Uutiset

Aalto-2-satelliitti lähtee kiertoradalle mittamaan termosfääriä

Piensatelliittien vapautus Kansainväliseltä avaruusasemalta tapahtuu 23. toukokuuta klo 14.30.

Aalto-2:n laukaisua juhlittiin Otaniemessä 18. huhtikuuta. Kuva Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

18. huhtikuuta Floridasta avaruuteen laukaistun Aalto-2:n matkan seuraava etappi lähestyy. Satelliitti vapautetaan kiertoradalle tiistaina 23. toukokuuta klo 14.30 Suomen aikaa.

”Kansainvälisen avaruusaseman astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia”, kertoo Aallon satelliittiprojekteja vetävä professori Jaan Praks.

Aalto-2 osallistuu muiden piensatelliittien kanssa kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Suora lähetys vapautuksesta

Aalto-2:n matka avaruuteen on ollut monivaiheinen. 18. huhtikuuta tapahtuneen laukaisun jälkeen Kansainvälisen avaruusaseman robottikäsivarsi otti Aalto-2:a ja kymmeniä muita piensatelliitteja kuljettavan Cygnus-avaruusrahtialuksen kiinni 22. huhtikuuta klo 13.05 Suomen aikaa. Tämän jälkeen se asennettiin aseman Unity-moduuliin kohti Maata osoittavaan telakointiporttiin klo 15.39.

Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Jaan Praks / Aalto-yliopisto

”Vapautuksen jälkeen jännitämme vielä muutaman päivän, pääseekö Aalto-2 toteuttamaan sille suunniteltua tieteellistä työtä”, Praks toteaa.

Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) -mittalaitetta, joka mittaa sähköisesti varautuneen kaasun – ilmakehän rippeiden ja Maan ympärilleen kaappaaman aurinkotuulen – ominaisuuksia maapallon lähiavaruudessa.

Piensatelliittien vapautusta Kansainväliseltä avaruusasemalta voi seurata suorana Nasan sivuilta. Myös Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla (twitter.com/aaltoone) ja (www.facebook.com/AaltoSatellites) seurataan tiistain vapautusta ja myöhemmin myös signaalin saamista ja satelliitin toimintaa.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Lisätietoa Aallon satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Video: Mikä on Aalto-2 ja mitä se tekee? (youtube.com)
Video: Miten cubesatit – sellaiset kuin Aalto-2 – lähetetään matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta? (youtube.com)

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
[email protected]

Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
[email protected]

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Elderly people spending time outdoors in the yard and garden, a student work Outdoors by Luiza Sevele
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muistisairaiden asumisen tueksi tarvitaan joustoa ja yhteisöllisyyttä

Millaisia ovat muistisairaiden tulevaisuuden asumisratkaisut, ja millaisia niiden tulisi olla?
Suomen Akatemia
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Akatemian avoimen julkaisemisen vaatimukset muuttuvat

Plan S:n mukaista välitöntä avointa julkaisemista edellytetään hankkeissa, jotka on rahoitettu Suomen Akatemian 1.1.2021 jälkeen avaamissa hauissa. Käytännössä uudet vaatimukset koskevat vuonna 2022 alkavia tai jatkorahoituksen saaneita projekteja. Tarkistathan rahoituspäätöksen mukana tulleet rahoitusehdot huolellisesti.
Learning Centre, Main lobby
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Palvelutiskin remontti Harald Herlin -oppimiskeskuksessa alkaa

Palvelutiskin remontti alkaa 27.6.22. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa melua.
Juhlapukuihin sonnustauneet ihmiset laskeutuvat portaita alas kohti kameraa
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuoden 2022 tekniikan alojen promootiossa ennätysmäärä uusia tohtoreita

Yliopistomaailman arvokkainta akateemista juhlaa vietettiin Otaniemen kampuksella 17. kesäkuuta. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2019 ja vuosittaista perinnettä jouduttiin lykkäämään kaksi kertaa. Tästä johtuen tänä vuonna Dipolissa järjestetyt juhlallisuudet olivat ennätyssuuret.