Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat Aaltodoc-julkaisuarkistossa (ulkoinen linkki)
Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat ovat saatavilla yliopiston ylläpitämässä avoimessa Aaltodoc-julkaisuarkistossa.
Noudatamme tapahtumassa Aalto-yliopiston turvallisemman tilan periaatteita.
Väitöskirjan nimi: Decoding dynamic neural patterns of intergroup emotional responses
Väittelijä: Gloria Mendoza-Franco
Vastaväittäjä: Professori Tal Kenet, Harvard University, Yhdysvallat
Kustos: Professori Iiro Jääskeläinen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Tavat, joilla aivot erottavat “meihin” kuuluvat “toisiin” kuuluvista, ovat perustavanlaatuisesti yhteydessä sisäryhmän suosimisen, ennakkoluulojen ja syrjinnän alkuperään. Kun yksilöt tunnistetaan ulkoryhmän jäseniksi, se voi laukaista käsityksiä uhista oman ryhmän olemassaololle, vallalle tai menestykselle. Tämän seurauksena erilaiset ulkoryhmät herättävät erilaisia tunteita, jotka muovaavat käyttäytymistaipumuksia ja palvelevat tiettyjä sosiaalisia tehtäviä. Näihin ryhmienvälisiin tunteisiin vaikuttavat stereotypiat ja kontekstuaaliset tekijät. Tarvitaan edelleen parempaa ymmärrystä näiden tunteiden neurotieteestä ja siitä, miten konteksti niitä muokkaa. Viimeaikaiset edistysaskeleet neurokuvantamisessa, kuten toiminnallinen magneettikuvantaminen (fMRI) ja koneoppimisalgoritmien käyttö aineiston analyysissa, mahdollistavat tiettyihin tunnetiloihin liittyvien hermostollisten aktiivisuuskuvioiden tunnistamisen ja niiden ajallisen kehityksen tarkastelun. Tämä lähestymistapa, ajallisesti resolvoitu dekoodaus, tarjoaa lupaavan keinon ryhmienvälisten tunteiden tutkimiseen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin, miten tunteisiin liittyvät hermostolliset kuviot kehittyvät simuloitujen kohtaamisten aikana, kun kohdataan eri ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tätä varten käytimme 360 asteen videoita, joissa esiintyi eri kansallisuuksia edustavia henkilöitä, kukin kuvaten Suomessa esiintyviä tiettyjä stereotyyppejä. Manipuloimme kahta kontekstuaalista muuttujaa: ihmisten välistä etäisyyttä ja näyttelijöiden tunneilmaisuja. Näin pystyimme tarkastelemaan, miten nämä tekijät vaikuttivat emotionaalisiin reaktioihin. Ajallisesti resolvoitua dekoodausta hyödyntäen arvioimme, mitä tunteita nämä kohtaamiset herättivät. Analysoimme myös mantelitumakkeen ja sen alialueiden roolia simuloitujen kohtaamisten käsittelyssä. Mantelitumake on perinteisesti liitetty uhkien, stereotypioiden ja salientsin arviointiin, joten se on perusteltu kohde tarkemmalle tarkastelulle. Tulokset osoittivat, että kaikki stereotyypit herättivät laajan kirjon tunteita. Ne viittaavat myös siihen, että sekä ihmisten välinen etäisyys että tunneilmaisut vaikuttivat siihen, miten stereotypiat havaittiin, mikä puolestaan vaikutti ryhmienvälisiin tunteisiin. Mantelitumakkeen analyysi viittasi siihen, että eri alialueet voivat olla osallisina uhkien havaitsemisen ja sosiaalisen salienssin käsittelyssä. Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että ajallisesti resolvoitu dekoodaus on hyödyllinen työkalu ryhmienvälisten tunteiden tutkimisessa ja edistää ymmärrystä siitä, miten emotionaaliset aivokuviot reagoivat ryhmien välisissä sosiaalisissa vuorovaikutuksissa.
Avainsanat: ryhmienväliset tunteet, fMRI:n ajallinen dekoodaus, MVPA, SCM, mantelitumakkeen alaytimet, uhkan havaitseminen, ennakkoluulo, ryhmienvälinen uhka, tunneilmaisut
Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): Aalto-yliopiston riiputussivu.
Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat ovat saatavilla yliopiston ylläpitämässä avoimessa Aaltodoc-julkaisuarkistossa.
Tutkimme ihmisaivojen, -mielen ja -elimistön dynaamisia toimintoja.