Uutiset

Aalto-1-satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattoaamuna

Opiskelijoiden rakentama nanosatelliitti lähtee matkalleen Intiasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta.
Aalto-1 satelliitti

 

Aalto-1:n suuri hetki on viimein käsillä: yli vuoden lähtövalmiina ollut satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattona 23. kesäkuuta. Laukaisu tapahtuu Intian Thiruvananthauramin kaupungissa sijaitsevasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta noin kello 7 Suomen aikaa. 

”Aalto-1 matkaa avaruuteen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Laukaisun päätehtävä on viedä radalle Intian kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2E. Tämän lisäksi raketin kyydissä on yli 20 pienempää satelliittia, jotka siirretään omille radoilleen Cartosatin jälkeen, 17 – 23 minuuttia raketin lähdöstä. Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 6.59 Suomen aikaa”, sanoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks.

Suomalaista huipputekniikkaa

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vie avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. Aallon opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, tietokoneen, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

Satelliittitiimi on viime viikot paitsi odottanut laukaisua, myös yrittänyt kuumeisesti ratkaista toukokuussa kiertoradalle vapautetun satelliittipikkuveli Aalto-2:n yhteysongelmia, toistaiseksi tuloksetta. Aalto-1:n suhteen Jaan Praks on luottavainen.

”Aalto-1-satelliitti on Aalto-2:ta monimutkaisempi, mutta sitä on myös testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin.  Aalto-1:n kiertorata on lisäksi paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa sen operointia huomattavasti. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, satelliitti avaa antennit ja valmistautuu yhteydenottoon jo puolen tunnin kuluttua irrotuksesta. Ensimmäinen lento Suomen yli tapahtuu aamupäivällä. Paljain silmin satelliittia ei näe, mutta radioamatöörit pystyvät seuraamaan satelliittia omilla radiolaitteistoillaan.”

Lisätietoa Aalto-1- satelliitista ja Aallon satelliittiohjelmasta:

Projektin vetäjä Jaan Praks
p. 050 420 5847
[email protected]

Aalto-1-satelliitin järjestelmäsuunnittelija ja mission päällikkö Antti Kestilä
p. +358451310609
[email protected]

Tarkempaa tietoa Aallon satelliittihankkeista ja materiaalia löytyy verkkosivuilta (spacecraft.aalto.fi) sekä Aalto-1 satelliitin laukaisusivustolta (aalto-1.fi)

Katso video: Satelliitin tarina (youtube.com)

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana Space Systems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu sekä monet muut yritykset ja instituutit.

Satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi Nokia, SSF, Turun yliopisto ja RUAG.

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.
Venla Kaislo, Iikka Huttu ja Leevi Hormaluoma. Kuva: Filmbutik
Opinnot Julkaistu:

Opiskelija Iikka Huttu: Diplomi-insinöörin opinnot ovat täydellinen yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä

Elektroniikan ja sähkötekniikan pääaineessa opiskellut Iikka uskoo, että sähkötekniikalla ratkaistaan monet kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat.
 Tutkimustyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston radiokaiutonta huonetta Otaniemessä. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi tohtorikoulutusohjelma keskittyy radioaaltojen energiatehokkuuteen

Nokian lahjoitus Aalto-yliopistolle kohdistuu tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmiin ja erityisesti laitekehityksen tutkimukseen.