Tapahtumat

Väitös strategisen aluesuunnittelun alalta, KTM Tomas Hanell

Uusi elämänlaadun indeksi: Suomen alueet EU:n kärjessä, kaupungistuminen ei kärkisijan tae.
Kaupunki

Kauppatieteiden maisteri Tomas Hanell väittelee 19.10.2018 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ympäristön laitoksella, aiheesta Regional Quality of Life in the EU. Comprehending the European space beyond GDP through the capability approach. Väitöksen ala on strateginen aluesuunnittelu, hyvinvoinnin ja elämänlaadun maantiede.

EU:n alueita on tähän asti kuvattu pääsääntöisesti tilastoilla, jotka mahdollistavat äärimmäisen rajallisen kuvauksen yhteiskunnallisen ja inhimillisen kehityksen tilasta. Väitöstyössä on ensimmäistä kertaa koottu 64 eri objektiivista ja subjektiivista muuttujaa yhdeksi eurooppalaisten alueiden elämänlaatua mittaavaksi indeksiksi. Se kattaa kaikki jäsenmaat ja 195 EU:n sisäistä aluetta.

Indeksi keskittyy ihmisten toimintamahdollisuuksiin. Se kattaa mm. aineellisen hyvinvoinnin, työssäkäynnin (mukaan lukien työn laadun), fyysisen ja psyykkisen terveyden, koulutuksen, vapaa-ajan ja sosiaaliset suhteet, taloudellisen ja fyysisen turvallisuuden, hallinnon laadun, demokratian ja kansalaisoikeuksien toteutumisen, sekä luonnon ja elinympäristön laadun.

Eurooppalainen elämänlaadun maantiede poikkeaa suuresti siitä, mitä tavanomaisilla aluekehityksen mittareilla on totuttu näkemään. Aineiston perusteella ihmisten elämänlaadun suhde kaupungistumiseen on EU:ssa keskimäärin negatiivinen ja suhde taloudelliseen kehitykseen käytännössä neutraali.

Suomen suuralueet sijoittuvat elämänlaadun vertailussa hyvin. Länsi-Suomi on sijalla 6, Etelä-Suomi sijalla 10, Pohjois-Suomi sijalla 13 ja Itä-Suomi sijalla 21. Neljä tanskalaista ja yksi pohjoisruotsalainen alue pitävät kärkisijoja (1-5). Ruuhka-Suomen sijoitusta laskevat muun muassa liian pieniksi koetut asunnot, työmatkoihin käytetty pitkä aika, pitkät työpäivät ja vapaa-ajan puute, rikollisuus, huonompi ilmanlaatu, tai suuriksi koetut yhteiskunnalliset ja sosiaaliset jännitteet.

Tutkimus analysoi lopuksi tilannetta, jossa aluekehitystä harjoitetaan ilman, että sen tavoitteita kyetään arvioimaan. Tutkimuksessa osoitetaan, että viralliset mittarit, joita käytetään EU:n rakennerahastojen tukikelpoisuuden määrittelemiseen ja EU2020 -strategian seurantaan, eivät tilastollisesti kykene mittaamaan kansalaisten elämänlaatua, vaikka kyseiset rakennepoliittiset ohjelmat ja strategiat väittävät nimenomaisesti tähtäävänsä elämänlaadun säilyttämiseen tai lisäämiseen.

Vastaväittäjä: Professori Markku Sotarauta, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Väitöskirjan ohjaaja: Professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu

Väitöstilaisuuden valvoja: Professori Marketta Kyttä, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu

Väitöskirjan verkko-osoite: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/34080

Väittelijän yhteystiedot: Tomas Hanell, Aalto-yliopisto; [email protected]; puh. 045-651 9120

Paikka: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, Otakaari 4, 02150 Espoo, Sali K216

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu