Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet (tutkintosääntö 5§)

Tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle

1. koulutusohjelman perus‐ ja pääaineopinnoissa laaja perusteiden tuntemus helposti tunnistettavalla, kansainvälisesti tunnetulla teknistieteellisellä alalla
2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä
5. riittävät viestintä‐ ja kielitaidot.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin. Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine‐ ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.

Koulutustehtävä

Kemian tekniikan kandidaatin tutkinto antaa valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä oman alansa asiantuntijaksi. Tutkinto kehittää kykyjä ratkaista ongelmia ja luoda uutta itsenäisesti yhteistyössä muiden kanssa

• insinööri‐ ja tutkimustehtävissä
• yrityksissä, niiden sidosryhmissä, julkishallinnossa tai tiedeyhteisössä.

Tutkinnon aikana opiskelijalle rakentuu ammatillisen osaamisen ydin sekä kehittyy työelämävalmiuksia ja elinikäisiä opiskelutaitoja.

Ammatillisen osaamisen ydin

Suoritettuaan kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin tutkinnon perus‐ ja pääaineopinnot opiskelijalla on:

• bio‐, materiaali‐ ja kemiantekniikan sekä niihin liittyvien matemaattisluonnontieteellisten perusteiden hallinta
• kyky soveltaa alansa teoreettista osaamista ongelmanratkaisutilanteissa
• kyky hankkia, arvioida ja käsitellä kriittisesti tieteellistä ja ammatillista tietoa
• kyky arvioida kriittisesti insinöörityön ja teknologian vaikutuksia yksilön, yhteiskunnan, talouden ja ympäristön näkökulmista.

Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine ja valinnaisia opintokokonaisuuksia niin, että opinnoissa yhdistyy Aalto‐yliopistolle ominainen tekniikan, talouden ja taiteen vuorovaikutus.

Opiskelutaidot

Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä:

• osaa arvioida, eritellä ja hyödyntää itseään oppijana
• osaa hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja ylittää oppiaineiden välisiä rajoja.

Opiskelijalla on valmiudet jatkaa opintojaan ylempään tutkintoon Kemian tekniikan korkeakoulun ylemmissä ohjelmissa ja muissa soveltuvissa ohjelmissa Aalto‐yliopistossa muissa kotimaisissa yliopistoissa sekä ulkomailla - myös englannin kielellä.

Kemian tekniikan kandidaatin tutkinto on perusta itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.

Työelämävalmiudet

Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin opinnoissa opiskelijalle kehittyy monipuolisia työelämävalmiuksia:

• kyky päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn
  • itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä
• ryhmätyöskentelytaidot
  • tunnistaa ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteita ja osaa soveltaa niitä omassa työssään
  • osaa toimia alansa edustajana monialaisessa ryhmässä ja kansainvälisessä toimintaympäristössä
• projektityöskentelytaidot
  • tunnistaa teknisten projektien tyypilliset vaiheet sekä osaa käyttää erilaisia projektihallinnan menetelmiä
• selkeät suulliset ja kirjalliset viestintätaidot
  • oman alansa asiantuntijoille, sidosryhmilleja muulle yleisölle
  • myös vieraalla kielellä
  • tutkintosäännön mukainen toisen kotimaisen kielen taito.

Koodi: CHEM.A
Laajuus: 70 op
Vastuuopettaja: professori Jouni Paltakari

Kandidaattiohjelmassa on kaikille opiskelijoille yhteisiä perusopintoja. Perusopinnot koostuvat luonnontieteiden, materiaalitieteen, tekniikan ja kielten opinnoista. Lisäksi niihin kuuluu orientaatiokurssi, Aalto-opintoja sekä työelämävalmiuksia kehittävä kurssi.

Kurssit

Opiskelija valitsee joko PHYS‐A2110 tai PHYS‐A1130/PHYS‐A3131 lähtötasonsa mukaan

Lisäksi opiskelija valitsee yhden seuraavista kursseista:

^{* Perusopintoihin kuuluu yhteensä 3 op vieraita kieliä, joilla opiskelija osoittaa vähintään yhden vieraan kielen sellaisen suullisen (o) ja kirjallisen (w) taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lista kursseista.}

^{** Opiskelija valitsee yhden monialaisen kurssin tai Aalto-kurssin erillisestä listasta.}

Kemian tekniikan korkeakoulun monialaiset kurssit.** 

Näiden kurssien lisäksi opiskelija voi valita jonkun muun Aalto tai UWAS-kurssin. Lisätietoja Intosta Aalto-opinnot sivulta.

HUOM! Kurssikuvaukset ja ilmoittautuminen kursseille Oodissa.

