Väitös, tietotekniikka, MA Maedeh Ghorbanian Zolbin

Väitöskirjan nimi: eHealth for Migrant and Native Older Adults: A Qualitative Study on Barriers and Facilitators

Väittelijä: Maedeh Ghorbanian Zolbin 
Vastaväittäjä: Professori Pernille Scholdan Bertelsen, Aalborg University, Tanska
Kustos: Professori Johanna Viitanen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu 

Ikääntyneiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Osa ikääntyneistä kohtaa monia terveysongelmia ja tarvitsee hoitopalveluja. Digitaaliset terveyspalvelut voivat auttaa ikääntyneitä hallitsemaan terveyttään, saamaan hoitoa etäyhteyksien välityksellä sekä elämään itsenäisemmin omassa kodissaan. Kaikilla ikääntyneillä ei kuitenkaan ole kykyä tai halua käyttää näitä palveluja. Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin, miten digitaalisten terveyspalvelujen käyttöönottoa voitaisiin tukea maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien ikääntyneiden keskuudessa. 

Tutkimuksessa yhdistyvät kolme tutkimusalaa: sähköiset terveyspalvelut (eHealth), ihmisen ja tietokoneen välinen vuorovaikutus sekä terveyden lukutaito. Tutkimuksessa tarkasteltiin ikääntyneiden kokemuksia sähköisten terveyspalvelujen käytön haasteista, heidän tarpeitaan ja odotuksiaan sekä tekijöitä, jotka voivat tukea digitaalisten terveyspalvelujen käyttöä. 

• Ikääntyneet kohtaavat digitaalisten terveyspalvelujen käytössä useita esteitä, kuten puutteelliset digitaaliset taidot, tuen ja digitaalisten resurssien rajallisen saatavuuden, käytettävyysongelmia, terveyteen liittyviä haasteita, itseluottamuksen puutetta sekä kielteisiä tunteita. Näitä haasteita tarkasteltiin suhteessa psykologisiin perustarpeisiin – autonomiaan, kompetenssiin ja yhteenkuuluvuuteen – jotta niiden taustalla olevia psykologisia syitä voitaisiin ymmärtää paremmin. 
• Väitöskirjassa tunnistetaan maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien ikääntyneiden sähköisiin terveyspalveluihin liittyviä tarpeita ja odotuksia. Näiden havaintojen pohjalta esitetään suunnitteluohjeita digitaalisten terveyspalvelujen kehittämiseen siten, että ne vastaisivat paremmin eri taustoista tulevien ikääntyneiden tarpeisiin. 
• Tutkimuksessa tunnistettiin myönteisiä tunteita, joita ikääntyneet liittivät digitaalisiin terveyspalveluihin. Näitä olivat luottamus, kiinnostus, voimaantumisen kokemus, toiveikkuus, mielenrauha sekä terveyteen liittyvän huolen väheneminen. Tieto näistä myönteisistä tunteista voi tukea ikääntyneiden sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa. 
• Ikääntyneiden motivaation tukemiseksi digitaalisten terveyspalvelujen käyttöön tunnistettiin seitsemän keskeistä teemaa: tietoisuus, helppokäyttöisyys, turvallisuus, minäpystyvyys, autonomia, yhteenkuuluvuus ja palvelujen saavutettavuus. Lisäksi väitöskirjassa esitetään käytännön ratkaisuja näiden motivaatiotekijöiden vahvistamiseksi. 
• Väitöskirjassa tarkastellaan sähköisen terveyden lukutaidon interventioiden (koulutuksen) vaikutuksia ikääntyneiden sähköisten terveyspalvelujen käyttöön, ja tulokset esitetään havainnollisessa kuviossa. Tulokset voivat tukea terveydenhuollon palveluntarjoajia, palvelumuotoilijoita, kehittäjiä ja päätöksentekijöitä sellaisten digitaalisten terveyspalvelujen kehittämisessä, jotka ovat aiempaa saavutettavampia ja yhdenvertaisempia. 

Tutkimus korostaa, että ikääntyneet eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Heidän tarpeensa ja kokemuksensa vaihtelevat taustatekijöiden ja elämäntilanteiden mukaan. Tämän vuoksi ikääntyneet tulisi ottaa mukaan digitaalisten terveyspalvelujen suunnitteluun jo prosessin varhaisimmissa vaiheissa. Lisäksi heidän saatavillaan tulisi olla riittävästi asianmukaista tukea, jotta he voivat käyttää palveluja itsenäisesti. Sähköisten terveyspalvelujen käytön tulisi myös säilyä vapaaehtoisena, jolloin ikääntyneet voivat itse päättää, haluavatko he hyödyntää näitä palveluja.

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): Aalto-yliopiston riiputussivu.