Uutiset

Älykkäiden rakennusten projektissa kehitetään esineiden internetin avoimia rajapintoja

Avoimuutta kehittämällä saadaan keskenään keskustelevat järjestelmät, joista tietoa toiseen voidaan jakaa saumattomasti. Yhteensopivuus tekee järjestelmistä myös kustannustehokkaampia.

Rakennuksissa käytettävät tekniset järjestelmät, esimerkiksi valaistus-, jäähdytys- ja turvajärjestelmät, ovat pitkään olleet suljettuja ratkaisuja. Nämä ratkaisut ovat useimmiten perustuneet laitetoimittajien omiin tietojärjestelmiin. Älykkäiden rakennusten projektissa kehitetään talotekniikan ja kiinteistöjen esineiden internetin avoimia rajapintoja.

”Eri järjestelmien väliset integraatiot ovat pitkälti olleet erikseen räätälöityjä ratkaisuja. Tästä syystä, ne ovat olleet kalliita toteuttaa”, kertoo projektin vetäjä, Aalto-yliopiston älyrakennusten Professor of Practice Heikki Ihasalo.

Integroidut esineiden internet ratkaisut, toimivampi arki

Yksi projektin tavoitteista on saada jaettua tietoa sujuvasti eri järjestelmien kesken. Toistaiseksi tiedon laajempaa hyödyntämistä vaikeuttaa se, että eri järjestelmistä saatavaa tietoa ei kuvata yhtenäisellä tavalla. Tieto joudutaan linkittämään aina erikseen eri järjestelmien välillä.

”Jotta tulevaisuudessa pystytään tehokkaasti ja edullisesti keräämään tietoa eri järjestelmistä ja jakamaan sitä niiden välillä, tarvitaan yhteisiä rajapintoja ja tiedon merkityksen kuvausmenetelmiä”, Ihasalo painottaa.

Kiinteistöihin on tulossa enenevässä määrin esineiden internetiin liitettyjä laitteita ja uusien järjestelmien määrä kasvaa. Avoimuutta eri järjestelmien välillä tarvitaan, jotta ne palvelevat rakennusalan yrityksiä ja kuluttajaa arkipäivässä.

”Järjestelmien avoimuudessa on tapahtunut kehitystä viime aikoina esimerkiksi antureiden ja laitteiden välillä. Avoimuus järjestelmätason integraatiossa on kuitenkin vasta alkupolulla. ”

Yhteiset rajapinnat ja kuvausmenetelmät mahdollistavat rakennettujen ympäristöjen tiedonhallinnan lisäksi ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla voidaan parantaa kiinteistöjen toiminnallisuuksia, sisäilmaa ja energiatehokkuutta. Tilojen käyttäjille tämä näkyy vaivattomana arkena ja terveyttä ja hyvinvointia tukevana ympäristönä. Esimerkiksi toimiston käyttäjä saa tietoa vapaista neuvotteluhuoneista ja ravintolan jonon pituudesta tai hän pystyy vaivattomasti säätämään työpisteensä lämpötilaa ja valaistustasoa.

Hanke on osa laajempaa hallituksen KIRA-digi-kärkihanketta, jonka tarkoituksena on vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota. Projektissa ovat mukana Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun Smart buildings and services -tutkimusryhmä, Granlund Oy, Helsingin kaupunki, Helvar Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Tieto Oyj. Projekti valmistuu syksyllä 2017.

Lisätietoja:

Heikki Ihasalo
puh. 040 8209 623
[email protected]

www.kiradigi.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.