Uutiset

Aalto-1:n aivot rakentuivat opiskelijavoimin

Päätietokone on satelliitin aivot, jonka kautta tieto kulkee avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.
softatiimi700x400_fi.jpg

Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n rakentajat elävät jännittäviä vaiheita. Rakenteilla on lopullinen lentomalli ja pian opiskelijat näkevät työnsä tulokset tositoimissa. Tärkeimpiä projektin vaiheita on ollut satelliitin ja maa-aseman softakehitys. Ilman toimivaa tietoliikennejärjestelmää satelliitti ei lähetä tarvittavia tietoja Otaniemessä sijaitsevalle maa-asemalle.

Viiden vuoden aikana kehitystyössä on ollut mukana laaja joukko innokkaita opiskelijoita.

– Parasta projektissa on ollut se, että meillä on ollut mahdollisuus ja erityisesti rohkeutta kokeilla erilaisia ratkaisuja. Aina ne eivät ole olleet toimivia, mutta jokainen meistä on oppinut matkan varrella todella paljon, jatko-opiskelija Hannu Leppinen kertoo.

Kuvassa kesän aikana tietoliikennejärjestelmän viimeisissä vaiheissa mukana olleet rakentajat Otaniemen maa-asemalla. Vasemmalta oikealle ylärivistä alkaen: Petri Niemelä, Joonas Javanainen, Nuno da Silva, Henrik Forsten, Henry Sanmark ja Antti Kestilä.

Työtä vaatinut tietoliikennejärjestelmä on jo lähes valmis. Viimeiset osat lyödään lukkoon lähiviikkoina. Aalto-1, joka on CubeSat-standardia seuraava piensatelliitti ja mitoiltaan hieman maitopurkkia suurempi, sisältää paljon huipputekniikkaa. Satelliitin aivot eli päätietokone, joka on suunniteltu ja rakennettu opiskelijavoimin, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

– OBC:ksi (on-board computer) kutsutussa piirilevyssä on itse asiassa kaksi samanlaista Linux-pohjaista päätietokonetta. Mikäli ensimmäiseen käytössä olevaan päätietokoneeseen tulee virhetilanne, voimme ottaa käyttöön toisen samanlaisen, Leppinen sanoo.

Kesän aikana tietoliikennejärjestelmän lisäksi tiimi keskittyikin erityisesti virhetilanteiden käsittelyyn eli siihen, millaisia ongelmatilanteita keskustietokoneen aivoissa voisi syntyä, ja miten varajärjestelmään tarvittaessa siirryttäisiin.

– Ohjelmistoa voidaan päivittää jonkin verran vielä jopa avaruudessa, mutta toivomme, että joudumme turvautumaan tähän mahdollisimman vähän, sillä se on aina riski. Tällä hetkellä kaikki kuitenkin näyttää olevan kunnossa. Tällaisessa projektissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja Aalto-1-projektia on ollut kehittämässä viiden vuoden aikana yli sata ihmistä. Näyttäisi siltä, että olemme saaneet kokonaisuuden toimimaan, Leppinen toteaa tyytyväisenä.

Lentomallin rakentumista voi seurata Twitterissä twitter.com/aaltoone ja Facebookissa facebook.com/AaltoSatellites

 

Aalto-1 on opiskelijasatelliittiprojekti, jota vetää Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitos. Aalto-1 vie avaruuteen testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista. VTT:n kehittämää uudenlaista spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen ja Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymittaria säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.

 

Uutinen 7.8.2015: Aalto-1 kohoamassa korkeuksiin
Uutinen: 5.6.2015 Opiskelijoilla tiedossa kiireinen kesä
Uutinen: 9.4.2015 Aalto-1 -satelliitille sopimus laukaisusta

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.