Aalto-1:n aivot rakentuivat opiskelijavoimin

Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n rakentajat elävät jännittäviä vaiheita. Rakenteilla on lopullinen lentomalli ja pian opiskelijat näkevät työnsä tulokset tositoimissa. Tärkeimpiä projektin vaiheita on ollut satelliitin ja maa-aseman softakehitys. Ilman toimivaa tietoliikennejärjestelmää satelliitti ei lähetä tarvittavia tietoja Otaniemessä sijaitsevalle maa-asemalle.
Viiden vuoden aikana kehitystyössä on ollut mukana laaja joukko innokkaita opiskelijoita.
– Parasta projektissa on ollut se, että meillä on ollut mahdollisuus ja erityisesti rohkeutta kokeilla erilaisia ratkaisuja. Aina ne eivät ole olleet toimivia, mutta jokainen meistä on oppinut matkan varrella todella paljon, jatko-opiskelija Hannu Leppinen kertoo.
Kuvassa kesän aikana tietoliikennejärjestelmän viimeisissä vaiheissa mukana olleet rakentajat Otaniemen maa-asemalla. Vasemmalta oikealle ylärivistä alkaen: Petri Niemelä, Joonas Javanainen, Nuno da Silva, Henrik Forsten, Henry Sanmark ja Antti Kestilä.
Työtä vaatinut tietoliikennejärjestelmä on jo lähes valmis. Viimeiset osat lyödään lukkoon lähiviikkoina. Aalto-1, joka on CubeSat-standardia seuraava piensatelliitti ja mitoiltaan hieman maitopurkkia suurempi, sisältää paljon huipputekniikkaa. Satelliitin aivot eli päätietokone, joka on suunniteltu ja rakennettu opiskelijavoimin, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.
– OBC:ksi (on-board computer) kutsutussa piirilevyssä on itse asiassa kaksi samanlaista Linux-pohjaista päätietokonetta. Mikäli ensimmäiseen käytössä olevaan päätietokoneeseen tulee virhetilanne, voimme ottaa käyttöön toisen samanlaisen, Leppinen sanoo.
Kesän aikana tietoliikennejärjestelmän lisäksi tiimi keskittyikin erityisesti virhetilanteiden käsittelyyn eli siihen, millaisia ongelmatilanteita keskustietokoneen aivoissa voisi syntyä, ja miten varajärjestelmään tarvittaessa siirryttäisiin.
– Ohjelmistoa voidaan päivittää jonkin verran vielä jopa avaruudessa, mutta toivomme, että joudumme turvautumaan tähän mahdollisimman vähän, sillä se on aina riski. Tällä hetkellä kaikki kuitenkin näyttää olevan kunnossa. Tällaisessa projektissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja Aalto-1-projektia on ollut kehittämässä viiden vuoden aikana yli sata ihmistä. Näyttäisi siltä, että olemme saaneet kokonaisuuden toimimaan, Leppinen toteaa tyytyväisenä.
Lentomallin rakentumista voi seurata Twitterissä twitter.com/aaltoone ja Facebookissa facebook.com/AaltoSatellites
Aalto-1 on opiskelijasatelliittiprojekti, jota vetää Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitos. Aalto-1 vie avaruuteen testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista. VTT:n kehittämää uudenlaista spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen ja Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymittaria säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.
Uutinen 7.8.2015: Aalto-1 kohoamassa korkeuksiin
Uutinen: 5.6.2015 Opiskelijoilla tiedossa kiireinen kesä
Uutinen: 9.4.2015 Aalto-1 -satelliitille sopimus laukaisusta
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa
Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän
Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.
Aaltodoc päivitetään, ulkoasu muuttuu
Aaltodoc on päivitetty uuteen versioon