4G on haavoittuvainen paikkatietojen urkinnalle

Tutkijat osoittivat laboratorio-olosuhteissa valetukiaseman avulla, että useimmat puhelimet saadaan antamaan paikkatietoa.

Radioviestien monitoroinnin avulla pystytään kertomaan missä solussa käyttäjä sijaitsee (Copyright: Altaf Shaik).

4G:n on arvioitu antavan vahvan yksityisyyden suojan niin, että esimerkiksi käyttäjän liikkumisen paikannus olisi mahdotonta tai tehotonta.

– Rakensimme tutkimuksessa laboratorio-olosuhteissa 4G-valetukiaseman ja osoitimme, että useimmat puhelimet saadaan antamaan paikkatietoa tai niiden palvelutasoa voidaan huonontaa, kertoo professori N. Asokan.

4G-laite voidaan pakottaa paljastamaan sijaintinsa, jolloin käyttäjä on mahdollista paikantaa kaupunkiympäristössä kahden neliökilometrin alueelle. Tämän kaltaisiin hyökkäyksiin tarvittava laitteisto on kenen tahansa hankittavissa hieman yli tuhannella eurolla.

Riskejä somessa

Kun mobiililaite ottaa yhteyden verkkoon, se saa väliaikaisen tunnisteen. Nämä tunnisteet ovat satunnaisia ja niitä päivitetään jatkuvasti. Näin estetään hyökkääjää yhdistämästä niitä pysyviin tunnisteisiin tai jäljittämästä valitun käyttäjän liikkeitä. Sosiaalisen median viestisovelluksia, kuten Facebook Messengeriä ja WhatsAppia, voidaan kuitenkin käyttää aiheuttamaan keinotekoisesti verkosta tulevaa viestintää, joka taas vuotaa paikkatietoa hyökkääjälle.

– Jos saat viestejä ihmisiltä, jotka eivät ole Facebookin ystävälistallasi, ne päätyvät Muut-kansioon ilman, että käyttäjä saa viestiä vastaanottamisesta. Jos sinulla on lisäksi 4G-laitteeseen asennettu Facebook Messenger -sovellus, laukaisee Muut-kansion viesti päätelaitteen kutsupyynnön, eli prosessin, jossa käyttäjä paikannetaan tietylle alueelle ja lähetetään radioviesti. Facebook-viestin laukaisema päätelaitteen kutsupyyntö voi sallia hyökkääjälle mahdollisuuden yhdistää käyttäjän laitteen väliaikainen tunniste hänen Facebook-identiteettiinsä ja sen kautta jäljittää käyttäjän liikkeitä, kertoo Asokan.

– Havaitsimme myös, että väliaikaisia tunnisteita ei vaihdeta riittävän usein. Kaupunkiympäristössä sama väliaikainen tunniste oli voimassa jopa kolme päivää. Toisin sanoen: kun hyökkääjä tietää väliaikaisen tunnisteesi, hän voi kolme päivää seurata liikkeitäsi, toteaa professori Valtteri Niemi Helsingin yliopistosta.

Urkinnan kohde voidaan pakottaa käyttämään 2G- tai 3G-verkkoja tai häneltä voidaan jopa estää pääsy kaikkiin verkkoihin.

Hyökkääjä voi myös käyttää valetukiasemaa paikallistaakseen urkinnan kohteen GPS-koordinaattien avulla tai määrittelemällä etäisyyden kolmesta tunnetusta pisteestä. Yksi tapa hyökätä on myös palvelun epääminen. Urkinnan kohde voidaan pakottaa käyttämään 2G- tai 3G-verkkoja tai häneltä voidaan jopa estää pääsy kaikkiin verkkoihin. Hyökkäysten vaikutus on pysyvä siihen asti, kun käyttäjä esimerkiksi käynnistää laitteen uudelleen.

– Olennainen kysymys on se, miten nämä hyökkäykset ovat mahdollisia. 4G on monimutkainen järjestelmä. Sellaisen suunnittelu vaatii kompromisseja turvallisuuden ja muiden ominaisuuksien, esimerkiksi saatavuuden, suorituskyvyn ja toiminnallisuuden välillä, mikä johtaa haavoittuvuuksiin. Toivottavasti standardisointia kehitetään ja tulevaisuudessa nähdään ketterämpiä kompromissiratkaisuja, Niemi lisää.

Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Technische Universität Berliin ja Telekom Innovation Laboratories. Julkaisu on hyväksytty T2-, Black Hat Europe- ja NDSS-konferensseihin.

Lisätietoja:

Professori N. Asokan (englanniksi)
Aalto-yliopisto
Tietotekniikan laitos
puh. 050 483 6465
[email protected]

Professori Valtteri Niemi (suomeksi)
Helsingin yliopisto
puh. 050 483 7327
[email protected]

Blogi

T2 29.–30.10.2015 Helsingissä (t2.fi)

Black Hat Europe 10.-13.11.2015 Amsterdamissa (blackhat.com)

NDSS 21.-24.2.2016 San Diegossa (internetsociety.org)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.
Head of Post-Award Services Jukka Hyvönen and Head of Pre-Award Services Sanna-Maija Kiviranta
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudet palvelupäälliköt tutkimuspalveluissa

Sanna-Maija Kiviranta on nimitetty tutkimusrahoituspalveluiden palvelupäälliköksi ja Jukka Hyvönen on nimitetty hankepalvelujen palvelupäälliköksi. Molemmat tiimit tukevat Aallon tutkijoita tutkimusrahoituksessa.
A false colour electron microscope image of the bolometer, the scale bar shows a single bacteria, indicating how small the device is
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maailman vähäkohinaisin säteilyilmaisin voi auttaa kvanttitietokoneiden kehityksessä

Nanosäteilyilmaisin on myös edeltäjiään sata kertaa nopeampi, ja se pystyy toimimaan ilman taukoja.