Väitös, kiinteistötalous, KTM Tea Lönnroth

Väitöskirjan nimi: Land-use policy restrictiveness and its influence on housing supply outcomes: New evidence from the Finnish context.

Väittelijä: Tea Lönnroth
Vastaväittäjä: Professori Albert Saiz, Massachusetts Institute of Technology, USA
Kustos: Professori Heidi Falkenbach, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos 

Tarjonnan tiellä vai tukena? Maankäyttöpolitiikan yhteys asuntotarjonnan sopeutumiseen Suomessa

Kaupungistuminen lisää asuntojen kysyntää erityisesti suurilla kaupunkialueilla. Kun väestö keskittyy kasvukeskuksiin, keskeiseksi kysymykseksi nousee, pystytäänkö uusia asuntoja rakentamaan riittävästi ja riittävän nopeasti vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yksi asuntotarjonnan sopeutumiseen vaikuttava tekijä on maankäyttöpolitiikka, joka määrittää, missä, milloin ja millaisin ehdoin maata voidaan hyödyntää rakentamiseen.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten maankäyttöpolitiikan rajoittavuus on yhteydessä asuntotarjontaan Suomessa. Suomessa kunnilla on vahva rooli maankäytön suunnittelussa ja maankehittämisessä, joten kuntien käytännöt voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka joustavasti asuntorakentaminen vastaa kysynnän muutoksiin.

Tutkimuksessa selvitettiin, mistä maankäyttöpolitiikan rajoittavuus muodostuu ja miten se liittyy asuntotarjonnan sopeutumiseen, eli kuinka joustavasti uutta asuntotuotantoa syntyy kysynnän kasvaessa. Aineistoina hyödynnettiin aiempaa kirjallisuutta, asiantuntijahaastatteluja ja tilastollisia analyysejä. Asuntotarjontaa tarkasteltiin sekä pitkän aikavälin sopeutumiskykynä että lyhyen ja keskipitkän aikavälin muutoksina.

Tulokset osoittavat, että kaupunkien välillä on huomattavia eroja maankäyttöpolitiikan keinoissa ja niiden soveltamisessa. Rajoittavampi maankäyttöpolitiikka on yhteydessä heikompaan asuntotarjonnan pitkän aikavälin sopeutumiskykyyn. Erityisesti käytännöt, jotka lisäävät rakentamisen epäsuoria kustannuksia prosessin keston tai epävarmuuden kautta, ovat yhteydessä heikompaan asuntotarjonnan sopeutumiskykyyn.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että asuntoaloitukset reagoivat asuntojen hintojen nousuun vaimeammin kaupungeissa, joissa maankäyttöpolitiikka on rajoittavampaa. Tämä viittaa siihen, että kysynnän kasvu ja hintojen nousu eivät välity asuntotuotantoon yhtä nopeasti kuin kaupungeissa, joissa maankäyttöpolitiikka on joustavampaa.

Tulokset eivät osoita suoraa syy-seuraussuhdetta, mutta ne tuovat esiin selviä yhteyksiä maankäyttöpolitiikan käytäntöjen ja asuntomarkkinoiden toiminnan välillä. Tuloksia voidaan hyödyntää kuntien maankäyttöpolitiikan kehittämisessä, sillä ne auttavat arvioimaan, millaiset käytännöt voivat tarpeettomasti hidastaa asuntorakentamista ja miten päätöksentekoa voitaisiin kehittää asuntotarjonnan sopeutumiskyvyn parantamiseksi.

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 7 päivää ennen väitöstä): Aalto-yliopiston riiputussivu.