Aalto vie ekologisen muodin Pariisiin
Herkkää ja maskuliinista, minimalistista ja runsasta, rouheaa ja siloteltua. Yhdeksän Aalto-yliopiston muodin opiskelijaa näyttää 16. huhtikuuta Suomen suurlähetystössä Pariisissa, millaista tulevaisuuden kestävä muoti voi olla.
”Me opiskelijat koemme ahdistusta siitä, että olemme alalla, jonka toimintatapa ei ole ollut kestävä. Toisaalta meitä rohkaisee ajatus siitä, että voimme olla mukana sitä muuttamassa”, sanoo Aalto-yliopiston muodin maisteriopiskelija Henna Lampinen. Hän on Pariisissa mukana kandimallistollaan, jolla voitti tammikuussa Designer’s Nestin, Pohjoismaiden kovimman muotikilpailun.
Aiemmin pukuompelijaksi valmistunut, käsityömäistä otetta suosiva Lampinen etsi mallistonsa materiaaleiksi kirpputoreilta vanhoja miesten pikkutakkeja. Paksusta mattovillasta hän teki neulehameita.
”Malliston teema on 40–50-luvun naisten elämänmuutos ja pula-ajan materiaalien käyttö. Materiaalien käyttöiän pidentäminen onkin yksi tärkeistä askelista kohti kestävämpää muotia.”
Muodin ja materiaalitutkimuksen yhteistyötä
Muotisuunnittelun professori Pirjo Hirvosen mukaan tapahtumaan saapuu kansainvälisiä muotialan vaikuttajia ja kestävän kehityksen asiantuntijoita.
”Aallon muodista on tullut kansainvälinen ilmiö. Esittelemme Pariisissa opiskelijoidemme näkemyksiä ja Aallon ainutlaatuista muodin ja materiaalitutkimuksen yhteistyötä”, Hirvonen sanoo.
Yhteistyöllä on ollut suuri merkitys muun muassa Ioncellin synnyssä. Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämä menetelmä, jolla voidaan valmistaa ekologista ja laadukasta tekstiilikuitua muun muassa puusta ja kierrätystekstiileistä. Maisteriopiskelija Anna Semi ihastui Ioncell-kuidun ominaisuuksiin ja halusi tuoda sen naistenvaatemallistoonsa puuvillan ja villan rinnalle, tasaveroisena materiaalina.
”Olen hyvin materiaaliorientoitunut suunnittelija – minusta materiaalivalintojen pitää aina olla ajankohtaisia. Olen erityisen kiinnostunut neuleista, ja tähänkin projektiin tein Ioncellistä kaiken itse langasta lähtien. Neule on ekologisesti mielekäs, koska siinä materiaalia ei mene hukkaan.”
Malliston väreihin ja struktuureihin Semi sai inspiraation Sarah Moonin valokuvista ja Li Yuan-Chian teoksista. Suunnittelutyötä ohjasivat vahva tunnelma – ja tietenkin kestävän kehityksen periaatteet.
”Oikeastaan sen pitäisi olla jo itsestäänselvyys, jota ei erikseen tarvitse edes mainita. Isossa mittakaavassa kestävä kehitys vaatii toimia sekä muodin kuluttajilta, tutkijoilta että varsinkin suurilta toimijoilta. Toivon, että kehitys kulkee kauemmas massojen pikamuodista, kohti yksilöllisempää ja ajattomampaa pukeutumista", Semi sanoo.
Tapahtumassa esitellään myös Emma Saarnion, Tuuli-Tytti Koivulan, Hanna Hervan, Christine Valtosen, Anni Salosen ja Sofia Ilmosen mallistot sekä Idaliina Frimanin, Eerika Yli-Rahkon ja Erika Hirsimäen työryhmänä suunnittelema mallisto.
Fashion meets sustainability -tapahtuma on osa Business Finlandin rahoittamaa, Ioncellin kaupallistamista edistävää iCom-hanketta.
Lisätietoja:
professori Pirjo Hirvonen
puh. 050 363 6011
[email protected]
Lue myös:
Lue lisää uutisia
Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja
Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta
Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat
Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.