Uutiset

Aini Putkonen: Tohtoriopiskelijan elämä on hyvin monipuolista

Tohtoriopiskelija Aini Putkonen sanoo, että tohtorintutkinto valmistaa opiskelijoita niin akateemiselle uralle kuin teollisuuteen.
Doctoral student Aini Putkonen
Aini Putkonen on toisen vuoden tohtoriopiskelija User Interfaces -tutkimusryhmässä. Kuva: Sebastian Szyller.

Tervetuloa! Kuka olet ja mitä teet Aalto-yliopistossa?

Nimeni on Aini Putkonen ja teen toista vuotta väitöskirjaa User Interfaces -ryhmässä professori Antti Oulasvirran ohjauksessa. Tutkimusaiheeni kuuluu ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen alan piiriin.
Työni keskittyy käyttäjien mallintamiseen, erityisesti ihmisten päätöksenteon mallintamiseen vuorovaikutteisissa järjestelmissä. Tavoitteena on rakentaa laskennallisia malleja, jotka kuvaavat kuinka ihmiset käyttävät sovelluksia eri laitteilla, kuten älypuhelimilla, tableteilla ja tietokoneilla.

Voisitko antaa esimerkin työhösi liittyvästä projektista?

Toki. Hiljattain käytimme projektissamme niin sanottuja ”teoriapohjaisia” malleja mobiilipelaajien mallintamiseen. Nämä teoriat pohjautuvat esimerkiksi kognitio- ja taloustieteelliseen tutkimukseen. Teorioiden avulla on mahdollista selittää, miten ja miksi malli tekee tiettyjä ennustuksia. Peliesimerkissä voisimme kuvailla, miksi pelaaja tekee jotakin, esimerkiksi valitsee tietyn työkalun.

Mikä houkutteli sinut tutkimuskysymyksesi pariin?

Minua kiinnostaa ihmisten käyttäytyminen ja päätöksenteko. Tein kandidaattitutkintoni taloustieteestä ja johtamisesta, ennen kuin siirryin tietotekniikan pariin. Kiinnostuin ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksesta kirjoittaessani diplomityötäni nykyisessä ryhmässäni. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus on poikkitieteellinen ala. Useiden eri alojen yhdistely tutkimustyössäni on minusta mielenkiintoista. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutukseen liittyy myös monia ajankohtaisia ongelmia – vuorovaikutteiset järjestelmät ovat niin yleisiä. Tällä alalla on mahdollisuus vaikuttaa moniin käyttäjäryhmiin.

Kuulostaa, että päädyit oikeaan paikkaan – onko näin?

Kyllä! Olen hyvin tyytyväinen täällä.

Tämä on selvä!
Monia varmaankin kiinnostaa millaista väitöskirjan tekeminen Aallossa on käytännössä. Millaiselta työpäiväsi yleensä näyttää?

Tyypillinen työpäiväni on muuttunut viime kuukausina, sillä ensimmäisenä vuotenani työskentelin lähinnä kotoa pandemian takia. Olemme nyt palanneet kampukselle, mikä on mahtavaa.

Väitöskirjan tekeminen on hyvin monipuolista, ja siinä pääsee kehittämään laaja-alaisesti taitojaan. Opimme paljon omasta aiheestamme ja siihen läheisesti liittyvistä aloista. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutukseen liittyvässä tutkimuksessa tutkimuskysymysten ratkaisuja usein myös koodataan itse. Lisäksi väitöskirjavuosien aikana pääsee yleensä myös opettamaan. Tutkijan on pystyttävä ilmaisemaan monimutkaisia käsitteitä erilaisille yleisöille monilla eri tavoilla ja siksi on luonnollista, että oppii ilmaisemaan itseään sekä suullisesti että kirjallisesti. Oikeastaan vain oma kiinnostus – ja tietysti aika – on rajana sille, kuinka monia uusia taitoja väitöskirjan aikana voi omaksua.

Tutkimus on itseasiassa paljon monipuolisempaa kuin ajattelin ennen väitöskirjatutkimuksen aloittamista!

Olen varma, että tohtorintutkinto on hyödyllinen mitä ikinä päädynkin tekemään.

Aini Putkonen

Mitkä ovat kolme lempiasiaasi ohjelmassasi?

Pidän väitöskirjatutkimuksen vapaudesta. Työni on ajatella ja tuottaa uutta tietoa. Aihe asettaa raamit,  mutta niiden puitteissa on paljon vapauksia tutkia kiinnostavia asioita.

Työni monipuolisuus on myös yksi lempiasiani. Luen, kirjoitan, koodaan, esitän... parantaen taitojani samalla.

Kolmas asia on yhteistyö. Teemme paljon yhteistyötä alan huippututkijoiden kanssa, mikä on hyvin palkitsevaa.

Kansainvälisesti myös, eikä vain Suomessa?

Kyllä, ympäri maailmaa.

Valmistivatko aikaisemmat opintosi sinua tarpeeksi väitöskirjan tekemistä varten?

Tähän vastaus on kyllä ja ei. Tein diplomityöni tutkimusryhmässäni, joten tiesin, että tutkimustyö on haasteellista. Mutta tässä työssä oppii nopeasti!

Millaisia neuvoja antaisit väitöskirjatutkimuksesta alallasi kiinnostuneille?

Suosittelisin kartuttamaan kokemusta tutkimustyöstä jo aiempien opintojen aikana. Tutkimusprojekteihin osallistuminen kandidaatti- ja maisteriopintojen aikana on erinomainen tapa oppia tässä työssä vaadittavia taitoja. Lisäksi kannustaisin kokeilemaan kursseja oman aineen ulkopuolelta, sillä niin voi löytää hyvin kiinnostavia aiheita. Itse löysin aiheeni sattumalta menemällä kurssille, jota en edes aikonut alun perin suorittaa.

Mitkä ovat suunnitelmasi valmistumisen jälkeen? Mitä aiot tehdä tutkinnollasi?

Olen varma, että tohtorintutkinto on hyödyllinen mitä ikinä päädynkin tekemään. Haluaisin pysyä tutkimustyön parissa – katsotaan mikä minua odottaa tulevaisuudessa. Kaksi tyypillistä vaihtoehtoa ovat akateeminen tutkimus tai tutkimustyö yritysmaailmassa. Uskon tohtorintutkinnon valmistavan hyvin molempiin.

Kiinnostuitko tohtoriopinnoista? Tutustu tohtoriopintoihin Sähkötekniikan korkeakoulussa.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

""
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Jokainen porras vie lähemmäs huippua – osallistu UniSportin Mount Everest -haasteeseen HeiaHeiassa

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta juhlistavat tämän vuoden Porraspäiviä yhteisellä matkalla kohti Mount Everestin huippua. UniSportin uusi HeiaHeia-hyvinvointisovellus innostaa liikkumaan arjessa, tekee hyvinvointiteot näkyviksi ja tuo koko yhteisön mukaan yhteiseen haasteeseen.
Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.