Opiskelijoiden pitää oppia jälleen ajattelemaan itse, ilman tekoälyn apua. Heidän pitää myös pystyä näkemään kuplansa ulkopuolelle ja ymmärtää, miten oma ala – oli se talous, tekniikka tai taide – liittyy muuhun, nopeasti muuttuvaan maailmaan. Yhteistyö ja ajatustenvaihto eri alojen ja intressien kesken on myös paras keino saada aikaan innovaatioita.
Näin sanoo Cornellin yliopiston strategian ja yritystalouden professori Aija Leiponen, joka liittyy Aalto-yliopiston monialaisen Technology, Business and Design -kandidaattiohjelman vetäjäjoukkoon tammikuussa. Ohjelma käynnistyy syksyllä 2027.
Leiponen opiskeli aikanaan Helsingin kauppakorkeakoulussa, ja 25 viime vuoden aikana työ on vienyt hänet Cornellin lisäksi Lontoon Imperial Collegeen. Paluu Aaltoon tulee hyvällä hetkellä.
“On ihanaa palata Aaltoon ja Suomeen. Yhteiskunnallinen ilmapiiri Yhdysvalloissa on kääntynyt levottomaan suuntaan. Aallossa taas on avoin ja innostunut yhdessä tekemisen meininki: uskalletaan kohdata haasteet ja lähteä ratkaisemaan niitä”, Leiponen sanoo.
Leiposen tutkimus on usein käsitellyt sitä, miten yritykset ja organisaatiot tekevät yhteistyötä innovaatioiden ja uuden teknologian kehittämiseksi.
Yhteistyö on kantava ajatus myös uudessa kandiohjelmassa, jossa opiskellaan teknologiaa, liiketoimintaa ja muotoilua. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opiskelijat tutustuvat eri aloihin ja valitsevat vasta ensimmäisen opiskeluvuoden lopulla, miltä alalta valmistuvat.
“Olen pitkin uraani pohtinut, miten yhdistää ajatuksia luovasti ja saada aikaan uutta. Uusi kandiohjelma sopii tähän kuin nenä päähän”, Leiponen sanoo.
Hänelle ohjelman tärkein idea on häivyttää rajoja ihmisten ja alojen väliltä.
“Parhaat keskustelut syntyvät silloin, kun mukana on esimerkiksi tekniikan ja talouden opiskelijoita. He näkevät saman ongelman aivan eri näkökulmista.”
Monialaisuus ei silti tarkoita sitä, että valmistuneen tiedot jäävät pinnallisiksi.
”Lopulta jokaisen kannattaa mennä syvälle johonkin asiaan, jotta voi erottua työmarkkinoilla. Täytyy myös nähdä, mikä on oman alan yhteys maailmaan, ja miten esimerkiksi ilmastonmuutos ja demokratian tila vaikuttavat omaan alaan.”
Yliopistokoulutuksen tehtävä on Leiposen mukaan muuttumassa. Tulevaisuudessakin opetus perustuu uuden tiedon tuottamiseen eli tutkimukseen. Mutta opetuksessa pelkkä tiedon jakaminen ei enää ole korkeakoulutuksen tärkein tehtävä, sillä avointa opetusta on saatavilla kaikkialla.
”Miksi mennä Aaltoon, jos saa Stanfordista samat tiedot ilmaisina verkkokursseina?”
Leiposen mukaan yliopiston lisäarvo syntyy taidoista ja toimintatavoista:
”Se on kykyä ajatella kriittisesti, ratkaista ongelmia, tehdä yhteistyötä ja nähdä asioiden välisiä yhteyksiä. Tähän pyrin ohjaamaan myös omia opiskelijoitani.”
Tekoäly on jo tehnyt korkeakoulujen opetustehtävästä entistä vaikeampaa, kun opettaja ei voi tietää, tarkistaako hän opiskelijan vai kielimallin vastausta.
“Cornellissa palasimme paperitentteihin, jotta opiskelijat joutuisivat jälleen ajattelemaan ja keskittymään”, Leiponen sanoo.
Itse hän on suosinut flipped classroom -opetusta. Siinä opiskelijat tutustuvat perusmateriaaliin ennen opetuskertaa, ja luennolla aika käytetään harjoituksiin, keskusteluun ja vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen.
“Näin opiskelija saa tilaa ja aikaa omaan ajatteluun ja ajatusten vaihtoon ilman laitteiden tuottamia häiriöitä.”
Suomea pitkään ulkopuolelta katsoneena Leiposta huolestuttaa tutkimus- ja koulutusrahoituksen hiipuminen.
”Suomi on pärjännyt koulutuksella, sivistyksellä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla. Jos koulutuksen ja tutkimuksen arvostus ja rahoitus laskevat, heikkenevat myös ihmisten valmiudet ymmärtää uusia teknologioita, arvioida tietoa ja luovia disinformaatiotulvassa. Yhdysvalloissa tämä mureneminen näkyy jo, ja se on huolestuttavaa.”
Juuri tässä koulutus liittyy Leiposen mielestä myös Suomen talouteen. Hän toivoo, että Technology, Business and Design -kandiohjelmasta tulee yksi väylä tuoda yhteiskuntaan oma-aloitteisia ja rohkeita ihmisiä, jotka osaavat yhdistää osaamisensa muiden kanssa ja ehkä luoda kaivattuja innovaatioita ja uutta yritystoimintaa.
“En voi opettaa kenellekään, miten saavuttaa innovaation ahaa-hetki, mutta voin opettaa, millaisessa ryhmässä tai tilanteessa todennäköisimmin syntyy uusia oivalluksia. Erityisen luovissa ryhmissä on usein monialaista osaamista, motivoituneita tekijöitä ja riittävästi vapausasteita ratkaista koviakin haasteita uusilla tavoilla.”
Opiskelijoiden kannattaa hakeutua ohjelmaan avoimin mielin, kokeilla uusia suuntia ja tutustua muihin opiskelijoihin ja opettajiin. Opiskeluaikana luotu verkosto on erityisen tärkeä ja pysyvä voimavara koko työuran ajalle. Lopulta kyse on Leiposen mukaan kyvystä nähdä, mitä maailma tarvitsee, ja yrittää vastata siihen.
”Silloin pärjää, tapahtui maailmassa mitä tahansa.”
Ohjelma sopii uteliaille opiskelijoille, joilla on monta kiinnostuksen kohdetta. Ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen opiskelijat erikoistuvat tekniikkaan, liiketaloustieteeseen tai muotoiluun.
Opiskele tekniikan, liiketalouden ja muotoilun yhdistävässä ohjelmassa. Tutustu Aallon kursseihin laajasti, erikoistu sitten yhteen pääaineeseen ja saat valmiudet monenlaisiin maisteriopintoihin ja uranäkymiin.
