Aallosta ponnistanut aivostimulaatioyhtiö listautuu pörssiin

Nexstimin kehittämällä laitteella on saatu lupaavia tuloksia aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa.

Nexstimin laitteet perustuvat suunnatuksi aivostimulaatioksi kutsuttuun menetelmään, NBS:ään (Navigated Brain Stimulation), jolla on kaksi merkittävää etua.

"Muissa magneettistimulaatiota hyödyntävissä laitteissa pulssit annetaan sokkona tai muuten epätarkasti, eikä niillä voi mitata aivojen reaktioita. Nexstimin laitteilla voidaan aivojen kolmiulotteisten rakennekuvien avulla kohdistaa stimulaatio hyvin tarkasti, jopa millimetrien tarkkuudella ja EEG-myssyn ansiosta on mahdollista saada heti tietoa aivosähkötoiminnan muutoksista", kertoo professori Risto Ilmoniemi, joka on yksi NBS:n alkuperäisistä kehittäjistä. 

Turvallisempia leikkauksia

NBS helpottaa muun muassa epilepsia- ja aivokasvainleikkauksia parantaen niiden turvallisuutta ja tulosten ennustettavuutta. Ennen neurokirurgien on pitänyt leikata kallo auki voidakseen paikantaa aivojen liikeratoja ohjaavat käskykeskukset ja voidakseen näin välttää niiden vahingoittamista leikkauksen aikana. Nyt sama voidaan tehdä rauhassa ja turvallisesti kallon ulkopuolelta hyvissä ajoin ennen leikkausta.

Laitteita on jo käytössä kaikissa Suomen yliopistollisissa keskussairaaloissa sekä noin kahdessakymmenessä maassa Venäjältä Saksaan ja Japaniin asti. Ilmoniemen mukaan NBS:ään perustuvaa, terapiakäyttöön räätälöityä NBT-laitetta voidaan käyttää myös aivosairauksien hoidossa. Toistuvasti Yhdysvaltojen parhaimmaksi kuntoutussairaalaksi valittu Rehabilitation Institute of Chicago kertoi keväällä kokeilleensa sitä hyvin tuloksin aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen tehostajana.

"Aivohalvauspotilaan terve aivopuolisko ikään kuin dominoi sairasta puoliskoa. Kohdennetun magneettistimulaation avulla vaimennetaan tervettä puoliskoa, jolloin rikkoutunut puoli voi toipua", Ilmoniemi selittää.

Chicagossa koeryhmää hoidettiin NBS:n ja perinteisen toimintaterapian yhdistelmällä kolme kertaa viikossa kuuden viikon ajan. Yli 80 prosenttia potilaista parani kliinisesti mitattuna merkittävästi, kolme kertaa paremmin kuin vertailuryhmä. Jos jatkotutkimukset sujuvat hyvin, Nexstim voi saada FDA:lta luvan laitteen myymiselle terapiakäyttöön. Kyse on inhimillisesti ja taloudellisesti merkittävästä mahdollisuudesta. Pelkästään Yhdysvalloissa aivohalvauksen saa vuosittain 795 000 ihmistä, joista arviolta kolmannes voisi hyötyä Nexstimin terapiasta. Suomessa aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin 14 000 ihmistä.

Helsingin ja Tukholman pörssiin

Nexstim tiedotti 13. lokakuuta listautuvansa First North -listalle Helsingin ja Tukholman pörssiin. Yhtiö tarjoaa uusannilla merkittäväksi osakemäärää, joka vastaa annin jälkeen vajaata 39 prosenttia yhtiön osakkeista.

Risto Ilmoniemi kertoo perustaneensa Nexstimin vuonna 2000 kaupallistamaan silloisessa TKK:ssa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan BioMag-laboratoriossa tehtyä tutkimustyötä. Hän myös toimi yrityksen toimitusjohtajana vuoden 2005 loppuun asti.

"Pääsimme Tekesin Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelman pilotiksi, ja myöhemmin mukaan tuli myös Sitra sekä ulkomaisia rahoittajia", hän muistelee yrityksen alkuaikoja.

"Tässä on tarvittu monialaista osaamista: fyysikkoja, lääketieteen tutkijoita, lääkäreitä, psykologeja, elektroniikkainsinöörejä ja ohjelmistokehittäjiä. Helppokäyttöinen ja intuitiivisesti toimiva ohjelmisto on laitteen parhaita puolia. Turvallisuus on äärimmäisen tärkeää: on varmistettava, että inhimillisten virheidenkin sattuessa laitteesta ei aiheudu potilaalle vaaraa. Minun jälkeeni yrityksessä on panostettu voimakkaasti aivojen diagnostiikkaan ja terapiaan – erinomaisin tuloksin", Ilmoniemi kertoo.

Lisätietoja suunnatusta aivostimulaatiosta:

Professori Risto Ilmoniemi
+358 50 5562964
[email protected]

Video: Rehabilitation Institute of Chicago - Navigated Brain Stimulation (youtube.com)

Lisää tästä aiheesta

Kansikuvat Verma ja Lee
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hyvää suunnittelua vauvasta vaariin

Aalto ARTSin elokuun väittelijät ratkaisevat ongelmia eri käyttäjäryhmät huomioonottavilla suunnittelumetodeilla.
Mika Juuti studied the use of machine learning in information security for his dissertation.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietoturvatutkijan täytyy osata ennakoida hyökkääjän seuraava askel

Tohtorikoulutettava Mika Juuti keskittyi väitöskirjassaan koneoppimisen hyödyntämiseen tietoturvajärjestelmissä.
Photoactive rod-like virus bundle schematic
Tiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Virukset ja väriaineet voidaan valjastaa vedenpuhdistukseen

Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät uuden tavan luoda viruspohjaisia materiaaleja. Tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää muun muassa nanolääketieteessä ja ympäristöteknologiassa.
Kuva: Sanna Lehto
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Miten katkaista haavoittuvaisuusketju

Claudia Garduño ja AaltoLAB Mexico selvittivät, kuinka empatian, tiiviin kuuntelemisen ja muotoiluajattelun avulla voidaan löytää alkuperäisyhteisön keskeisimmät ongelmat.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu