johtajan rooliin. OtaNanossa tehtävä tutkimus luo muun muassa uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. OtaNanon vaikutuspiiri on laaja.

Kaikki aikaisempi kokemukseni parin vuosikymmenen ajalta linkittyy jollain tapaa tehtävääni OtaNanon johtajana, sekä tutkimuksen että yritysyhteistyön osalta. Olen saanut arvokasta näkemystä työskenneltyäni useiden eri yritysten kanssa, joiden liiketoiminta perustuu infrastuktuuriin ja sen teknologiaan ja osaamiseen.

3. Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Aaltoon tulin Outsight –nimisestä startup-yrityksestä, jossa toimin teknologiatiimin vetäjänä. Yrityksessä kehitetään lidar-teknologiaa itseajaviin autoihin, ja minun roolini oli johtaa MEMS-peiliteknologian kehitystä. Lidar-teknologian avulla itseajava auto pystyy havainnoimaan ympäristöä lyhyiden laservalopulssien avulla, muodostaen kolmiulotteisen pistepilven ympäristöstä.

VTT:llä vedin useita vuosia tutkimustiimiä, joka kehitti muun muassa ihosyövän havaitsemiseen tarkoitettuja hyperspektrikameroita yhteistyössä useiden eri yritysten kanssa teknologian kaupallistamiseksi. Spektrikameroita on hyödynnetty myös muun muassa Aalto-1-projektin nanosatelliitissa ja peltojen analysoimiseen lennokkien avulla. Mikrospektrimetrit ovat pieniä, kämmenelle mahtuvia analyysilaitteita. Niiden avulla pystyy tunnistamaan myös huumeita ja väärennöksiä.

Aloitin opiskelut Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1999, olin töissä mittaustekniikan laboratoriossa ja tein diplomityön VTT:lle vuonna 2003. Väittelin tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2012. Opintojen ja jatko-opintojen aiheena olivat mikroelektromekaaniset systeemit (MEMS), joista voidaan tehdä optisia antureita. Opiskeluni ja työni ovat aina olleet sidoksissa OtaNanon infrastruktuuriin ja erityisesti Micronovan puhdastilaan.

4. Mikä on OtaNanon johtajan tärkein ominaisuus?

OtaNanolla on monenlaisia käyttäjäryhmiä tutkijoista erilaisiin yrityksiin ja niiden liiketoiminnan kehittämiseen. On hyvä pystyä ymmärtämään erilaisia sidosryhmiä ja niiden tarpeita, jotta pystyy tekemään viisaita strategisia päätöksiä. Avoimuus ja uteliaisuus ovat myös tärkeitä.

5. Mitä odotat tulevaisuudelta?

OtaNanon taustalla on vuosikymmenien työ huikeiden tutkimustulosten, teknologioiden ja yritysten synnyttämisessä. Toivon, että tämä vahvistuu entisestään ja saamme myös lisättyä kansainvälistä näkyvyyttä.

Isot infrastruktuurit ovat aina kalliita investointeja, ja on tärkeää, että OtaNano pysyy elinvoimaisena. On hyvä, että mukana on useita eri teknologioita elinkaaren eri vaiheissa, aina perustutkimuksesta lähellä tuotantoa oleviin yritysten omiin aihioihin. Erilaiset toimijat samassa ekosysteemissä ovat samalla haaste ja erittäin suuri voimavara.

Aalto-yliopisto on minulle ennestään tuttu, ja toisaalta myös uusi. Olin Aallossa aikoinaan opiskelemassa, ja nyt olen osa työorganisaatiota. Pääsen työskentelemään näköalaroolissa ja näkemään hyvin erilaisia tutkimusryhmiä.

OtaNano on menestyksekäs infrastruktuuri yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kymmenien yritysten palveluksessa. Kvanttiteknologian huippuyksikkö on yksi OtaNanon lukuisista käyttäjistä. OtaNanoa hyödyntävät laajasti myös uusia materiaaleja ja fotoniikan sovelluksia kehittävät FinnCERES- ja PREIN-lippulaivahankkeet.  Kymmenille startup-yrityksille OtaNano on tärkeä mahdollistaja, koska oman tämän alan infrastruktuurin rakentaminen olisi niille hyvin kallis investointi. OtaNano on osa vuonna 2009 aloitettua Suomen Akatemian tiekarttatoimintaa.