Kääntäjien kielivinkit

Taustaa

Suomen perustuslain mukaan Suomen viralliset kielet eli kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Ruotsin asema virallisena kielenä juontaa juurensa siihen, että Suomi kuului Ruotsiin 1100-luvulta alkaen (tarkasta ajankohdasta on erilaisia tulkintoja) vuoteen 1809 asti, ja ruotsi säilyi hallinnon kielenä pitkään tämän jälkeenkin. Ruotsia puhuu äidinkielenään 5,2 % suomalaisista.

Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen

Ruotsalaisuuden päivää (svenska dagen) on vietetty vuosittain vuodesta 1908 alkaen. Päivän alkuperäinen ajatus oli lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Sittemmin päivän tavoitteena on ollut myös kunnioittaa Suomen kaksikielisyyttä sekä tehdä näkyväksi ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuriperintöä Suomessa.

Suomenruotsi kielivarianttina

Suomenruotsi ei ole itsenäinen kieli, vaan sitä pidetään ruotsin kielen alueellisena varianttina. Kirjoitettu kieli on lähes identtistä ruotsinruotsin kanssa harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Puhutussa kielessä on joitakin muinaisruotsin piirteitä (esim. d:n lausuminen sanoissa, kuten djur tai djungel; näin ei enää tehdä ruotsinruotsissa). Myös intonaatio on toisenlainen kuin ruotsinruotsissa. Puhuttuun kieleen vaikuttaa maantieteellisestä sijainnista riippuen myös vaihtelevassa määrin suomen kieli. Erityisesti suomenruotsalaisia ilmauksia kutsutaan finlandismeiksi.

Ruotsin kieleen Suomessa liittyy myös monia käsitteitä, joita on eritelty alla. On hyvä huomata, että kieleen liittyvät nimitykset nivoutuvat myös kiinteästi identiteettiin, joten sanojen merkitys voi vaihdella eri puhujilla. Alla hieman yksinkertaistettu esitys nimityksistä mediespråk.fi-sivuston pohjalta (käännettynä suomeksi).

• Finländare: suomalainen. Nimitystä käytetään kaikista Suomessa asuvista äidinkielestä riippumatta.
• Finne: suomenkielinen suomalainen 
• Finlandssvensk: suomenruotsalainen eli ruotsia äidinkielenään puhuva suomalainen 
• Sverigefinländare: ruotsinsuomalainen, eli Ruotsissa asuva suomalaistaustainen henkilö 
• Finsk ja finländsk: kumpikin termi tarkoittaa suomalaista, ensimmäinen erityisesti suomenkielistä ja jälkimmäinen Suomessa syntynyttä tai tuotettua (esim. kirjallisuutta). Käytännössä näitä sanoja käytetään usein keskenään synonyymeinä ja niin voidaankin tehdä, jos kieltä ei erityisesti ole tarvetta korostaa. On kuitenkin joitakin vakiintuneita muotoja kuten finska staten (Suomen valtio) ja finska flaggan (Suomen lippu).

Lue lisää aiheesta ruotsinkielisestä ja englanninkielisestä kielivinkistä.

Lähteitä ja lisätietoa: 

https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/ruotsalaisuuden-paiva-svenska-dagen-611

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/25/ruotsalaisuuden-paiva-611

https://www.mediesprak.fi/finlandare-finne

https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/i-rorelse/svenskan-i-varlden/svenskan-i-finland

https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/ruotsi

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%282006_2009%29/mikas_kieli_se_ruotsin_kieli_oikein_on

Lomien lähestyessä on pian aika muotoilla automaattinen poissaoloviesti sähköpostiin. Vaihtoehtoisia muotoiluja on monia, mutta selkeän viestin saat laadittua esimerkiksi alla olevilla ohjeilla. 

1. Kiitä vastaanottajaa sähköpostista. 
2. Kerro poissaoloaikasi ja ilmoita selvästi, milloin olet taas paikalla. 
3. Kerro, luetko postiasi poissaolosi aikana.  
4. Kerro, kenen puoleen voi kääntyä asiassa poissa ollessasi (kollegan osoite tai palveluosoite). 
5. Laita poissaoloviesti myös ruotsiksi ja englanniksi tarvittaessa. 

Esimerkki 1: 

Hei, kiitos viestistäsi. Olen lomalla ja palaan 1.8.2023. En lue sähköpostiani loman aikana, eikä viestiäsi välitetä eteenpäin. Kiireisissä asioissa voit olla yhteydessä [sijaisen sähköpostiosoite, palveluosoite tai muu yhteystieto]. 

Esimerkki 2:

Hei, kiitos viestistäsi. Olen poissa 1.7.–30.7.2023 ja palaan asiaan sen jälkeen. Viestiäsi ei välitetä eteenpäin. Kiireisissä asioissa voit olla yhteydessä [sijaisen sähköpostiosoite, palveluosoite tai muu yhteystieto]. 

Täältä näet ohjeet automaattisen poissaoloviestin laatimiseen ruotsiksi ja englanniksi. 

Aallossa noudatetaan suomen kielen yleisiä periaatteita isojen ja pienten alkukirjainten käytössä. 

Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan suomeksi näin ollen muun muassa seuraavat:

• laitosten nimet, esim. median laitos, arkkitehtuurin laitos, matematiikan laitos
• Aallon palvelukokonaisuuksien, työryhmien, toimikuntien yms. nimet, esim. oppimispalvelut, akateemisten asiain komitea, opetuksen ja oppimisen johtoryhmä
• henkilönimikkeet ja oppiarvot, esim. rehtori Ilkka Niemelä, tekniikan tohtori Matti Meikäläinen
• suomenkielisten pääaineiden ja ohjelmien nimet, esim. laskentatoimi, elokuvataiteen maisteriohjelma
• ministeriöiden nimet, esim. opetus- ja kulttuuriministeriö

Huom! Muistathan, että myös kuukausien ja viikonpäivien nimet sekä juhlapyhät kirjoitetaan suomeksi pienellä alkukirjaimella, esim. maanantai, huhtikuu, pääsiäinen, joulu, juhannus.

Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan muun muassa seuraavat:

• Aallon korkeakoulujen nimet huolimatta siitä, käytetäänkö koko virallista nimeä vai lyhempää muotoa, esim. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu tai Kauppakorkeakoulu. 
• Kurssien nimet, esim. Johdatus ohjelmointiin

Lue lisää kääntäjien ylläpitämästä kolmikielisestä kirjoitusoppaasta. Kannattaa lisäksi tutustua Kielitoimiston ohjepankkiin, jossa on erittäin kattavat ohjeet alkukirjaimista eri tapauksissa, mm. viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä. 

Huom! Aallon opiskelijoille suunnattu nettiopas kirjoitetaan suomeksi Opiskelijan opas. 

Lue lisää isoista ja pienistä alkukirjaimista myös ruotsiksi ja englanniksi.

Sähköposti on nykypäivän työelämässä tärkeä ja yleinen viestintäväline. Viestin tervehdykset ja lopetukset riippuvat siitä, kenelle kirjoitat ja mistä aiheesta.  

Muodollisuuden aste

Mitä virallisempi asiayhteys ja mitä vieraampi vastaanottaja, sitä muodollisempi kannattaa olla. Myös teitittelyä voi harkita.

Tutuille ja epämuodollisissa yhteyksissä voi sen sijaan kirjoittaa tuttavallisesti ja rennosti.

Sähköpostin tervehdyksiä

”Hei” on sopiva valinta, jos kirjoitat tuntemattomalle, etenkin jos lähestyt kyseistä ihmistä tai tahoa ensimmäistä kertaa. Jos asiayhteys on hyvin virallinen tai vakava, ”arvoisa vastaanottaja” voi olla myös hyvä vaihtoehto.

”Hei” tai ”Hei [etunimi]” ovat sopivia tervehdyksiä tuttaville tai vaikkapa muille aaltolaisille. Jos et tiedä, mikä osa vastaanottajan nimestä on etunimi, voit kirjoittaa ”Hei [vastaanottajan koko nimi]”, vaikka se kuulostaakin viralliselta.

”Moikka” ja ”moi” ja muut puhekieliset tervehdykset sopivat pykälää tutummille vastaanottajille.  

Tervehdyksen välimerkit

Tervehdyksen loppuun voi laittaa pilkun, huutomerkin tai ei mitään. Jos laitat pilkun, aloita seuraava rivi pienellä. Muissa tapauksissa seuraava rivi aloitetaan isolla alkukirjaimella.

Hei Anna,

tässä tilaamasi käännös. (Tämä virke alkaa pienellä alkukirjaimella.)

Hei Anna!

Tässä tilaamasi käännös. (Tämä virke alkaa isolla alkukirjaimella.)

Hei

Tässä tilaamasi käännös. (Tämä virke alkaa isolla alkukirjaimella.)

Viestin lopetus

”Ystävällisin terveisin” on neutraali ja asiallinen lopetus, joka sopii muodollisiinkin viesteihin. Laita muodollisissa yhteyksissä alle koko nimesi ja mahdollinen tittelisi. Vähemmän muodollisissa yhteyksissä riittää oma etunimesi. On silti hyvä ajatus laittaa sähköpostiin automaattinen allekirjoitus, jossa näkyy koko nimesi ja tittelisi.  

Jos vastaanottaja on tuttu tai viestintätilanne muuten epämuodollinen, voit myös toivottaa vaikkapa hyvää lähestyvää juhlapäivää tai viitata johonkin ajankohtaiseen ilmiöön:

Mukavaa lähestyvää lomaa!

Lumisin terveisin

Tuttavien ja vaikkapa tuttujen kollegojen kesken toimii myös terveisiä merkitsevä t-kirjain.  

t. [etunimesi]

Lopetuksen välimerkit

Jos lopputervehdys on oma virkkeensä, se loppuu välimerkkiin:

Mukavaa viikonloppua!

[etunimesi]

Jos tervehdys ei ole oma virkkeensä, sen perään ei kuulu suomeksi pilkkua:

Ystävällisin terveisin

[etunimesi]

Lue lisää: 

• Suomea edistyneille -blogin teksti sähköpostin kirjoittamisesta sisältää runsaasti esimerkkejä aloitus- ja lopetusfraaseista sekä hyödyllistä pohdintaa sinuttelusta ja teitittelystä: Sähköpostin kirjoittaminen – Suomea edistyneille  
• Syvällisempää pureutumista siihen, millainen on hyvin kirjoitettu sähköposti: Tehokkaan sähköpostin kirjoittaminen – kirjoita meilejä, jollaisia itse haluaisit saada | Kidekoulu.fi 
• Jos suomi ei ole äidinkielesi, hyödyllistä tietoa ja aiheeseen liittyviä harjoituksia löydät myös Aallon kielikeskuksen Työelämän suomea -kurssin materiaaleista, jossa on oma osionsa sähköpostiviestinnästä.
• Alkutervehdyksistä ja niiden välimerkeistä kertoo myös Kielitoimiston ohjepankin kirjettä käsittelevä osio.

Lue lisää myös ruotsin- ja englanninkielisten sähköpostien tervehdyksistä. 

Järjestysluvut kertovat, kuinka mones jokin asia on ja missä järjestyksessä asiat ovat.  

Ne muodostuvat luvusta ja järjestysluvun tunnuksesta -s. Esimerkki: kolme + s = kolmas.  

Poikkeuksia ovat luvut yksi ja kaksi. Niiden järjestysluvut eivät ole yhdes ja kahdes vaan ensimmäinen ja toinen.

Järjestysluvun voi kirjoittaa numeroin tai sanana

• Tänään on 27. päivä.
• Tänään on kahdeskymmenesseitsemäs päivä.

Numeron perään tarvitaan piste yllä olevan esimerkin mukaisesti osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku.  

Myös kaksoispiste ja ässä toimivat

• Yliopisto oli kansainvälisessä vertailussa 20:s.

Järjestysluvun voi kirjoittaa myös lisäämällä numeroon kaksoispisteen ja s-kirjaimen.  

Tämä on hyvä konsti silloin, kun järjestysluvun perässä on virkkeen päättävä piste. Jos s-kirjainta ei olisi, esimerkki olisi helppo lukea vahingossa muodossa ”kaksikymmentä” eikä ”kahdeskymmenes”.  

Milloin kirjoitan sanan auki ja milloin numeroin?

Luvut 0–10 kannattaa kirjoittaa auki:

• Tämä on hänen kolmas korkeakoulututkintonsa.
• Tämä on laitoksemme 28. tieteellinen julkaisu tänä vuonna.

Järjestyslukujen taivuttaminen

Järjestysluvut taipuvat sijamuodoissa. Jos järjestysluku on samassa sijamuodossa kuin seuraava sana, taivutuspäätettä ei tarvitse kirjoittaa auki, vaan piste riittää:

• Aalto sijoittui yliopistovertailussa 20. sijalle. (= kahdennellekymmenennelle sijalle)

Jos järjestysluvun oikea lukutapa ei käy ilmi seuraavasta sanasta, laita luvun perään kaksoispiste ja taivutus:

• Tuutorit järjestävät jo 12:nnen fukseille suunnatun lautapeli-illan. (Ei ”12. fukseille”, sillä se tarkoittaisi ”kahdensilletoista fukseille”.)
• Yliopisto sijoittui 20:nneksi yliopistovertailussa. (Ei ”20. yliopistovertailussa”, sillä se tarkoittaisi ”kahdennessakymmenennessä yliopistovertailussa”. Ei myöskään ”20:ksi”, sillä se tarkoittaisi ”kahdeksikymmeneksi”.)

Mikä on oikea taivutus? Miten liitän sen numeroihin?

Tähän kielivinkkiin ei valitettavasti mahdu kattavaa selostusta päätteistä ja taivutuksista. Lue sen sijaan lisää Kielikello-lehden erinomaisesta artikkelista. Siinä on kokonainen taulukko täynnä hyödyllisiä esimerkkejä. Sama artikkeli toimi myös tämän kielivinkin lähteenä.  

Artikkeli: Kielikello (2/2006): Järjestysluvut

Myös Aallon omassa kirjoitusoppaassa kerrotaan järjestysluvuista.

Lue lisää myös ruotsin ja englannin järjestysluvuista.

PS. Lakikielen järjestysluvut ovat oma lukunsa

Lakikielessä pykälien ja momenttien (ja EU-kielessä kohtien ja alakohtien) järjestyslukujen perään ei yleensä laiteta pisteitä:

• Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan…

Moni aaltolainen viestii työssään suoraan opiskelijoille. Viestinnän tarkoitus on yleensä antaa tietoa tai ohjeita. Ohje on onnistunut, kun opiskelija hahmottaa sen olevan hänelle ja saa helposti selville, mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä.  

Tämä kielivinkki käsittelee opiskelijoiden puhuttelemista viestinnässä: sinuttelua, selkeää tekstiä ja opiskelijan saappaisiin asettumista. Kaikki esimerkkitekstit ovat keksittyjä.

Sinuttele ja kehota opiskelijaa suoraan

Yleensä opiskelijaa kannattaa puhutella suoraan. Esimerkiksi näin:

• Ilmoittaudu kurssille.
• Osallistu tähän tapahtumaan.
• Jos tarvitset tukea, käänny Starting Point of Wellbeingin puoleen.
• Näin lähetät hakemuksen.

Jos käytät passiivia (”hakemus lähetetään kirjaamoon”) tai yksikön kolmatta persoonaa (”hakija lähettää hakemuksen kirjaamoon”), opiskelijan voi olla hankala hahmottaa, että juuri hänen itsensä on lähetettävä hakemus.

Suora puhuttelu ja käskymuodot eivät ole töykeitä vaan helpottavat opiskelijan elämää. Niistä opiskelija tietää heti, että teksti on hänelle.

Samalla tyylillä alusta loppuun

Puhuttele opiskelijaa samalla tavalla koko tekstin halki. Jos ensin kehotat käskymuodossa ”ota pääsykokeeseen mukaan henkilöllisyystodistus”, älä kirjoita alempana, että ”hakija voi tuoda pääsykoetilaisuuteen omat eväät”. Kirjoita mieluummin: ”Tuo omat eväät.”

Jos ohjeesi perustuu vaikkapa lakiin, älä kopioi sitä opiskelijalle sellaisenaan. Kirjoita ydinkohdat omin selkein sanoin. Tarvittaessa voit viitata itse lakiin linkillä, alaviitteessä tai lähdeluettelossa.

Sinä olet asiantuntija – entä onko lukijasi?

Me kirjoittajat tiedämme usein paljon siitä asiasta, josta kirjoitamme. Pidämme helposti omaa tekstiämme selkeänä, koska aivoistamme löytyy iso paketti taustatietoa, joka täydentää mahdolliset aukot.

Viestisi kohdeyleisöltä taustatiedot voivat kuitenkin puuttua kokonaan.

Opintohallinnon konkareille on selvää, mitä tämä tarkoittaa: ”Hakemus lähetetään kirjaamoon, ja kun se on käsitelty, päätös annetaan tiedoksi postitse.” (Tämä esimerkki oli kaiken lisäksi passiivissa, minkä vuoksi ei käy ilmi, kuka asiat tekee.)

Ensimmäistä viikkoa Aallossa opiskeleva 19-vuotias fuksi voi kaivata paljon tarkempaa kuvausta siitä, kuka tekee ja mitä tapahtuu: ”Lähetä hakemuksesi Aalto-yliopiston kirjaamoon osoitteeseen [x]. Kun yliopisto on tehnyt hakemustasi koskevan päätöksen eli hyväksynyt tai hylännyt sen, lähetämme sinulle kirjeen.”

Paloittele teksti ja hyödynnä aikajärjestystä

Pilko teksti helposti hahmotettaviin palasiin. Se auttaa opiskelijaa löytämään tekstin pääasiat.

Verkkoon kannattaa kirjoittaa lyhyitä virkkeitä, kappaleita ja lukuja. Hyödynnä myös väliotsikoita ja kuvia.  

Jos opiskelijan on tehtävä asiat tietyssä järjestyksessä, kirjoita ohje samaan järjestykseen. Numeroitu luettelo on usein kätevä ratkaisu, samoin tekstiä jäsentävät ilmaukset: 

• Ensin... Sitten... Lopuksi...
• Kun haluat hoitaa asian x, tee seuraavat asiat: 1..., 2..., 3...

Bonusniksi: pyydä kollega oikolukemaan

Oikoluku on kullanarvoista. Pyydä kollegaa lukaisemaan tekstisi. Välittyykö tieto selkeästi? Olisiko hänen helppo seurata ohjeita, jos hän olisi opiskelija?

Jos kollegaa ei ole saatavilla, toimiva konsti on miettiä, miten sanoisit samat asiat, jos selittäisit niitä parhaalle ystävällesi kahvilan pöydän ääressä.

Lisää lukemista aiheesta

• Kotus: Lukijan puhuttelua vai yleisiä ohjeita?
• Kotus: Ohjeita ohjeiden tekijöille

Lue kääntäjien kielivinkkejä myös ruotsiksi ja englanniksi

• Översättarnas språktips
• Translators’ language tips

Kirjoitusoppaita ja kielenhuoltoa

Kielitoimiston ohjepankki opastaa kielioppiasioissa. Ohjepankissa on hakutoiminto, minkä lisäksi ohjeet on ryhmitelty aihepiireittäin. Tuleeko tähän pilkku? Kolme lehtoria opettaa – vai opettavat? Kielitoimiston aarrearkusta löytyy apu.

Jukka K. Korpelan Nykyajan kielenopas on näppärä ja nopea apuväline tavallisimpien kieli- ja välimerkkipulmien ratkaisemiseen.

Aalto-yliopiston viestinnän tyyliopas opastaa suomenkielisten ajankohtaisartikkelien kirjoittamiseen.

Sanakirjoja ja sanastoja 

Opetus- ja koulutussanasto (OKSA) on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen koulutusalan sanaston runsaudensarvi. Oksan verkkoversiosta on helppo tehdä hakuja. Valitse yläkulmasta Sisällön kieli -valikosta  sisältö kaikilla kielillä”, niin näet myös käsitteiden käännökset. Sanasto on julkaistu myös pdf-muodossa.

TEPA-termipankki sisältää useiden erikoisalojen termejä ja määritelmiä mm. suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Oksa-sanasto löytyy myös täältä.

Valtioneuvoston termipankki Valter sisältää valtioneuvoston kansliassa ja muualla valtionhallinnossa laadittuja sanastoja. Täältä löytyy esimerkiksi erinomainen Lainsäädäntösanasto vuodelta 2017.

Finto on suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu. Fintosta löytyy mahtava määrä sanastoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.  

Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskielen sanakirja, joka kertoo sanojen merkityksistä, käytöstä ja taivutuksesta.

Luettelo, lista, luetelma – rakkaalla(?) lapsella on monta nimeä. Luetelma on kätevä tapa esittää tietoa ja pilkkoa pitkä tekstimassoja helposti pureksittaviksi katkelmiksi. Alla olevilla vinkeillä vältät välimerkkihämmennyksen ja loogiset lipsahdukset.

Suomenkieliset luetelmat 

Luetelma on allekkain kirjoitettu luettelo. Suomeksi luetelmia voi kirjoittaa kahdella tavalla: 

• Ensimmäisessä vaihtoehdossa yllä olevan johdantolauseen loppuun laitetaan kaksoispiste, ja jokainen luetelmakohta alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen. 
• Toisessa vaihtoehdossa luetelmakohdat ovat suoraa jatkoa johdantolauseelle, jolloin välimerkit käyttäytyvät eri tavalla. Seuraava esimerkki on rakennettu tällä tavalla. 

Jos luetelmakohdat ovat suoraa jatkoa johdantolauseelle 

• johdantolauseen loppuun ei tule kaksoispistettä 
• alakohdat alkavat pienellä kirjaimella 
• keskellä olevien kohtien loppuun ei tule mitään välimerkkiä 
• viimeisen kohdan loppuun tulee piste. 

Kun laadit luetteloa, kaikkien luetelmakohtien on oltava samanmuotoisia. Toisin sanottuna jokaista ranskalaista viivaa seuraa sana, lause tai yksi- tai useampivirkkeinen kappale – ei niitä kaikkia sekaisin. Lisäksi jokaisen luetelmakohdan on sovittava yhteen johdantolauseen kanssa, vaikka muut alakohdat poistettaisiin. Ei siis näin: 

Kirjoittaminen on hauskaa, koska se on  

• luovaa 
• itsenäistä 
• saan viestini välitettyä lukijalle 
• Kirjoittaminen on tärkeä osa työtäni asiantuntijana. 

Luettelo toimii hyvin toiseen luetelmamerkkiin asti. Kolmas kohta ei enää sovikaan yhteen johdantolauseen kanssa. (“Kirjoittaminen on hauskaa, koska se on saan viestini välitettyä lukijalle.”) Neljäs kohta puolestaan on kokonainen virke eli erimuotoinen kuin luettelon alkupuoli. 

Tässä esimerkki, jossa kaikki luetelmakohdat ovat samanmuotoisia (tässä tapauksessa lauseita) ja sopivat myös yhteen johdantolauseen kanssa:  

Kirjoittaminen on hauskaa, koska 

• se on luovaa 
• sitä voi tehdä itsenäisesti 
• saan välitettyä sen avulla viestini vastaanottajalle 
• se on osa työtäni asiantuntijana. 

Jos luetelma on ohje, jota on seurattava tietyssä järjestyksessä

1. numeroi kohdat, älä käytä ranskalaisia viivoja

2. kirjoita kaikki verbit samaan muotoon (tässä luettelossa ne ovat kaikki käskymuodossa) 

3. käytä välimerkkejä edellä kerrottujen ohjeiden mukaisesti. 

Lue lisää:  

• Kielikello: Luetelmat helpottavat lukemista 
• Ei oo totta -blogi: Epäsymmetrinen luettelo on hajamielisen kirjoittajan harmi  
• Ei oo totta -blogi: Älä aloita lausetta luettelolla

Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia kutsutaan Maailman terveysjärjestön WHO:n antamalla nimellä COVID-19, joka tulee englannin sanoista corona, virus ja disease. 

THL käyttää myös nimitystä ”uusi koronavirus”, koska koronaviruksia on useita. 

Huomaathan, että suomeksi koronavirus kirjoitetaan k:lla. 

Lähteet: WHO, THL ja Kotus 

Aallon teksteissä käytetään usein mennessä-sanaa aikarajojen yhteydessä. Se on kuitenkin monitulkintainen, koska lukija ei voi olla varma, kuuluuko mainittu päivämäärä mukaan ajanjaksoon.

Esimerkki:

Hakemukset tulee toimittaa kirjaamoon 10.6.2019 mennessä.

Lukijalle jää epäselväksi, onko hakemusten oltava kirjaamossa ennen 10.6. vai riittääkö, että ne saapuvat 10.6. aikana.

Mieluummin:

     Hakemukset tulee toimittaa kirjaamoon viimeistään 10.6.2019.

tai

     Hakemusten viimeinen vastaanottopäivä on 10.6.2019.

Sama monitulkintaisuus pätee myös ilmauksiin ”asti” ja ”saakka”:

Esimerkki:

     Lukuvuositarroja jaetaan 15.9. saakka.

Mieluummin:

     Lukuvuositarrojen viimeinen jakamispäivä on 15.9.

Huom! Kaikissa yllä olevissa tapauksissa monitulkintaisuus poistuu, jos kerrotaan päivämäärän lisäksi myös kellonaika:

     Hakemukset tulee toimittaa kirjaamoon 10.6.2020  klo 15.00 mennessä.

Lisätietoa aiheesta saat Kielitoimiston ohjeesta.