Kemian tekniikan kandidaattiohjelmassa on kolme pääainetta. Tällä sivulla esitellään Biotuotteet-pääaine.

Koodi: CHEM3048
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: professori Thaddeus Maloney

Biotuotteet‐kandidaattipääaineen perus‐ ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajat pohjatiedot kemiasta, bio‐ ja materiaalitekniikasta, kemiallisesta ja bioteknisestä prosessoinnista sekä biojalostamokokonaisuuksista. Se antaa valmiudet jatkaa Kemiantekniikan korkeakoulun maisterivaiheen pääaineopintoihin joko suoraan tai joidenkin suositeltujen lisäkurssien täydennyksin.

Perusopintojen tavoitteena on luoda vahva matemaattisluonnontieteellinen perusta, joka yhdistää matematiikan, fysiikan, kemian ja biotieteet uudella tavalla biotuotteiden valmistamiseen ja prosessien kehittämiseen. Opinnot syventävät ymmärrystä luonnonvaroista ja antavat perustaidot arvioida niiden vaihtoehtoisia käyttötapoja kestävän kehityksen näkökulmasta.

Biotuotteet ‐pääaineesta valmistuva opiskelija

1. tuntee toimialan ja luonnonvarojen kestävän käytön yleisellä tasolla
2. hallitsee kemian, fysiikan ja matematiikan teoreettiset perusteet ja osaa soveltaa niitä biotekniikan, mikrobiologian, biojalosteiden ja kemiantekniikan aloilla
3. tuntee kemian eri osa‐alueiden perusperiaatteet ja keskeisimmät työmenetelmät: orgaanisen, fysikaalisen, analyyttisen kemian ja pintakemian
4. osaa hyödyntää tietojaan selvästi rajattujen ongelmien ja tehtävien ratkaisemiseen
5. tuntee erilaisten biopohjaisten materiaalien rakenteet ja ominaisuudet: solut, kasvija metsäbiomassa, polymeerit ja kuiturakenteet
6. ymmärtää teollisen toimintaympäristön ja hyvien työelämävalmiuksien merkityksen

Pääaineen sisällöllisinä painoalueina ovat

1. biokemian sekä solu‐ ja molekyylibiologian perusteet
2. kuitu‐ ja polymeeritekniikan perusteet ja sovellusalueet
3. kestävien tuotantoprosessien perusteet biotekniikan, biojalostamoiden sekä kuituja polymeeritekniikan alueilla. Kestävyydellä tarkoitetaan ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden huomioimista osana biotuoteteollisuuden toimintaa.

Opiskelijalle muodostuu monitieteinen ja laaja‐alainen näkemys biotuotetekniikan eri osaalueista ja erityyppisistä materiaaleista. Pääaineen tieteellisissä perusteissa korostuvat biopohjaisten materiaalien rakenne ja ominaisuudet, geenitekniikka, solu‐ ja molekyylibiologia ja polymeeritiede.

Kurssit

Lisäksi opiskelija valitsee yhden seuraavista kursseista:

^{*Voi yhdistää 5−10 op vapaavalintaiseen tutkimusprojektiin CHEM‐C3000 Research project in Chemical Engineering}

Kemian tekniikan kandidaattiohjelmassa on kolme pääainetta. Tällä sivulla esitellään Kemia ja materiaalitiede -pääaine.

Koodi: CHEM3049
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: professori Antti Karttunen

Kemia ja materiaalitiede ‐kandidaattipääaineen perus‐ ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajat pohjatiedot kemiasta ja materiaalitieteestä sekä vahvat valmiudet jatkaa maisterivaiheen opintoihin Kemian tekniikan korkeakoulun maisteriohjelmassa.

Kemia ja materiaalitiede ‐pääaineesta valmistuva opiskelija

1. hallitsee kemian ja fysiikan perusteoriat ja osaa soveltaa niitä
2. tuntee perusperiaatteet ja keskeisimmät työmenetelmät usealta kemian eri osaalueelta, erityisesti orgaanisesta, epäorgaanisesta, fysikaalisesta ja analyyttisestä kemiasta
3. hallitsee perustasolla eri materiaalien, kuten metallien, keraamien, polymeerien, hybridimateriaalien ja nanomateriaalien rakenteet, ominaisuudet ja rajapinnat
4. saa vahvan pohjan ymmärtää teollista toimintaympäristöä sekä kehittää itselleen hyvät työelämävalmiudet.

Pääaineen sisällöllisinä painoalueina ovat

1. kemiallisten ilmiöiden ja materiaalien ymmärtäminen atomi‐ ja nanotasolla
2. uusien yhdisteiden ja materiaalien valmistaminen ja niiden ominaisuuksien selvittäminen
3. kemian ja materiaalitieteen sovellukset, hyödyntäminen ja ympäristövaikutukset teollisuudessa ja yhteiskunnassa.

Opiskelijalle muodostuu monitieteinen ja laaja‐alainen näkemys modernin kemian eri osaalueista ja erityyppisistä materiaaleista. Pääaineen tieteellisissä perusteissa korostuvat aineen rakenne, termodynamiikka, reaktiokinetiikka, pinnat ja rajapinnat, aineen‐ ja lämmönsiirto sekä kemiallinen ja fysikaalinen analyysi.

Kurssit

Lisäksi opiskelija valitsee yhden seuraavista kursseista:

^{* Voi yhdistää 5−10 op vapaavalintaiseen tutkimusprojektiin CHEM‐C3000 Research project in Chemical Engineering}

Kemian tekniikan kandidaattiohjelmassa on kolme pääainetta. Tällä sivulla esitellään Kemian tekniikka ja prosessit -pääaine.

Koodi: CHEM3050
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: professori Ari Jokilaakso

Kemian tekniikka ja prosessit -kandidaattipääaineen perus‐ ja pääaineopintojen kokonaisuus antaa opiskelijalle valmiudet suuntautua Kemiantekniikan korkeakoulun maisterivaiheen pääaineopintoihin joko suoraan tai täydennettynä joillakin suositelluilla lisäkursseilla.

Pääaineen osaamistavoitteet ryhmittyvät

1. kemian, fysiikan ja matematiikan osaamiseen
2. kemiallisten prosessien virtaustekniikan ja lämmönsiirron, reaktoreiden, prosessisuunnittelun ja -automaation tuntemiseen
3. teollisen toimintaympäristön ja työelämävalmiuksien perusosaamiseen.
4. Pääaineen sisällöllisinä painoalueina ovat kemialliset teolliset prosessit, niissä tapahtuvat perusilmiöt, tarvittavat laitteet ja kokonaisuuden suunnittelu kestävän kehityksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa ihmiselle ja ympäristölle turvallisia, taloudellisesti kannattavia sekä mahdollisimman suljettuja prosesseja, joiden tuotteet täyttävät asetetut laatuvaatimukset.

Pääaineopinnoissa opiskelijan monimutkaisia kokonaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita hahmottava ajattelutapa alkaa kehittyä. Suoritettuaan kandidaattitutkinnon opiskelija kykenee suunnittelemaan ja analysoimaan eri materiaalien tuottamiseen tarvittavia yksikköoperaatioita‐ ja prosesseja. Hän pystyy laatimaan ja mitoittamaan yksinkertaisia tuotantojärjestelmiä materiaali‐ ja energiavirtoineen ja ‐taseineen. Hän osaa karkeasti arvioida tuotannon taloudellista kannattavuutta, päästöjä, energiankulutusta ja muita sitä kuvaavia tunnuslukuja.

Kurssit

Lisäksi opiskelija valitsee yhden seuraavista kursseista:

^{*Voi yhdistää 5−10 op vapaavalintaiseen tutkimusprojektiin CHEM‐C3000 Research project in Chemical Engineering}

Tutkintoon kuuluu pääaineen lisäksi sivuaine. Sivuaineen voi valita vapaasti Aalto-yliopiston tai jonkun muun koti- tai ulkomaisen yliopiston eri koulutusohjelmien tuottamista sivuainekokonaisuuksista. Apua sivuaineen valintaat saat Aallon sivuainemessuilta (kevättalvella 2020), opintoneuvojilta ja akateemisilta ohjaajilta.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon sivuaineen laajuus on 20–25 op. Sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteislaajuuden tulee olla 50 op.

Sivuainevalikoima on laaja ja osin monitieteinen. Sivuaineen voi suorittaa myös vaihto-opintojen aikana ja Kansainvälinen sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto.

Lisätietoja Aallon korkeakoulujen sivuaineista löytyy Aallon sivuaineoppaasta.

Kauppakorkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sivuaineisiin tulee hakea sisäisen liikkuvuuden haun kautta. Tekniikan kouluissa liikkuvuus on pääsääntöisesti vapaata. Tutustu myös muiden yliopistojen sivuainetarjontaan. Opinto-oikeutta muiden kotimaisten yliopistojen kursseille ja kokonaisuuksiin haetaan JOOPAS-palvelun kautta.

Lisätietoa Intosta: Opinnot toisissa Aallon kouluissa tai toisissa suomalaisissa yliopistoissa.

Tutkintoon kuuluu perusopintojen ja pää- ja sivuaineen lisäksi vapaasti valittavia opintoja 25–30 opintopistettä. Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytettäviä opintoja ei ole määritelty, vaan kokonaisuuteen voi sisällyttää kursseja vapaasti Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Vapaasti valittavien opintojen laajuus on 25–30 op. Vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen (20–25 op) yhteislaajuuden tulee olla 50 op.

Alla esimerkkejä opinnoista, joita voi sisällyttää kokonaisuuteen.

Sivuainetta tukevat opinnot

Jos haluaa laajentaa sivuaineen osaamista, kurssit, jotka eivät jo sisälly kandidaatin tai DI-tutkinnon sivuaineeseen, voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.

Tietotekniikka/ohjelmointi

Kemiantekniikan kandidaattiohjelmaan sisältyvän ohjelmointikurssin lisäksi sopivia kursseja ovat esimerkiksi:

ELEC-A7100 C-ohjelmoinnin peruskurssi (5 op)
CS-A1150 Tietokannat (5 op)
CSE-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit (5 op)

Muista ottaa huomioon kurssien esitietovaatimukset.

Työelämävalmiudet

CHEM-A1510 Tutkimustyön perusteet (5 op)
CHEM-C2510 Toiminta työyhteisössä (5 op)
CHEM-C2520 Kansainvälinen harjoittelu (3–5 op), lisätietoa MyCoursesista
Kielikeskuksen puheviestinnän kurssit

Kaupallisen alan opinnot

Tuotantotalouden laitoksen kurssit
Kauppakorkeakoulun kurssit (Haku sisäisen liikkuvuuden kautta. Katso myös Aalto-kurssit, joille ei tarvitse hakea erikseen.)

Kansainvälistyminen

Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot
Kansainvälinen sivuaine
Kielikeskuksen vieraan kielen opinnot
LC-0420 Introduction to Intercultural Communication (3 op)

Yleissivistävät opinnot

Aalto-kurssi on yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun yhteistyössä järjestämä kurssi, joka on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille.

Aalto-kursseille ei tarvitse erikseen hakea opinto-oikeutta, vaan kursseille voi ilmoittautua normaaliin tapaan WebOodissa.

University Wide Art Studies – UWAS

UWAS-kurssit tarjoavat taiteellisia ja luovia taitoja sekä taideperustaista ajattelua. Taideopinnoilla viitataan moniin erilaisiin taiteen, suunnittelun ja luovan toiminnan muotoihin, joita on suhteutettu Aallon edustamiin eri aloihin. Kurssien sisällöt ja tavoitteet on suunniteltu siten, että eri alojen luova potentiaali huomioidaan. UWAS-kurssien tavoitteena on, että niiden osallistujat tulevat kaikista Aallon kouluista.

UWAS-kursseille ei tarvitse erikseen hakea opinto-oikeutta, vaan kursseille voi ilmoittautua normaaliin tapaan WebOodissa.

Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä julkisesti. Opiskelija oppii myös tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.

Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä.

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön laajuus on yhteensä 10 opintopistettä.

Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi, ja kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän suomen- vai ruotsinkieliseen seminaariin. Suomenkielinen seminaari on kemian tekniikan korkeakoulun oma seminaari. Ruotsinkielinen seminaari on Aalto-yliopiston yhteinen. Suositeltavaa on, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Opiskelija voi myös erikseen kandidaattiseminaarin vastuuopettajan luvalla kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi.

Kandidaattiseminaarin yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys hänen kandidaatintyönsä alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin opettaja, ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kandidaatintyö on poikkeuksellisesti mahdollista kirjoittaa vastuuopettajan suostumuksella ja kypsyysnäyte tiedekunnan suostumuksella myös muulla kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa paitsi kielitaitoa myös perehtyneisyyttä opinnäytteen aihealueeseen.

Kandidaattiseminaari on kahden opetusjakson pituinen ja se järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyisin ja keväisin. Kandidaattiseminaariin ilmoittaudutaan ennen luentokauden alkua, mieluiten jo ennen sitä edeltävää tenttikautta.

Biotuotteet-pääaineen opiskelijat ilmoittautuvat CHEM3048.kand-seminaariin, kemia ja materiaalitiede -pääaineen opiskelijat CHEM3049.kand-seminariin ja kemian tekniikka ja prosessit -pääaineen opiskelijat ilmoittautuvat CHEM3050.kand-seminaariin.

Kandidaatintyö laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta, joka sovitaan kandidaattiseminaarin vastuuopettajan kanssa kandidaattiseminaarin alussa. Jokaisella opiskelijalla on kandidaatintyölle ohjaaja, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyö tehdään valmiiksi seminaarin aikana.

Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Opiskelijan tulee saada ohjausta ja palautetta työtä tehdessään. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä, ja hyväksytyn työn arvostelussa käytetään arvosanoja 1–5. Kandidaatintyön ulkoasua koskevat ohjeet annetaan seminaarissa. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä korkeakoulussa.