Väitös liikennetekniikan alalta, M.Sc. Fanny Malin

Ehdollisesti automatisoitujen autojen mahdollisuudet parantaa liikenneturvallisuutta Suomessa 

Euroopan ja kansalliset liikenneturvallisuustavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden saavuttaminen edellyttää lähestymistapaa, jossa taataan liikennejärjestelmän kaikkien osa-alueiden turvallisuus. Yksi viimeaikainen toimenpide liittyen ajoneuvojen turvallisuuteen on automaattiajaminen. Henkilöautojen ehdollisen automaattiajamisen järjestelmien turvallisuusvaikutuksista löytyy vähän tutkimustuloksia. Kyseisiä järjestelmiä voidaan käyttää vain tietyssä olosuhteissa ja kuljettajan on otettava haltuun ajotehtävä heti pyydettäessä. 

Väitöskirjassa tunnistettiin moottoriteiden ja kaupunkialueiden automaattisten ajojärjestelmien potentiaalia parantaa Suomen liikenneturvallisuutta. Painopisteenä oli tunnistaa niitä onnettomuuksia, joihin järjestelmät voisivat vaikuttaa. Järjestelmien vaikutuspotentiaalia verrattiin nykyiseen liikenneturvallisuustilanteeseen ja haasteisiin tieverkon, yksittäisen kuljettajan ja jalankulkijan näkökulmasta. 

Tulokset osoittivat, että moottoriteiden ja kaupunkialueiden automaattiset ajojärjestelmät voisivat vaikuttaa vuosittain enintään 127–191 henkilövahinko-onnettomuuteen, 3–8 kuolemaan ja 12–15 vakavaan loukkaantumiseen. Tulokset osoittivat, että nykyinen turvallisuustilanne on parempi niillä tieverkoilla ja olosuhteissa, joissa automaattiset ajojärjestelmät voivat toimia, verrattuna niihin, joissa ne eivät voi. Yksittäisen kuljettajan suhteellinen onnettomuusriski oli erityisen suuri moottoriteillä keliolosuhteissa, jotka eivät täytä järjestelmien vaatimuksia, tarkoittaen, että kuljettajan tulee hallita ja ottaa haltuunsa ajotehtävä kaikkein vaarallisimmissa olosuhteissa. Tulokset osoittivat myös, että kyseisillä automaattisilla ajojärjestelmillä voisi olla suurempi vaikutus jalankulkijoiden vakaviin loukkaantumisiin kuin kuolemiin.

Automaattisten ajojärjestelmien käyttöönoton odotetaan olevan hidasta erityisesti Suomessa, jossa ajoneuvokannan uusiutuminen on Euroopan hitaimpia. Koska siirtymäajan odotetaan olevan pitkä, on tarpeen suunnitella, kuinka järjestelmät voidaan ottaa turvallisesti käyttöön. Tämä viittaa myös siihen, että lisätoimenpiteitä tarvitaan liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka ehdollisen automaattiajamisen järjestelmät todennäköisesti pystyvät edistämään niitä

Vastaväittäjä: Professori Eirin Ryeng, Norwegian University of Science and Technology, Norja

Valvoja: Professori (Associate Professor) Milos Mladenovic, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön laitos

Väittelijän yhteystiedot: Fanny Malin, fanny.malin@aalto.fi

Väitöstilaisuus järjestetään kampuksella (sali 216, Otakaari 4). 

Väitöskirja on julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston verkkoriiputussivulla.

Elektroninen väitöskirja