Uutiset

Aalto-1:n aivot rakentuivat opiskelijavoimin

Päätietokone on satelliitin aivot, jonka kautta tieto kulkee avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.
softatiimi700x400_fi.jpg

Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n rakentajat elävät jännittäviä vaiheita. Rakenteilla on lopullinen lentomalli ja pian opiskelijat näkevät työnsä tulokset tositoimissa. Tärkeimpiä projektin vaiheita on ollut satelliitin ja maa-aseman softakehitys. Ilman toimivaa tietoliikennejärjestelmää satelliitti ei lähetä tarvittavia tietoja Otaniemessä sijaitsevalle maa-asemalle.

Viiden vuoden aikana kehitystyössä on ollut mukana laaja joukko innokkaita opiskelijoita.

– Parasta projektissa on ollut se, että meillä on ollut mahdollisuus ja erityisesti rohkeutta kokeilla erilaisia ratkaisuja. Aina ne eivät ole olleet toimivia, mutta jokainen meistä on oppinut matkan varrella todella paljon, jatko-opiskelija Hannu Leppinen kertoo.

Kuvassa kesän aikana tietoliikennejärjestelmän viimeisissä vaiheissa mukana olleet rakentajat Otaniemen maa-asemalla. Vasemmalta oikealle ylärivistä alkaen: Petri Niemelä, Joonas Javanainen, Nuno da Silva, Henrik Forsten, Henry Sanmark ja Antti Kestilä.

Työtä vaatinut tietoliikennejärjestelmä on jo lähes valmis. Viimeiset osat lyödään lukkoon lähiviikkoina. Aalto-1, joka on CubeSat-standardia seuraava piensatelliitti ja mitoiltaan hieman maitopurkkia suurempi, sisältää paljon huipputekniikkaa. Satelliitin aivot eli päätietokone, joka on suunniteltu ja rakennettu opiskelijavoimin, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

– OBC:ksi (on-board computer) kutsutussa piirilevyssä on itse asiassa kaksi samanlaista Linux-pohjaista päätietokonetta. Mikäli ensimmäiseen käytössä olevaan päätietokoneeseen tulee virhetilanne, voimme ottaa käyttöön toisen samanlaisen, Leppinen sanoo.

Kesän aikana tietoliikennejärjestelmän lisäksi tiimi keskittyikin erityisesti virhetilanteiden käsittelyyn eli siihen, millaisia ongelmatilanteita keskustietokoneen aivoissa voisi syntyä, ja miten varajärjestelmään tarvittaessa siirryttäisiin.

– Ohjelmistoa voidaan päivittää jonkin verran vielä jopa avaruudessa, mutta toivomme, että joudumme turvautumaan tähän mahdollisimman vähän, sillä se on aina riski. Tällä hetkellä kaikki kuitenkin näyttää olevan kunnossa. Tällaisessa projektissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja Aalto-1-projektia on ollut kehittämässä viiden vuoden aikana yli sata ihmistä. Näyttäisi siltä, että olemme saaneet kokonaisuuden toimimaan, Leppinen toteaa tyytyväisenä.

Lentomallin rakentumista voi seurata Twitterissä twitter.com/aaltoone ja Facebookissa facebook.com/AaltoSatellites

Aalto-1 on opiskelijasatelliittiprojekti, jota vetää Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitos. Aalto-1 vie avaruuteen testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista. VTT:n kehittämää uudenlaista spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen ja Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymittaria säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.

Uutinen 7.8.2015: Aalto-1 kohoamassa korkeuksiin
Uutinen: 5.6.2015 Opiskelijoilla tiedossa kiireinen kesä
Uutinen: 9.4.2015 Aalto-1 -satelliitille sopimus laukaisusta

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva mustasta kvanttisirusta kuparialustalla, johdettuna useisiin pyöreisiin messinkiliittimiin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näin Suomesta tuli kvanttialan edelläkävijä

Pitkäjänteinen panostus kvanttitieteen ja -teknologian perustutkimukseen on tehnyt Suomesta kokoaan suuremman pelurin alalla, joka on kriittinen myös EU:n teknologisen omavaraisuuden kannalta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa koko kvanttialan arvoketju on omissa käsissä.
Taideinstallaatio: arkiobjekteja värillisillä alustoilla valkoisessa tilassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaista designia ja opiskelijatöitä esillä Tokion ARTEK-myymälässä

Contemporary Collected -näyttelyssä esitellään suomalaista muotoilua, opiskelijoiden töitä sekä Suomessa toimivien niin nousevien kuin vakiintuneidenkin suunnittelijoiden, käsityöläisten ja valokuvaajien teoksia.
työelämäprofessori Nando Malmelin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.
Harvoja mäntyjä avoimella suolla kirkkaan taivaan alla, metsälinja taustalla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.