Alppihiihdossa tarvitaan lihasvoimaa, nopeutta, kestävyyttä ja henkistä kanttia

Alppihiihto on ollut osa alppihiihtäjä Charlotte Henrikssonin elämää niin kauan kuin hän muistaa. Opinnot Kauppakorkeakoulussa hän aloitti viime syksynä.

”Olin rinteessä ensimmäisen kerran vanhempieni mukana jo parin kuukauden ikäisenä. Aloitin noin 6-vuotiaana GrIFK Alpinen hiihtokoulussa ja samoihin aikoihin telinevoimistelun Espoon Telinetaitureissa. Kilpatelinevoimistelu kulki alppihiihdon rinnalla 10 vuotta, eikä lajivalinta ollut selvä kuin vasta 8. luokalla. Lajivalintaan vaikuttivat leirit, menestys ja tiivis alppiporukka. Aloin kilpailla alppihiihdossa 8-vuotiaana, mutta minun on vaikea sanoa, milloin siitä tuli varsinaisesti kilpaurheilua. Nousin naisten alppimaajoukkueeseen vuonna 2021.” 

Kauppakorkeakoulussa aloittaminen ei ole vaikuttanut negatiivisesti Charlotten urheilutuloksiin, vaan kausi 2023–2024 on ollut hänen tähänastisen uransa paras kausi tuloksellisesti. Charlotte laski uransa parhaat ranking-pisteet tässä kuussa (maaliskuu -24) Kronplatzissa Italiassa ja muutamaa viikkoa aiemmin hän osallistui nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin Ranskassa. Siellä hän sijoittui syöksyssä maailman 17. nopeimmaksi. Muita hienoja saavutuksia ovat suomenmestaruudet, hopea ja pronssi nuorten MM-kisoissa U18-sarjassa ja pronssi Australia-New Zealand Continental Cupin osakilpailussa Uudessa-Seelannissa.

Urhea-jäsenyydestä joustoa opintoihin

Charlotte Henriksson oli Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean jäsen jo ennen kuin hän aloitti opinnot Kauppiksessa. Aalto-yliopisto on ollut Urhean kumppani vuodesta 2015 alkaen ja on siten sitoutunut tukemaan urheilun ja opiskelun joustavaa yhdistämistä. Urhea-sopimuksen mukaisesti Aalto-yliopisto ottaa huomioon urheilu-uran haasteet ja erityistarpeet muun muassa auttamalla opiskelijoita opintojen aikataulutuksessa ja suunnittelussa.

”Olen suorittanut opintoja tavallista hitaampaan tahtiin ja teen pääainevalinnan poikkeuksellisesti vasta toisen vuoden jälkeen. Sain Urhea-jäsenyydellä ilmaisen kuntosalijäsenyyden UniSportiin. Sen lisäksi minun on mahdollista saada joustoa harjoitustöiden palautuspäiviin, mutta en ole vielä kokenut sitä tarpeelliseksi.”

Alkukaudesta Charlottella oli leirejä Norjassa, Itävallassa ja Liettuassa. Hän on ollut tammi-maaliskuussa vain yhden viikon kotona. Charlotten joukkueella oli lokakuun puolesta välistä alkaen kahden kuukauden ajan ”base camp” Levillä. Tammikuun alusta lähtien joukkueella on ollut kämppä vuokrattuna 2,5 kuukaudeksi Italiassa. 

”Pitkät treeni- ja kisamatkat opiskelun rinnalla ovat olleet mahdollisia, koska luennoilla ei ole ollut läsnäolopakkoa. Ryhmäpuheluiden ansioista ryhmätyötkin ovat sujuneet hyvin. Minulla oli tosiaan tuo pitkä treenijakso Levillä, enkä päässyt tekemään tenttiä Otaniemeen. Urhea mahdollisti sen, että sain tehdä tentin etänä, jolloin yksi Aallon Urhea-vastaavista valvoi tenttini. Minun piti kuvata itseäni puhelimella takaa päin, edestä tietokoneella ja jakaa tietokoneen näyttöni valvojan kanssa.”

”Olisi silti kiva, jos etäopiskelua tuettaisiin enemmän. Videot ja laajemmat selitykset asioista auttaisivat sisäistämään asioita paremmin kuin mitä oppii pelkästään dioja katsomalla ja itsekseen lukemalla.” 

Alppihiihto on todella monipuolinen laji

Alppihiihdossa olosuhteet vaihtelevat usein, kisarata ei ole koskaan samanlainen ja kisarinteet eroavat suuresti toisistaan. Kilpailuissa taistellaan sadasosista ja huippunopeudet kohoavat syöksyssä parhaimmillaan 120 km/h. 

”Alppihiihtoa ei pysty treenaamaan laadukkaasti pääkaupunkiseudulla enää juniorivuosien jälkeen, joten vietän suurimman osan talvesta Lapissa ja Keski-Euroopassa. Lumitilanne on huonontunut Keski-Euroopassa viime vuosina, joten lähdin vuosi sitten Uuteen-Seelantiin asti treenaamaan ja kilpailemaan. Vaikka pitkä matkustaminen treenirinteiden perään onkin välillä raskasta, on se myös yksi alppihiihdon hienoista puolista. Rakastan nähdä uusia paikkoja ja tunnen Keski-Euroopan kuin omat taskuni.” 

Charlotten tyypillinen treenipäivä koostuu parin tunnin laskuharjoituksesta aamulla ja fysiikkatreenistä iltapäivällä. Opiskeluille hän varaa aikaa ennen fysiikkatreenejä ja iltaisin. Myös lepopäivät urheilusta on varattu pääasiassa opiskelulle. Sukset hänen pitää kuitenkin huoltaa päivittäin ja siihen kuluu joka päivä 0,5–1,5 h.

”Kun olen kotona Suomessa, harjoitukseni koostuvat fysiikkatreeneistä, koska Etelä-Suomen rinteet ovat turhan pieniä treenaamiseen. Yleensä minulla on yhdet treenit päivässä, kesäisin monesti kahdet. Alppihiihto vaatii todella monipuolista harjoittelua. Jalkalihasten ja keskivartalon on oltava erittäin vahvat, minkä lisäksi on löydyttävä nopeutta ja räjähtävyyttä. Kestävyyttä tarvitaan, jotta radan jaksaa laskea maksimiteholla alusta loppuun ja jotta suorituksesta palautuu. Myös henkistä kanttia vaaditaan, sillä nopeudet nousevat parhaimmillaan vauhtilajeissa selvästi yli 100 kilometriin tunnissa, jolloin keskittyminen ei saa herpaantua.”

Charlotte kertoo, että kuten monissa muissakin urheilulajeissa, onnistumisen tunteet, lajin tuomat elinikäiset ystävät ja hienot kokemukset ovat alppihiihdonkin suola ja ne kannustavat jatkamaan lajin parissa vuodesta toiseen.

Teksti: Terhi Ollikainen