Tarkistuslista oppimateriaalin ja digitaalisen sisällön saavutettavuudesta
Betaversio 2.6.2025 (sisällöt sekä kieliversiot [en, sv] päivitetään syksyllä 2025)
Alla näkyvien tarkistuslistojen avulla voit arvioida eri oppimateriaalityyppiesi saavutettavuutta, sekä löytää ratkaisuja niiden saavutettavuuden parantamiseen.
Miksi saavutettavuus on tärkeää: Ilman saavutettavia oppimateriaaleja moni jää paitsi olennaisesta tiedosta ja oppimismahdollisuuksista. Saavutettavat oppimateriaalit ovat välttämättömiä erityisesti opiskelijoille, joilla on toimintarajoitteita, vammoja tai oppimisvaikeuksia, mutta ne parantavat kaikkien oppimiskokemusta.
Kenelle tarkistuslista on tarkoitettu: Tarkistuslistat ovat suunniteltu erityisesti korkeakoulujen opetustyötä tekevien tukimateriaaliksi, mutta ne ovat sovellettavissa kenelle tahansa digitaalisen sisällön tuottamisen tueksi.
Tiivistelmä keskeisimmistä saavutettavuusperiaatteista
- Käytä saavutettavia pohjia ja työkaluja: Hyödynnä oppilaitoksen tarjoamia asiakirjapohjia ja tarkista oppimateriaalin saavutettavuus ohjelmien omilla saavutettavuustyökaluilla.
- Huolehdi selkeydestä ja rakenteesta: Käytä otsikkomuotoiluja, väliotsikoita, taulukkorakenteita ja listoja. Kirjoita selkeästi ja ytimekkäästi.
- Varmista visuaalinen luettavuus: Käytä riittäviä kontrasteja, selkeitä fontteja ja vältä värien käyttöä ainoana tiedon esittämistapana.
- Tarjoa vaihtoehtoisia esitystapoja: Kuville tulee lisätä vaihtoehtoiset tekstit. Videoille ja äänitiedostoille tulee lisätä tekstitykset/tekstivastineet alkuperäisellä kielellä.
- Muista saavutettavuus myös erikoissisällöissä: Matemaattiset kaavat, VR- ja 360°-sisällöt ja LaTeX-tiedostot vaativat erityistä huomiota, ja saavutettavien ratkaisujen löytäminen voi olla haastavaa.
Tarkistuslistat eri oppimateriaalityypeille
| Lähde liikkeelle näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Onko sinun mahdollista käyttää oppilaitoksesi asiakirjapohjia? | Käytä mahdollisuuksien mukaan oman oppilaitoksesi tarjoamia saavutettavia asiakirjapohjia (kuten PowerPoint-diapohjat tai Word-asiakirjapohjat), joihin on valmiiksi määritelty saavutettavuutta tukevat fontit, asettelut ja asiakirjarakenteet [1]. |
| Käytätkö värejä ilmaisemassa asian tärkeyttä tai merkitystä? | Värejä saa ja kannattaa käyttää viestin tehostamisessa, mutta niitä ei saa käyttää ainoana tiedon välittämisen keinona. Käytä sisällön korostamisessa värien ohella tekstimuotoiluja, tekstuureja/pintakuvioita, selitetekstejä tai symboleja. |
| Ovatko värien kontrastierot riittävän suuret? | Valitse teksteissä, kuvissa ja videoissa käytettävät värit niin, että niiden kontrastiero on riittävän suuri (valkoisen ja mustan välinen tummuusero on kaikista suurin). Riittävät kontrastierot tekevät oppimateriaalin sisältöjen lukemisen helpommaksi. |
| Ovatko hyperlinkkitekstit kuvaavia? |
Anna hyperlinkille kuvaava teksti, joka tekee linkin tarkoituksesta selvän ja ilmaisee käyttäjälle, mihin linkin avaaminen vie hänet. Varmista että hyperlinkin teksti erottuu muusta tekstistä visuaalisesti. Tyypillisesti linkkiteksti merkitään alleviivauksella ja sinisellä fonttivärillä [2]. Linkkitekstiksi sopii sen verkkosivun tai tiedoston nimi, johon linkki osoittaa. Jos kyseessä on ns. ankkurilinkki eli linkki vie tiettyyn kohtaan verkkosivulla, kannattaa linkkitekstiksi kirjoittaa kyseisen kohdan otsikko. Jos hyperlinkistä avautuu esim. word- tai pdf-tiedosto, kannattaa se kertoa linkkitekstissä, esimerkiksi "Jäniksen vuosi-hankkeen loppuraportti (PDF)". |
| Onko tiedostosi saavutettava? | Varmista tiedoston saavutettavuus käyttämäsi ohjelman sisäänrakennetuilla saavutettavuus-työkaluilla (kuten Wordin Helppokäyttöisyyden tarkistus / Accessibility Checker) [3] Kun jaat oppimateriaaliasi opiskelijoille, suosi mahdollisuuksien mukaan verkkosivuja (esimerkiksi Moodlen Sivu- tai Kirja-aktiviteetti), sillä verkkosisällöt ovat helpoiten tehtävissä saavutettaviksi. Jos kuitenkin käytät erillisiä dokumentteja, kuten PDF, Word, tai PPT-diasetti, huomaa että PDF-dokumentit ovat haastavimpia toteuttaa saavutettavina. Saavutettavan PDF-tiedoston julkaiseminen vaatii sen, että teet alkuperäisestä dokumentista saavutettavan. Jos opiskelijasi suosivat jotakin tiedostomuotoa, esimerkiksi LaTeX tai ammattiohjelmistojen omat formaatit, tarjoa nämä tiedostoformaatit myös saataville. |
Lisätietoa ja lähteet:
[1] Aalto University’s document templates for personnel (Word, PowerPoint) | Aalto University
[2] Nimeä linkit kuvaavasti - Saavutettavat asiakirjat (saavutettavasti.fi)
| Tarkastele tekstimuotoisia oppimateriaaleja näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Käytätkö otsikkomuotoiluja? |
Käytä aina otsikoissa ja tekstikappaleissa otsikkomuotoiluja; Otsikko 1 (H1), Otsikko 2 (H2), Otsikko 3 (H3) jne. Käytä PowerPoint ja Slides -ohjelmissa otsikkomuotoilujen sijasta diojen rakenteesta löytyviä otsikkokenttiä, joihin kirjoitetut tekstit ohjelma tunnistaa ja merkitsee automaattisesti otsikoiksi. [1] Anna jokaiselle PowerPoint ja Slides-dialle myös kuvaava otsikko. Jos käsittelet samaa aihetta useammalla dialla ja haluat käyttää samaa otsikkoa, voit erotella otsikot kirjoittamalla niiden perään esim. järjestysluvun tai sarjaa kuvaavan luvun 1/n, 2/n, .. n/n. Tarkista lopuksi dian otsikot sekä sisältöjen lukemisjärjestys helppokäyttöisyyden tarkistus -työkalulla. |
| Ovatko tekstin ja taustan värikontrastit riittävän suuret? |
Valitse tekstin ja taustan värit siten, että niiden välillä on riittävän suuri kontrastiero eli teksti erottuu taustasta ja sitä on helppo lukea. Musta teksti valkoisella pohjalla erottuu parhaiten. Myös toisinpäin eli valkoinen tai hyvin vaalea teksti mustalla tai tummalla pohjalla erottuu hyvin. Käytä esimerkiksi (WebAIMin) Contrast Checker -työkalua värien tarkistamisessa. [2] |
| Käytätkö värejä tekstissä ilmaisemassa tärkeyttä tai merkitystä? |
Korosta tekstisisällön tärkeyttä värin sijasta lihavoinnilla. Värejä saa ja kannattaa käyttää viestin tehostamisessa, mutta niitä ei saa käyttää ainoana tiedon välittämisen keinona. Esimerkki: tekstissä ovat verbit vihreällä ja substantiivit sinisellä. Näin voi olla, mutta tieto pitää välittää lukijalle muullakin kuin vain visuaalisella tavalla, esim. verbin perässä on symboli, jolla on vaihtoehtoinen teksti (alt-teksti). |
| Tukeeko tekstin muotoilu luettavuutta? |
Suosi oman korkeakoulusi saavutettavia mallipohjia ja tutustu niitä koskeviin ohjeistuksiin. Mallipohjia käyttämällä ja ohjeita noudattamalla saat helpoimmin saavutettavat muotoilut omiin dokumentteihisi ja esityksiisi.
|
| Onko teksti helppolukuista? |
Kirjoita selkeää, asiallista ja ymmärrettävää tekstiä. Vältä pitkiä lauserakenteita ja jaa esim. useita erilaisia sivulauseita sisältävät virkkeet osiin. Selitä lyhenteet ja suosi pitkien yhdyssanojen sijaan niiden lyhyempiä muotoja kun toistat sanaa esim. saavutettavuusasiantuntijaverkoston Teams-tapaaminen -> verkoston etäkokous. Käytä väliotsikoita. Kuvaavat otsikot helpottavat tekstin silmäiltävyyttä ja luettavuutta. Aina kun aloitat tekstissäsi uuden asian tai näkökulman, lisää kappaleelle väliotsikko. Käytä myös listauksia helpottamaan tekstin silmäilyä. Hyödynnä useampaa esitysformaattia kuten kuvia, kuvioita ja videoita aina kuin mahdollista. Valitse tekstin fonttikoko materiaalin käyttötarkoituksen mukaan. Kun teksti on osa diaesitystä, käytä korkeakoulusi mallipohjia ja niiden automaattisia muotoiluja. Jos haluat julkaista sisällöä muussa helppolukuisessa muodossa, käytä työkaluja, jotka mahdollistavat käyttäjälle tekstin koon dynaamisen muokkaamisen (esim. Word-tiedosto tai HTML-muotoinen verkkosivu). |
Lisätietoa ja lähteet:
[1] https://www.saavutettavasti.fi/saavutettavat-asiakirjat/tekstinkasittelyohjelmat/word/#merkitse-rakenteet
[3] Saavutettavia sisältöjä verkkoon: Luettavuus parantaa ymmärrettävyyttä
| Tarkastele kuvia ja piirroksia näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Onko kuva riittävän tarkka ja erottuvatko olennaiset asiat taustastaan? | Kuvan tarkkuus pitäisi olla sellainen, että kuvan oleellisesta sisällöstä saa hyvin selvää. Kiinnitä huomiota myös kuvan kontrasteihin: Erottuvathan kuvan tärkeimmät asiat taustasta ja toisistaan? |
| Onko kuva rajattu olennaiseen? | Rajaa kuva niin, että siinä näkyy se asia, joka on oleellinen. |
| Onko kuvaformaatti valittu kuvan ominaisuuksien mukaan? | Jos käyttämäsi julkaisualusta/tiedostotyyppi tukee vektorikuvia eli SVG:tä, ja kyseessä on piirroskuva, josta on tehtävissä/tarjolla vektorimuotoinen SVG-kuva, valitse SVG. Muussa tapauksessa valitse piirroskuvien formaatiksi PNG. Valokuville ja muille ns. sävykuville paras formaatti verkossa on JPG. JPG on häviöllinen formaatti, eli samaa kuvaa ei kannata tallentaa tarpeettomasti uudelleen, koska sen laatu heikkenee jokaisella tallennuskerralla [1]. |
| Jos kuvasi on rasterikuva, eli sen tiedostomuoto on JPG, PNG tai GIF, onko kuvan koko tarkoituksen mukainen? | Optimoi kuvan koko käyttötarkoituksen mukaan. Kuva on silloin materiaalissasi 100 % koossa, eli sitä ei ole skaalattu pienemmäksi: Jos muutat kuvan pienemmäksi vain skaalaamalla, kuvan tiedostokoko ei muutu samalla pienemmäksi. Kun teet materiaalia näytöltä katseltavaksi, pikseligrafiikan (JPG, PNG, GIF) pitäisi olla tarkkuudeltaan 72 ppi (eli pikseliä tuumalle). |
| Onko kuvilla vaihtoehtoinen kuvaus? | Kuvalla on aina oltava vaihtoehtoinen kuvaus. Siitä käytetään myös nimitystä alt-teksti (joskus myös tekstivastine tai kuvausteksti). Kuvan tietoihin lisättävä alt-teksti voi olla tyhjä, jos kuva ei tuo lisätietoa materiaaliin. Tällöin kuva on koriste. Kuvan voi merkitä koristeeksi myös silloin, jos kuvan tiedot on jo kerrottu leipätekstissä, tai erillisellä sivulla/liitteessä. |
| Onko vaihtoehtoinen kuvaus hyvä? |
Hyvä vaihtoehtoinen kuvaus kertoo kuvan olennaisen sisällön. Kuvan tietoihin liittyvä alt-teksti voi olla korkeintaan yhden tekstikappaleen mittainen, eikä se voi sisältää mitään muita sisältöelementtejä kuten taulukoita, kielen vaihtoa tai listoja. Jos kuva pitää selittää laajemmin kuin yhdessä lyhyessä tekstikappaleessa on mahdollista, se pitää tehdä leipätekstissä tai sen voi myös tehdä erillisessä liitteessä tai omalla verkkosivullaan. Useimmissa editoreissa pääset lisäämään kuvalle alt-tekstin hiiren kakkospainikkeella avattavan ns. kontekstivalikon alt text -kohdasta. Joissakin editoreissa pitää valita kuvan muokkaustoiminto, josta pääsee lisäämään kuvalle vaihtoehtoisen kuvauksen. Jos alt-tekstiä ei tarvita, esim. Wordissa tyhjä alt-kuvaus tehdään merkitsemällä kuva koristeeksi. Joissakin ohjelmissa pitää laittaa kuvauskenttään välilyönti (tai jos se ei kelpaa, laita siihen piste). Jos kuvan tarkempi kuvaus on erillisessä liitteessä, laita siihen viittaus tai linkki kuvatekstiin. |
| Käytätkö kuvaa linkkinä? | Jos kuva toimii linkkinä, kerro kuvan vaihtoehtoisessa tekstissä eli alt-tekstissä, mihin linkki johtaa. Katso hyperlinkin muotoilujen ohjeet 0. Aloita tästä -tarkistuslistasta. |
| Onko kuvassa tekstiä? | Tekstiä ei yleensä tulisi esittää kuvina (poikkeuksena logot). Kaaviot, mallit ja kuviot kuitenkin sisältävät tekstiä. Silloin on erityisen tärkeää varmistaa, että teksti erottuu taustastaan riittävän hyvin. |
Lisätietoa ja lähteet:
| Tarkastele kaavioita ja infograafeja näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Ovatko värien kontrastit kaavioissa ja infograafeissa riittävän suuret? | Valitse tekstin ja taustan värit niin, että niiden välillä on riittävän suuri kontrastiero, esim. valkoisella pohjalla mustaa tekstiä. Kätevä apu värien tarkastamiseen on maksuton ja vapaasti verkossa käytettävä Contrast Checker työkalu. Hyvä keino varmistaa, ettei tiedon ymmärtäminen riipu väreistä, on tarkastella kuvaa harmaansävyisenä. Jos oleelliset asiat erottuvat harmaan sävyissä, ei ymmärtämisen pitäisi olla kiinni värien havaitsemisesta. Tarvittaessa voit laittaa tekstin taakse tasavärisen laatikon, jos tausta on levoton tai kontrasti ei muuten ole riittävä. Graafeissa kannattaa käyttää esim. lohkoille ja pylväille reunaviivoja, jos se auttaa erottamaan ne toisistaan. |
| Käytätkö värejä välittääksesi tietoa? | Käytä kuvaajissa, kuten pylväskaavioissa, värin ohella joko tekstiselitteitä, erilaisia muotoja tai viivatyylejä. |
| Onko kaaviossa/infograafissa tekstiä? | Valitse tekstin fontit, fonttikoot ja muotoilu siten, että ne tukevat näytöltä lukemista. Käytä harkiten lihavointia. Älä käytä kursivointia. Huomioi riittävän suuri kontrastiero tekstin ja taustan välillä. |
| Tukeeko tekstin muotoilu luettavuutta? | Infograafissa tärkeää on, että tekstiä on mahdollisimman vähän, se on riittävän suurikokoista ja seliteteksti on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lue lisää saavutettavan tekstin muotoilusta 1. Tekstit-tarkistuslistasta. |
| Onko kaavioilla/infograafeilla vaihtoehtoinen teksti? | Lisää kuville selkeät vaihtoehtoiset tekstikuvaukset eli alt-tekstit. Alt-tekstin tulisi olla lyhyt, joten kaavion data ja kuvaus on suositeltavaa esittää erillisenä leipäteksinä. Esimerkiksi PowerPoint-diaesityksessä seuraavalla dialla tai asiakirjan liitteessä, johon tarjotaan linkki alt-tekstissä tai kaavion/infograafin välittömässä läheisyydessä. Lue lisää vaihtoehtoisista teksteistä 2. Kuvat ja piirrokset -tarkistuslistasta. |
Lisätietoa ja lähteet
| Tarkastele oppimateriaalisi taulukoita näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Onko taulukko paras tapa esittää tämä tieto? | Käytä taulukkoa tiedolle, joka on luontevaa esittää taulukkomuodossa. Älä käytä taulukoita pelkästään asetteluun (esim. saadaksesi aikaan palstat). |
| Onko taulukkosi taulukko myös teknisesti? | Taulukon pitää olla taulukko, ei esim. kuva taulukosta. |
| Onko taulukossa otsikkorivi (tai -sarake)? | Määrittele taulukon sisällölle otsikkorivi (ja/tai otsikkosarake). Otsikoiden pitää olla teknisesti otsikoita, eli pelkkä visuaalinen muotoilu kuten lihavointi ei riitä. |
| Onko taulukkosi riittävän yksinkertainen? | Jos taulukossasi on tarvetta yhdistetyille soluille, se on yleensä hyvä indikaattori sille, että taulukko kannattaa jakaa kahdeksi tai useammaksikin erilliseksi taulukoksi. |
| Onko jokaisessa solussa sisältöä? | Taulukon jokaisessa solussa on oltava jotain: jos dataa ei ole tarjolla, siinä pitää sen sijaan olla esim. 0, ei saatavilla, NA, n/a, no data tai mikä mielestäsi sopii parhaiten osoittamaan, että se on tarkoitus, ettei solussa ole muuta tietoa. Huomaa, että yhdysviiva tai ajatusviiva ovat merkkejä, joita ei yleensä lueta ääneen ruudunlukuohjelmassa, ellei sen asetuksissa niin erikseen säädetä. Siispä ne eivät ole hyviä tyhjän solun osoittajia yksinään. |
| Onko taulukolla otsikko/kuvaus? | Kuvaa taulukon tarkoitus taulukon otsikossa (caption HTML:ssä) tai vaihtoehtoisessa kuvauksessa (alt-teksti Wordissa). |
| Tukeeko tekstin muotoilu luettavuutta? | Jos solussa on paljon tekstiä, tasaa se vasemmalle. Otsikot voivat olla keskitettyjä ja sellaiset numerot, joden vertailu helpottuu, kun ne on tasattu oikealle, kannattaa tasata oikealle. Valitse fontit, fonttikoot ja muotoilu siten, että ne tukevat näytöltä lukemista. |
| Onko taulukossasi kuvia? | Huolehdi, että kuvilla on selkeät vaihtoehtoiset tekstikuvaukset eli alt-tekstit. Kuvissa on oltava riittävä kontrasti, eikä niissä saa nojata pelkkään väriin tiedonvälityksessä: Esim. ympyrät, jotka eroavat toisistaan pelkällä värillä eivät käy, ellei niissä ole lisäksi jotain muuta erottavaa tekijää, kuten vaikka koko, täyttökuvio tai reunaviiva. Tai voit suoraan valita erilaisia muotoja, esim. ympyrä, neliö ja kolmio. |
| Löytääkö ruudunlukijan käyttäjä taulukkosi? | Excel-tiedostot ja vastaavat taulukkolaskentaohjelmat: Aloita taulukko välilehden A1-solusta, tai vähintäänkin kerro A1-solussa, mistä taulukko alkaa. Laita vain yksi taulukko yhdelle välilehdelle. Nimeä välilehdet kuvaavasti. |
Lisätietoa ja lähteet
| Tarkastele videota ja ääntä näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Kerrotaanko videolla kuvailevasti kaikki videolla nähtävillä oleva sisältö (esimerkiksi PowerPoint-diat)? | Jos video sisältää visuaalisia elementtejä kuten PowerPoint-esityksiä puhuvan pään lisäksi, kuvaile puhumalla kaikki sisältö, jonka muuten vain näkevä katsoja voi nähdä. |
| Ovatko videon ääniraita ja tekstitys samalla kielellä? | Saavutettavassa videossa ääniraita ja tekstitys ovat samalla kielellä. Huomaa että käännöstekstitys ei tee videosta saavutettavaa käännöskielelle. [1] [2] Esimerkiksi, jos video on suomenkielinen ja sille on tarjolla tekstitys suomeksi ja englanniksi, video on saavutettava vain suomeksi. Englanninkielinen video on tehtävä erikseen, tai sille on tarjottava englanninkielinen tekstivastine tekstityksen lisäksi, koska tekstivastine on kuunneltavissa, toisin kuin tekstitys. |
| Onko äänitallenteesta/videosta tarjolla tekstivastine? |
Äänitallenteella (esim. podcast) pitää aina olla tekstivastine. Myös videolle voi tehdä tekstivastineen, jos videon ääniraita ei yksinään ole saavutettava. Tekstivastine tarkoittaa (ääni- tai videotallenteesta) puhtaaksikirjoitettua tekstiversiota. [1] [2] Jos video sisältää vain kuvaa, eikä ollenkaan ääntä, siitä tulee tehdä joko tekstivastine tai ääniselite eli kuvailutulkkaus. Video voi myös toimia tekstin mediavastineena, jolloin sitä ei tarvitse tekstittää, mutta se tulee selvästi merkitä mediavastineeksi ja sen tulee löytyä tekstin välittömästä läheisyydestä. Teksti- tai mediavastineen tulee vastata sisällöltään sitä audiota, videota tai tekstiä, jolle se on vastine. Kummassakaan ei saa enempää tietoa kuin toisessa. Jos videolla näytetään PowerPoint-diaesitystä, jossa on tekstiä, mutta videolla puhutaan myös muuta, diaesitystä ei voi käyttää videon tekstivastineena. |
| Onko videossa tekstitykset? | Videossa tulee olla sen ääniraitaa vastaava tekstitys. Tekstityksessä tulee kertoa myös videolla kuuluvat muut olennaiset äänet kuin puhe, esimerkiksi [herätyskello soi]. On suositeltavaa käyttää erillistä tekstitystiedostoa, jos käyttämäsi julkaisualusta tarjoaa tämän mahdollisuuden. Jos käyttämäsi julkaisualusta tukee closed captions -tekstityksiä, jotka käyttäjä voi itse ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä, valitse tämä vaihtoehto. Jos taas julkaiset videon sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole tekstitystä tukevaa videosoitinta, liitä tekstitys videokuvan osaksi, jolloin tekstitystä ei saa enää muokattua, eikä sitä saa otettua pois päältä. |
| Onko videosi alareunassa tilaa tekstitykselle? | Jos esimerkiksi jaat koko ruudun koossa PowerPoint-esitystä videollasi, sen alareuna kannattaa jättää tyhjäksi, jotta mahdollinen tekstitys ei peittäisi mitään videolla. Kannattaa myös huomioda mahdolliset alustakohtaiset erot (Mitä nämä voisivat olla?) |
| Onko videolla muita visuaalisia elementtejä, kuten puhujan nimi, alkutekstit tai lopputekstit. | Jos videolla esitellään visuaalisesti tietoa, kuten puhujan nimi tai alkutekstit, ne tulee kertoa ääniraidalla. Videolla voi olla myös erillinen kuvailutulkkausääniraita. |
| Tuleeko videolla käytettyjen visuaalisten materiaalien (esim. PowerPoint-diojen) olla saavutettavia? | Kaikkien videolla näytettävien esitysmateriaalien kuten PowerPointi-diojen tulee olla visuaalisesti saavutettavia [2] Lue lisää muotoilusta ja värikontrasteista osioista Tekstit, Kuvat sekä Kaaviot ja infograafit |
Lisätietoa ja lähteet
[1] Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus | Saavutettavuusvaatimukset
| Tarkastele VR ja 360-oppimateriaalia näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Onko VR/360-oppimateriaalille tarjolla vaihtoehtoinen opiskelumateriaali joka on saavutettava? | Moniastillisen oppimateriaalin saattaminen saavutettavaan muotoon on haastavaa. Usein VR/360-ympäristöt eivät ole täysin saavutettavia kaikille käyttäjille, jolloin vaihtoehtoisen opiskelumateriaalin tarjoaminen tulee kyseeseen. Saavutettavia vaihtoehtoja on monia, mutta valinnan tekemisessä on pohdittava mikä tukee parhaiten opiskelijaa ja mahdollistaa riittävän laajan syventymisen aiheeseen. Saavutettava vaihtoehto voi olla esimerkiksi tekstimuotoinen seloste siitä, mitä käyttäjä kokisi VR-ympäristössä, opetusvideo- tai ääniopastus, joka kuvailee virtuaaliympäristön sisältöä tai still kuvien sarja, mutta niiden soveltuvuus opiskelijalle on tärkeää selvittää etukäteen. [1] |
| Onko sisällön suunnittelussa huomioitu teksiä, värejä ja kuvia koskevat saavutettavuuskriteerit? | Tutustu edellisiin tarkistuslistoihin. |
| Ohjeistetaanko käyttäjää miten ympäristössä navigoidaan ja miten tämän tulee edetä eri vaiheissa? | Käyttäjän riittävä ohjeistaminen on keskeistä moniaistillisissa oppimisympäristöissä. Ohjeista tulee käydä ilmi miten ympäristössä liikutaan ja miten käyttäjän toivotaan toimivan oppimisprosessin edistämiseksi. Etenemisen seurantaa on suositeltavaa käyttää oppimisprosessin kokonaisuuden hahmottamiseksi. Aktiviteettien alkuun ja loppuun voi lisätä ohjetekstin selostamaan etenemisen vaiheita. |
| Onko käyttäjän mahdollista mukauttaa ympäristö itselleen sopivaksi? | Anna käyttäjän säätä äänentasoa, liikkeen nopeutta, poista tiettyjä visuaalisia efektejä tai muokkata näkymää tarpeiden mukaan. |
| Onko näyttöpääteellä käytettävässä virtuaaliympäristössä mahdollista navigoida näppäinkomennoilla? | Näppäinkomennoilla navigoiminen on keskeinen saavutettavuusvaatimus, mutta toistaiseksi monet yleisimmistä korkeakouluissa käytettävistä VR/360-oppimisympäristöistä eivät mahdollista näppäimien avulla navigointia (kuten 3DVista, Thinglink). |
| Onko VR-lasien kanssa käytettäville ohjaimille tarjolla vaihtoehtoja? | Huomioi että erilaiset toimintarajoitteet voivat vaikuttaa ohjaimien käyttöön. Vaihtoehtoiseksi ohjaiseksi voi sopia käyttäjästä riippuen esimerkiksi äänikomennot, katseenseuranta tai käsiliikkeet. |
Lisätietoa ja lähteet:
| Tarkastele kurssikirjoja ja artikkeleita näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Onko kurssikirja tarjolla saavutettavassa digitaalisessa muodossa? | Tarkista korkeakoulusi kirjaston sivuilta onko kirja saatavilla e-kirjana. Voit myös lähettää hankintaehdotuksen e-kirjan hankinnasta Mikäli saavutettavaa kirjaa ei ole saatavilla, opiskelija voi tehdä hankintapyynnön saavutettavan kirjan luomisesta Celia-kirjastolta, jonka tuotantoaika on n. 3 kk. [1] |
| Onko artikkelista saatavilla sähköinen versio, joka on saavutettava? | Tarkista korkeakoulusi kirjaston sivuilta onko artikkeli saatavilla e-artikkelina. Voit myös lähettää hankintaehdotuksen e-artikkelin hankinnasta. Jos jaat PDF-muotoisen artikkelin, tarkista että se on saavutettava Adobe Acrobat Pro:n [2] tai PDF Xchange Editorin avulla [3]. |
Lisätiedot ja lähteet:
[1] Saavutettavat kurssikirjat | Aalto-yliopisto
Täydennetään kemiallisilla merkeillä.
| Tarkastele matemaattisia merkkejä näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Teetkö kaavoja Microsoft Wordillä? | Käytä kaavojen luomisessa Equation Editor -työkalua. Käytä Unicode-merkkejä, jotta ruudunlukuohjelmat tunnistavat ne oikein. Anna kaavoille myös vaihtoehtoinen teksti joka varmistaa yhteensopivuuden eri ruudunlukuohjelmien kanssa. |
| Teetko kaavoja Microsoft PowerPointilla? | Käytä kaavojen luomisessa Equation Editor -työkalua. Anna kaavoille myös vaihtoehtoinen teksti joka varmistaa yhteensopivuuden eri ruudunlukuohjelmien kanssa. |
| Julkaisetko matemaattisia merkkejä verkkosivuilla? |
Verkossa matematiikka tulisi ihannetapauksessa esittää MathML-koodina, jolle on tarjolla vaihtoehtoisena tekstinä TeX-koodi ja vaihtoehtoisena visuaalisena esitystapana SVG-kuva. [1] |
Lisätietoa ja lähteet:
[1] Tee matemaattiset kaavat saavutettavasti ja nopeasti TeXillä
| Tarkastele sisältöjä LaTeX-tiedostossa näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| Onko kuville annettu vaihtoehtoinen teksti? | Graphicx-paketti mahdollistaa vaihtoehtoisten tekstien (alt-teksti) kirjoittamisen kuville. Tunnettu ongelma on kuitenki se, että alt-tekstit eivät aina siirry konvertoinnissa PDF-tiedostoihin. Tästä syystä tarkempi selite on suositeltavaa antaa leipätekstissä tai erillisenä liitteenä. Tiedostossa voisi myös kertoa, että kuvissa ei ole alt-tekstejä teknisistä puutteista johtuen ja niiden sisältö on kuvattu leipätekstissä. |
| Onko tiedostossa piirroskuvia? | Kuvaile piirroskuvan sisältö erikseen leipätekstissä. Tällä hetkellä LaTeXin piirtotoiminnot eivät tue alt-tekstien antamista. |
| Sisältääkö tiedosto matemaattisia merkkejä? |
Käytä Axessibility-pakettia, joka muuntaa kaavoja käskyiksi, joita ruudunlukulaitteet voivat lukea. |
Lisätietoa |
|---|
|
Versio 1 / 2.6.2025: Tämä sivusto on ensimmäinen versio tarkistuslistasta, jonka käytettävyyttä testataan Pedaforum 2025 Korkeakoulupedagogiikan päivillä. Julkaisemme päivitetyn version tarkistuslistoista syksyn 2025 aikana. Päivitysvastuu ja tekijät: Sivuston päivittämisestä ja sisällöstä vastaa Suvi Toivonen, suvi.toivonen@aalto.fi (Aalto-yliopisto), Anna-Liisa Mattila, (Oulun yliopisto), Satu Turkka (Itä-Suomen Yliopisto), Jenni Torikka (Metropolia ammattikorkeakoulu). Jatkokäyttö ja lisenssi: Tarkistuslistaa saa jatkojalostaa oman korkeakoulun tarpeisiin seuraavan lisenssin ehdoin: CC BY-NC-SA 4.0 (Lisätietoa tästä lisenssistä) Viittausohjeet: Mattila, A.-L., Turkka, S., Toivonen, S. & Torikka, J. (2025)Tarkistuslista oppimateriaalin ja digitaalisen sisällön saavutettavuudesta (Version 1). Noudettu [päivämäärä]. Aalto-yliopisto. Palaute ja Aalto-yliopiston henkilöstön palvelupyynnöt: myteachingsupport@aalto.fi Kiitokset avusta ja yhteistyöstä: Silvana Perez Läherinta, Samuel Girmay, Antti Huittinen & Luis Costa / Aalto-ylipisto |