Uutiset

Aalto-yliopiston sijoitussalkun alkuvuoden tuotto -0,7 %

Aalto-yliopiston pitkäjänteinen sijoitustoiminta tukee yliopiston strategiaa tuomalla lisärahoitusta opetukseen ja tutkimukseen.

Aalto-yliopiston sijoitussalkun keskimääräinen vuosituotto sijoitustoiminnan alusta lukien on ollut 4,9 % kulujen jälkeen. Alkuvuonna 2018 tuotto oli -0,7 % kulujen jälkeen. Sijoitussalkun markkina-arvo oli 1 044 miljoonaa euroa (1 052 miljoonaa euroa 31.12.2017). Alkuvuoden aikana sijoitussalkun kertyneestä reaalituotosta käytettiin 2 miljoonaa euroa yliopiston toiminnan rahoittamiseen. 

Vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon lopussa sijoitussalkusta oli 38 (44) % korkosijoituksissa, 56 (52) % osakesijoituksissa ja 6 (4) % hajauttavissa strategioissa, joiden osuutta on lisätty alkuvuoden aikana sijoitusstrategian mukaisesti. Myös osakesijoitusten osuus kasvoi allokaatiomuutosten ja pääomarahasto-ohjelman myötä. 

Alkuvuonna markkinoiden heilunta lisääntyi koronnousuhuolien, poliittisten riskien ja kauppasodan uhan myötä. Toisella vuosineljänneksellä kehittyneet osakemarkkinat kuitenkin kääntyivät nousuun ja positiivisin tuottovaikutus salkkuun vuoden alkupuoliskolla tuli sijoituksista pohjoisamerikkalaisiin osakkeisiin sekä pääomarahastoihin. Salkun tuottoa painoivat sijoitukset kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin ja osakkeisiin.

Sijoitussalkun korkoherkkyys pidettiin varsin alhaisella tasolla, ja valtionlainojen tuotto olikin lievästi negatiivinen korkotason noustua etenkin Yhdysvalloissa. Markkinaneutraalien hajauttavien strategioiden tuottoa painoi trendi- ja riskipreemiostrategioiden heikko tuotto. Valuuttariski vaikutti positiivisesti salkun kokonaistuottoon.

Allokaatio 30.6.2018

Tuotto 06/2018

Keskimääräinen vuosituotto toiminnan alusta (05/2010)

Rahamarkkinat

15,8 %

0,0 %

1,0 %

Valtionlainat

4,3 %

-0,5 %

2,2 % 

Yrityslainat 

18,3 %

-3,0 %

3,6 %

Osakesijoitukset

56,1 %

0,6 %

8,4 %

Hajauttavat strategiat

5,6 %

-6,1 %

-0,2 %

Aalto-yliopiston sijoitussalkku

100 %

-0,7 %

4,9 %

Luvut tilintarkastamattomia.

Lisätietoja: 

Sijoitusjohtaja Kati Eriksson
Aalto-yliopisto 
puh. 040 563 6110 
kati.eriksson@aalto.fi
 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Sininen sähköpotkulauta pysäköitynä merkitylle kiveykselle
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta

Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.
Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
Bändi esiintyy lavalla, laulajalla pinkki hame, kitaristi mustissa, yleisön valot taustalla
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Musiikkialan toimijat: Alan arvo kaksinkertaistuu laajamittaisten yhdenvertaisuustoimien myötä vuoteen 2040 mennessä

Ala tavoittelee itsesäätelevää toimielintä ja musiikkialan arvon kaksinkertaistumista 11. toukokuuta julkaistavassa Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportissa.