Aalto-lähtöinen aivostimulaatioyhtiö suunnittelee listautumista

Nexstimin kehittämällä laitteella on saatu erittäin lupaavia tuloksia aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa Yhdysvalloissa.

Nexstimin laitteet perustuvat suunnatuksi aivostimulaatioksi kutsuttuun menetelmään, NBS:ään (Navigated Brain Stimulation), jolla on kaksi merkittävää etua."Muissa magneettistimulaatiota hyödyntävissä laitteissa pulssit annetaan sokkona tai muuten epätarkasti, eikä niillä voi mitata aivojen reaktioita. Nexstimin laitteilla voidaan aivojen kolmiulotteisten rakennekuvien avulla kohdistaa stimulaatio hyvin tarkasti, jopa millimetrien tarkkuudella ja EEG-myssyn ansiosta on mahdollista saada heti tietoa aivosähkötoiminnan muutoksista", kertoo professori Risto Ilmoniemi, joka on yksi NBS:n alkuperäisistä kehittäjistä.

Turvallisempia leikkauksia

NBS helpottaa muun muassa epilepsia- ja aivokasvainleikkauksia parantaen niiden turvallisuutta ja tulosten ennustettavuutta. Ennen neurokirurgien on pitänyt leikata kallo auki voidakseen paikantaa aivojen liikeratoja ohjaavat käskykeskukset ja voidakseen näin välttää niiden vahingoittamista leikkauksen aikana. Nyt sama voidaan tehdä rauhassa ja turvallisesti kallon ulkopuolelta hyvissä ajoin ennen leikkausta.

Laitteita on jo käytössä kaikissa Suomen yliopistollisissa keskussairaaloissa sekä noin kahdessakymmenessä maassa Venäjältä Saksaan ja Japaniin asti. Ilmoniemen mukaan NBS:ään perustuvaa, terapiakäyttöön räätälöityä NBT-laitetta voidaan käyttää myös aivosairauksien hoidossa. Toistuvasti Yhdysvaltojen parhaimmaksi kuntoutussairaalaksi valittu Rehabilitation Institute of Chicago kertoi keväällä kokeilleensa sitä hyvin tuloksin aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen tehostajana.

"Aivohalvauspotilaan terve aivopuolisko ikään kuin dominoi sairasta puoliskoa. Kohdennetun magneettistimulaation avulla vaimennetaan tervettä puoliskoa, jolloin rikkoutunut puoli voi toipua", Ilmoniemi selittää.

Chicagossa koeryhmää hoidettiin NBS:n ja perinteisen toimintaterapian yhdistelmällä kolme kertaa viikossa kuuden viikon ajan. Yli 80 prosenttia potilaista parani kliinisesti mitattuna merkittävästi, kolme kertaa paremmin kuin vertailuryhmä. Jos jatkotutkimukset sujuvat hyvin, Nexstim voi saada FDA:lta luvan laitteen myymiselle terapiakäyttöön. Kyse on inhimillisesti ja taloudellisesti merkittävästä mahdollisuudesta. Pelkästään Yhdysvalloissa aivohalvauksen saa vuosittain 795 000 ihmistä, joista arviolta kolmannes voisi hyötyä Nexstimin terapiasta. Suomessa aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin 14 000 ihmistä.

Monenlaista osaajaa

Risto Ilmoniemi kertoo perustaneensa Nexstimin vuonna 2000 kaupallistamaan silloisessa TKK:ssa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan BioMag-laboratoriossa tehtyä tutkimustyötä. Hän myös toimi yrityksen toimitusjohtajana vuoden 2005 loppuun asti.

"Pääsimme Tekesin Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelman pilotiksi, ja myöhemmin mukaan tuli myös Sitra sekä ulkomaisia rahoittajia", hän muistelee yrityksen alkuaikoja.

"Tässä on tarvittu monialaista osaamista: fyysikkoja, lääketieteen tutkijoita, lääkäreitä, psykologeja, elektroniikkainsinöörejä ja ohjelmistokehittäjiä. Helppokäyttöinen ja intuitiivisesti toimiva ohjelmisto on laitteen parhaita puolia. Turvallisuus on äärimmäisen tärkeää: on varmistettava, että inhimillisten virheidenkin sattuessa laitteesta ei aiheudu potilaalle vaaraa. Minun jälkeeni yrityksessä on panostettu voimakkaasti aivojen diagnostiikkaan ja terapiaan – erinomaisin tuloksin", Ilmoniemi kertoo.

Lisätietoja:

Professori Risto Ilmoniemi
+358 50 5562964
[email protected]

Video: Rehabilitation Institute of Chicago - Navigated Brain Stimulation (youtube.com)

Nexstim tiedotti 19. syyskuuta aikovansa listautua Nasdaq OMX First North Finland ja Nasdaq OMX First North Sweden -markkinapaikoille vielä tämän vuoden aikana.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä
Tiedotteet Julkaistu:

Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä

Tehokkain tapa saavuttaa päästötavoitteet on polttoaineiden myyntilupajärjestelmä, joka asettaa kiintiöt polttoaineiden hiilisisällölle. Aalto-yliopiston tutkijat luovuttivat ehdotuksensa liikenne- ja viestintäministeriölle 22. lokakuuta.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.
Illustration on beige background: two students painting a big yellow lightbulb.
Tiedotteet, Opinnot Julkaistu:

Hae Aalto Thesis -projektiin: HSL - Ohjelmistotuotanto 2.0!

Aalto Thesis -ohjelman projektihaku maistereille on auki. Lue lisää HSL:n projektista ja hae mukaan!
Tiina Tuurnala, Alumna of the Year 2019, School of Engineering
Nimitykset, Tiedotteet Julkaistu:

Tiina Tuurnala Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden alumni 2019

”Nykyinen tehtäväni on mahtava näköalapaikka, jossa voin yhdessä muiden toimijoiden kanssa tehdä työtä kohti nollapäästöistä merenkulkua.”