Tänä keväänä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu järjesti intensiivikurssin yhdessä Intiasta saapuneiden vierailevien professorien kanssa. Digital Technologies for Response Management in Natural Disasters -kurssilla tarkasteltiin, miten modernit digitaaliset työkalut voivat tukea luonnonkatastrofeihin liittyvää varautumista, seurantaa, viestintää ja hätätilanneoperaatioita.
Alexis Dowhuszko toimi yhtenä yksi kurssin vastuuopettajista. Hänen mukaansa kurssi on ajankohtainen, sillä luonnonkatastrofit yleistyvät ja monimutkaistuvat ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja yhteiskunnan digitalisaation vuoksi.
”Samaan aikaan uudet teknologiat, kuten langaton viestintä, satelliittijärjestelmät, tekoäly, droonit ja digitaalinen sensoriteknologia, luovat uusia mahdollisuuksia hätätilannevalmiuden ja katastrofinhallinnan parantamiseen”, Dowhuszko sanoo.
Intialaiset yhteistyökumppanit tuovat kurssille täydentävää asiantuntemusta, näkökulmia ja käytännön kokemusta sekä katastrofinhallinnasta että digitaalisista teknologioista, Dowhuszko kertoo. Kumppanuus edistää myös kansainvälistä vaihtoa koulutuksessa ja tutkimuksessa, ja tarjoaa opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuden oppia erilaisista akateemisista kulttuureista ja sovellusympäristöistä.
”Suomella on vahvaa osaamista tietoliikenteessä, langattomissa järjestelmissä, sensoriteknologioissa ja kestävissä digitaalisissa infrastruktuureissa. Intialla on laaja kokemus laajamittaisten luonnonkatastrofien kohtaamisesta ja käytännöllisten teknologisten ratkaisujen kehittämisestä moninaisiin ja vaativiin ympäristöihin. Kun yhdistämme nämä vahvuudet, tarjoamme opiskelijoille entistä hyödyllisemmän ja oleellisemman oppimiskokemuksen”, hän lisää.
Indian Institute of Technology Guwahati -yliopiston professori Vivek Padmanabha kertoo, että erilaiset akateemiset ja kulttuuriset näkökulmat tekivät opetusjaksosta erityisen antoisan.
”Mielenkiintoisinta on ollut keskustella sellaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa, jotka työskentelevät poikkitieteisten ongelmien parissa. Sain myös tilaisuuden tutustua Suomen akateemiseen kulttuuriin ja samalla tavata uusia akateemisia yhteistyökumppaneita tulevia tutkimusyhteistöitä varten”, Padmanabha sanoo.
Kurssille osallistui opiskelijoita ja uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita eri aloilta, kuten sähkötekniikasta, tietoliikennetekniikasta, tietojenkäsittelytieteestä, data-analytiikasta ja ympäristötieteistä.
”Osallistujat tulivat monenlaisista taustoista, ja osa heistä oli jo työelämässä. Sisältöjen suunnittelu oli todella haastavaa, koska kurssin piti kattaa sekä perustason käsitteitä että edistyneempiä aiheita, jotta siitä olisi hyötyä kaikille osallistujille”, sanoo professori Kishor Sarawadekar Indian Institute of Technology BHU Varanasi -yliopistosta.
Professori Vimal Bhatialle (Indian Institute of Technology Indore) opetusvierailu oli monella tapaa kohokohta.
”Suomessa ja Intiassa käytännöt ja lähestymistavat ovat erilaisia. Keskustelut sekä kokemusten jakaminen avasivat uusia näkökulmia", Bhatia sanoo.
Professori Romanbabu Oinam (Indian Institute of Technology Guwahati) oli vastuussa opintokokonaisuuksista, jotka käsittelivät maanjäristyksiltä suojaavia rakenteita ja rakennuksia. Hänelle opetuskokemus oli erittäin antoisa ja älyllisesti innostava.
Vuorovaikutteisen ilmapiirin, osallistujien monitieteisyyden ja aktiivisen sitoutumisen ansiosta keskustelut olivat erittäin hedelmällisiä", Oinam kertoo.
Aalto-yliopiston toimintaperiaatteena on kansainvälisyys. Koulutustarjonnan tavoitteena on olla kansainvälisesti houkuttelevaa ja tutkintokoulutuksen sisällön sellaista, että se antaa opiskelijoille valmiudet toimia kansainvälisissä työtehtävissä, monikulttuurisissa ympäristöissä ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa.
Sähkötekniikan diplomi-insinöörinä (DI) pääset kehittämään ratkaisuja kestävään kehitykseen, uusiutuvaan energiaan, älykkäisiin sähköverkkoihin, elektroniikkaan, automaatioon ja tietoliikenteeseen.
