Uutiset

224 tähden analyysi osoitti: tähtien aktiivisuus onkin pyörimisen ja kaoottisten kaasuvirtausten yhteispeliä

Tutkimuksessa oli mukana sekä elämänsä alkutaipaleella olevia tähtiä että vanhempia jättiläistähtiä. Tutkijat yhdistivät uusinta data-analyysitekniikkaa mallinnukseen ja osoittivat, ettei aktiivisuustaso olekaan riippuvainen ainoastaan pyörimisestä.
Kuva: Auringon ja jättiläistähden sisärakenne ja pinnan konvektiokuvio havainnollistettuina. Vain auringon pintarakenne voidaan nähdä suoraan, muita tutkitaan käyttämällä numeerisia malleja. Kuva: MPS/Aalto University/hormesdesign.de.
Auringon ja jättiläistähden sisärakenne ja pinnan konvektiokuvio havainnollistettuina. Vain Auringon pintarakenne voidaan nähdä suoraan, muita tutkitaan käyttämällä numeerisia malleja. Kuva: MPS/Aalto University/hormesdesign.de.

Tähtien aktiivisuustasot voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Esimerkiksi Auringon koronan massa- ja roihupurkaukset sekä auringonpilkut ovat suhteellisen heikkoja verrattuna muiden tähtien aktiivisuuteen.

Aalto-yliopiston ja saksalaisen Max Planck -instituutin johtama ryhmä tutki erilaisia tähtiä data-analyysitekniikan avulla. Tutkijat havaitsivat, että toisin kuin aiemmat tutkimukset ovat ehdottaneet, tähden aktiivisuustaso ei riipu vain sen pyörimisestä vaan pyörimisen ja konvektion eli kaoottisten kaasuvirtausten yhteisvaikutuksesta.

”Tuloksemme viittaavat dynamomekanismiin, jossa tähden aktiivisuus on pyörimisen ja turbulenttisen konvektion yhteisvaikutuksen tulos”, sanoo Aalto-yliopiston professori ja Max Planck -instituutin Solar and Stellar Dynamos -tutkimusryhmän johtaja Maarit Käpylä.

Tulokset julkaistiin tuoreessa Nature Astronomy -lehdessä.

Ikääntyminen vaikuttaa tähtiinkiin

Tutkijat analysoivat tutkimuksessaan Kalifornian Mount Wilsonin observatorion aineistoa, jonka avulla voitiin tutkia paitsi tähtien aktiivisuustasoa myös niiden pyörähdysaikoja.

”Valitettavasti emme voi katsoa suoraan Aurinkoon ja muihin tähtiin nähdäksemme näiden prosessien toimintaa, vaan on tyydyttävä epäsuorempiin menetelmiin”, sanoo tutkijatohtori Jyri Lehtinen Max Planck -instituutista.

Tutkijat analysoivat 224 keskenään hyvin erilaista tähteä. Mukana oli sekä pääsarjatähtiä, jotka ovat elämänsä alkutaipaleella, että vanhempia, kehittyneempiä jättiläistähtiä. Sekä tähtien konvektio- että pyörimisominaisuudet muuttuvat yleensä niiden ikääntyessä. Pääsarjan tähtiin verrattuna kehittyneissä tähdissä on paksumpi konvektiovyöhyke, joka usein kattaa valtaosan tähden halkaisijasta, ulottuen joskus miltei koko tähden läpi.

Tutkijat mittasivat tähtien pyörähdysajat ja aktiivisuustasot sekä arvioivat niiden konvektiivisen sekoitusajan. Tällä tarkoitetaan sitä tyypillistä aikaa, jossa tähden konvektion virtaukset kuljettavat kaasua konvektiokerroksen pohjalta sen pinnalle ja takaisin. Sekä nuorten että kehittyneiden tähtien aktiivisuustasot ovat selitettävissä yhtenäisellä aktiivisuuden ja pyörimisliikkeen välisellä lainalaisuudella vain silloin, kun myös konvektio otetaan tässä skaalauslaissa huomioon.

Auringon tapaan myös muilla tähdillä saattaa olla aktiivisia alueita, joiden magneettikenttä on erittäin voimakas. Tähtien näkyvällä pinnalla erottuu myös usein tummia pilkkuja.

”Tähden pyöriessä nämä alueet tulevat esiin ja taas häviävät, mikä johtaa säännölliseen vaihteluun emission eli säteilyn kirkkaudessa”, kertoo Maarit Käpylä.

Koska tähtien emissiot voivat kuitenkin vaihdella myös muista syistä, erityisesti säteilyn pitkäaikaisen säännöllisen vaihtelun tunnistaminen on hankalaa.

Konvektiiviset sekoitusajat laskettiin tähtien rakenteen mallinnuksella, jossa otettiin huomioon kunkin tähden massa, kemiallinen koostumus ja evoluutiovaihe.

Vääntyvä magneettikenttä

Tähtien sisäinen pyörähdysaika eli pyörähdys oman akselinsa ympäri aiheuttaa kaasun leikkausliikettä. Siina vierekkäiset kaasuvirtaukset liikkuvat eri nopeuksilla viistäen toistensa ohi kuin sakset. Konvektio taas syntyy, kun tähden kuuma plasma nousee sisältä pintaa kohti, jäähtyy ja sitten vajoaa.Tähtien konvektio on voimakkaan turbulenttia eli pyörteistä.

Pyöriminen ja konvektio vääntävät yhdessä tähden magneettikenttää ja muodostavat sitä kasvattavan ja ylläpitävän dynamoprosessin, jonka toimintaa ei vielä täysin ymmärretä. Tähän asti tutkimus on tukenut teoriaa, jossa tähtien pyöriminen on aktiivisuudessa merkittävämmässä roolissa kuin konvektio. Tähden ikääntyessä sen pyöriminen yleensä hidastuu, mikä aiemman teorian mukaan tarkoittaisi, että niissä näkyy hyvin vähän tai ei lainkaan magneettista aktiivisuutta.

”Joidenkin tutkimiemme tähtien pyörähdysaika on satoja päiviä, kun esimerkiksi Auringon pyörähdysaika on vain 30. Silti niiden magneettinen aktiivisuus on yhtä korkea kuin Auringolla. Löysimme niistä jopa syklisesti muuttuvaa aktiivisuutta", kertoo tutkijatohtori Nigul Olspert Max Planck -instituutista.

”Uudet tutkimustuloksemme ovat vahva todiste siitä, että tähtien konvektiokerrosten kaoottisilla kaasuvirtauksilla on tärkeä merkitys tähtien aktiivisuuden synnyttämisessä”, sanoo Maarit Käpylä.

Artikkeli:

Jyri J. Lehtinen, Federico Spada, Maarit J. Käpylä, Nigul Olspert, Petri J. Käpylä: Common dynamo scaling in slowly rotating young and evolved stars, Nature Astronomy, 9. maaliskuuta 2020, https://doi.org/10.1038/s41550-020-1039-x

Lisätietoa:

Maarit Käpylä
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 430 1059

Jyri Lehtinen
Tutkijatohtori
Max Planck –instituutti
puh. +49 551 384979533
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.