Oasis blogi: Sanoitko pahasti toiselle ihmiselle? Kun hän huomauttaa, kiitä häntä.

”Jos joku korjaa loukkaavana kokemaansa sanavalintaasi, älä nolostu tai hermostu. Sen sijaan, kiitä neuvosta”.

Tämä on yksi tärkeä opetus, johon olen törmännyt usein Aallon EDI (equity, diversity and inclusion) -työpajoissa ja koulutuksissa Aallossa, esim. Sara Salmanin Everyone Included -luento, Kamillah Mayedin EDI-koulutus Oasis of Radical Wellbeing-tiimille, Kasper Kivistön EDI-keskustelutuokio LGBTQ+ at Aalto Aallon henkilökunnalle ja Neuroleadership Instituten Voice training for teams WorkDayssa.

Kieli muokkaa maailmaa, jossa elämme. Uuden sanaston syntyminen ennakkoluulojen ja sorron paljastamiseksi on välttämätöntä taustalla vaikuttavien epätasa-arvoisten valtarakenteiden purkamiseksi. Monet meistä saattavat kuitenkin kokea ahdistuneisuuden tai epävarmuuden tunteita jatkuvasti kehittyvän, esimerkiksi antirasismiin tai LGBTQ+ -oikeuksiin liittyvän sanaston edessä. On väistämätöntä tehdä virheitä silloin tällöin, mutta tärkeintä on se, miten reagoimme, kun tekemiämme virheitä korjataan.

Konflikteja voi syntyä, kun hyvää tarkoittavat puhujat käyttävät vahingossa väärää termiä ja häntä oikaistaan asiasta, jolloin puhuja tuntee olevansa väärinymmärretty, koska hänen hyvät aikeensa jätettiin huomiotta. Joskus ihmiset voivat oikaista muiden puheita hyvinkin suorasukaisesti, varsinkin jos sanavalinta on ollut heille henkilökohtaisesti loukkaava. Usein tällaisissa tilanteissa käy niin, että puhuja korostaa hyviä aikomuksiaan, kun taas kuuntelija keskittyy sanavalinnan aiheuttamiin kielteisiin vaikutuksiin.

Kuinka voimme välttää tällaisia ​​konflikteja? Yksi keino on myötätunto, sekä itseä että ympärillä olevia ihmisiä kohtaan. Loukkaavan sanan kuulevan on hyvä pitää mielessä, että ihmisillä on harvoin huonoja aikomuksia, mutta usein syynä on se, että olemme kömpelöitä tai tietämättömiä sanojemme kanssa. Emme kuitenkaan voi turvautua siihen, että kehitymme EDI-kielen puhumisessa vain, kun meitä korjataan, vaan meidän on proaktiivisesti itse otettava asioista selvää. Hyvä tapaa aloittaa on tutustua Aallon Työkalupakkiin monimuotoisuuden ja inkluusion edistämiseen.

Palautteen antaminen ei ole helppoa, varsinkaan jos palautteen saaja on valta-asemassa palautteen antajaan nähden. Muista siis osoittaa kiitollisuutta sinua oikaisevaa henkilöä kohtaan. He ovat kohdanneet sinut, sillä uskovat, että olet henkilö, jonka kanssa he voivat löytää yhteisymmärryksen konfliktin vaarasta huolimatta.

Tässä muutamia vinkkejä, kuinka toimia niin, että tilanteista tulisi oppimiskokemuksia konfliktien sijaan.*

Henkilönä, joka antaa palautetta: 

• Yritä välttää impulsiivista reaktiota. Jos tilanne saa sinut tuntemaan voimakkaita tunteita, on ok ottaa aikaa rauhoittua ja antaa palaute vasta tunnekuohun mentyä ohi. 

• Kysy kyseiseltä henkilöltä, onko tämä hyvä hetki kertoa mielipiteesi ja keskustella. 

• Harkitse aloittamalla hyvällä palautteella, esim. kertoa kuinka henkilöllä on yleisesti ottaen mennyt hyvin, mutta nyt haluaisit puhua erityisesti tästä asiasta tai tilanteesta. 

• Mieti palautteen sanottamista, esim. "Onko sinulle tullut mieleen, että joku voi kokea tämän asian näin?" ja ehdottaa ratkaisuja, esim. "Toivon, että olisit valmis kokeilemaan...". 

• Muista tunnustaa ja tunnustaa toisen henkilön hyvät aikomukset, ei vain virheen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. 

• Tee selväksi, että et keskustele tilanteesta muille (jos näin on). 

Henkilönä, joka vastaanottaa palautetta: 

• Yritä välttää impulsiivisia reaktioita. Jos tilanne herättää voimakkaita tunteita tai puolustautumisreaktion, on hyvä vastata vasta, kun tunnekuohu on mennyt ohi. 

• Yritä tunnustaa virheen aiheuttama kielteinen vaikutus, vaikka et olisikaan tarkoituksella halunnut loukata ketään. 

• Ole tietoinen valtasuhteiden mahdollisesta epätasapainosta (ikä, sukupuoli, asema töissä, ihonväri, seksuaalisuus jne.) ja tunnusta se rohkeus, jota asian esiin nostaminen on saattanut toiselta vaatia. 

• Ilmaise, että olet kiitollinen palautteesta ja vakuuta, että keskustelun myötä suhteesi henkilöön syveni sen sijaan, että se olisi vaurioitunut. 

• Yritä nähdä tilanne oppimiskokemuksena ja kiitä sinua korjannutta henkilöä, joka opetti sinulle jotain uutta. 

• Harjoittele itsemyötätuntoa – me kaikki teemme virheitä ja opimme jatkuvasti uutta. 

Tällaisissa tilanteissa sekä palautteen antajalla että vastaanottajalla on siis oma roolinsa varmistaa, että tilanne ei kärjisty konfliktiksi. Meillä kaikilla on paljon opittavaa toisiltamme. Jos tunnemme olomme turvalliseksi päivittäisessä ympäristössämme ilmaista ristiriitaisia ​​näkemyksiä ja tunnemme, että vahingossa tekemämme virheet eivät vaikuta arvoomme, tämä avaa oven seuraavalle oppimisen ja innovaation tasolle.

Mitä tästä opimme? Yritetään olla myötätuntoisia muita kohtaan tässä jatkuvassa oppimisprosessissa, jossa jokainen tekee virheitä, sekä samalla itsemyötätuntoisia itseämme kohtaan, kun teemme virheitä. 

*muokattu Sara Salmanin Every Included -luennosta, Kamillah Mayedin EDI-koulutuksesta Oasis of Radical Wellbeing -tiimille, Kasper Kivistön LGBTQ+:n EDI-istunnosta Aallossa ja Neuroleadership Instituten VOICE-koulutuksesta tiimeille.