Tapahtumat

Väitös taloustieteen alalta, KTM Eero Nurmi

Väitöskirja tutkii omaisuuserien arvoa sekä miten politiikka ja makrotaloudelliset shokit vaikuttavat niihin.
Kuvitus puhujakorokkeesta ja sen yläpuolella olevasta tohtorinhatusta.

Noudatamme tapahtumissamme Aalto-yliopiston turvallisemman tilan periaatteita.

Väitöskirjan nimi: Essays on the value of patents and cars
Vastaväittäjä: Professor Cedric Schneider, CBS
Kustos: Distinguished Professor Otto Toivanen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Taloustieteen laitos

Väitöskirjani tarkastelee erilaisten omaisuuserien, kuten huipputeknologiayritysten patenttien tai tavallisten kansalaisten henkilöautojen, arvoa sekä miten niiden arvo reagoi institutionaalisiin päätöksiin ja ulkoisiin shokkeihin.

Ensimmäisessä esseessä tarkastelen suomalaisten yritysten patenttisuojan arvoa Saksan markkinoilla sekä sitä, miten yrityksen ja keksijätiimin ominaisuudet ovat yhteydessä tähän arvoon. Havaitsen, että suomalaisen yrityksen patentin mediaaniarvo on 27 600 euroa. Patentin arvo on positiivisesti yhteydessä keksijätiimin ja hakijayrityksen suurempaan kokoon sekä työntekijöiden korkeampaan keskipalkkaan. Löydän myös positiivisen yhteyden patentin arvon ja keksijöiden kognitiivisten taitojen välillä, joita mitattiin ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanoilla. Sen sijaan keksijätiimin keski-iän, sukupuolijakauman tai ei-luonnontieteellisen (STEM) koulutustaustan kaltaiset tekijät eivät vaikuta merkittävästi patentin arvoon.

Toisessa esseessä tutkin, kannustaako ensimmäisen patentin saaminen saman yrityksen myöhempää innovaatiotoimintaa. Tutkimuksessa hyödynnetään vuosina 1990–2012 haettujen suomalaisten patenttien aineistoa. Pyrin eristämään patentin myöntämisen syy-seurausvaikutuksen hyödyntämällä patenttitarkastajien välisiä eroja patentin myöntämistodennäköisyydessä. Tulokset ovat merkittäviä: yritykset, joiden ensimmäinen patenttihakemus hyväksytään, saavat 33 prosenttiyksikköä todennäköisemmin vähintään yhden myöhemmän suomalaisen patentin. Kymmenen vuotta ensimmäisen hakemuksen jälkeen näillä yrityksillä on keskimäärin 1,94 kansallista patenttia enemmän verrattuna yrityksiin, joiden ensimmäinen hakemus hylättiin.

Kolmas essee, joka on kirjoitettu yhteistyössä Matti Liskin, Oskari Nokso-Koiviston ja Iivo Vehviläisen kanssa, siirtyy ympäristötaloustieteen pariin. Tutkimme, kuinka Ukrainan sodan vuonna 2022 laukaisema äkillinen 0,50 euron litrakohtainen polttoainehintojen nousu vaikutti vaihtoautomarkkinoihin. Yhdistämällä Nettiauton myynti-ilmoituksia Traficomin ja Tilastokeskuksen ajoneuvo- ja henkilörekisteritietoihin havaitsemme, että hintashokki välittyi ainakin osittain ajoneuvojen arvoon. Tarkemmin sanottuna sellaisen auton, joka kuluttaa yhden lisälitran polttoainetta 100 kilometrillä, arvo laski keskimäärin 415 euroa verrattuna muuten vastaavaan autoon. Analyysissä havaitaan myös epätasaisia vaikutuksia polttoaineshokin jakautumisessa: maaseudulla asuvat hyvätuloiset autoilijat kohtasivat suurimman absoluuttisen kustannusrasitteen polttoaineen hinnannoususta, sillä he ajavat eniten ja omistavat tyypillisesti autoja, joiden polttoaineenkulutus on keskitasoa.

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/sec/eonly/riiputus/?lang=en

Sähköposti: eero.t.nurmi@gmail.com

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu