Tohtoreilla on tuntosarvet tulevaisuuteen
Aalto-yliopiston tohtoriohjelmissa koulutetaan tulevaisuuden tekijöitä, joilla on kykyä ja uskallusta tarttua isojen haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseen. Ohjelmien väliset temaattiset tohtorikoulut ovat ketterä tapa luoda syvällistä huippuosaamista tietyn alan ympärille yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa.
”Suomi tarvitsee tohtoreita. Jotta kansallisen TKI-panostuksemme nostaminen neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä voi toteutua, tarvitaan korkean tason osaamista. Tohtorikoulutus vastaa omalta osaltaan Suomen kriittiseen osaajapulaan”, sanoo opetuksesta vastaava vararehtori Petri Suomala.
Aallosta valmistuu vuosittain yli 200 tohtoria. Noin kolmasosa heistä työllistyy yliopistoihin, enemmistö yrityksiin ja muihin organisaatioihin. ”Suomen työelämä on vähitellen oppinut rekrytoimaan tohtoreita, mutta tilaa ja tarvetta heille olisi paljon enemmän”, Suomala toteaa.
Lahjoitusvarat ovat merkittävässä roolissa tohtorikoulujen perustamisessa ja niiden työn tukemisessa. ”Lahjoitusvarojen avulla on voitu vauhdittaa osaamiskeskittymien syntymistä Aallon eri aloille. On hienoa, että voimme näin kouluttaa Suomeen lisää kyvykkäitä tohtoreita”, Suomala jatkaa.
Aallon tohtorikoulutus nojaa kansainvälisesti korkeatasoiseen tiedeyhteisöön, joka tuo yhteen taiteen, suunnittelun, tekniikan ja talouden alojen professorit sekä opiskelijat ja näiden ohjaajat. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen pohjan rajoja rikkovaan ja uudistumiskykyiseen tutkimukseen. Aallolla on myös pitkät perinteet toimivasta yhteistyöstä erilaisten organisaatioiden, yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
Tohtorikoulutusta kehitetään jatkuvasti. Lahjoitusvaroilla perustetussa Aallon vesitekniikan Majakka-tohtorikoulussa luotiin malli tiiviisti yhdessä edistyvästä tohtoriopiskelijaryhmästä, jonka ohjauksessa olennaista on vertaistuki ja tiimityöskentely.
Nyt Majakan mallista otetaan oppia Aallon eri korkeakouluissa. ”Tarjoamme koulutusta myös väitöskirjojen laadukkaaseen ohjaukseen. Tohtoriopiskelijoiden opintoihin taas on lisätty työelämä- ja yrittäjävalmiuksia kehittäviä oppeja, jotka valmistavat heitä jatko-opintojen jälkeiseen elämään”, Suomala sanoo.
Kvanttiteknologian huippuosaajat viedään käsistä
Kvanttiteknologia on huimassa kasvussa oleva ala, jonka tutkimuksessa ja kehityksessä Suomi on maailman kärkeä. Alan tärkeitä sovellusalueita ovat muun muassa kvanttitietokoneet ja -anturit. Aallossa on pitkät perinteet kvanttifysiikan huippututkimuksesta ja moni kvanttiteknologia-alan uranuurtajayritys on ponnistanut Aallosta.
Aallon tohtorikoulutus vastaa alalla vallitsevaan suureen osaajapulaan. ”Tohtorit ovat alaa vetäviä raskaan sarjan huippuosaajia, joille on nyt kovasti tarvetta kvanttiteknologia-alan yrityksissä”, sanoo professori Jukka Pekola.
Aallossa on tällä hetkellä noin 80 kvanttiteknologian tai siihen läheisesti liittyvän alan tohtoriopiskelijaa, joista 50 tekee väitöstutkimusta Pekolan johtamassa Quantum Technology Finland -huippuyksikössä. ”Yksikössä tehtävä kvanttikoherenssin ja -termodynamiikan perustutkimus luo pohjaa kvanttikomponenttien ja -teknologioiden kehittämiseen.”
Pekolan johtama Suomen kvantti-instituutti, InstituteQ, kokoaa yhteen kansallisen kvanttiteknologian tutkimuksen, koulutuksen ja yrityskentän. Parhaillaan InstituteQ on käynnistämässä Suomeen kvanttiteknologian tohtorikoulua.
”Suomessa on erinomaiset lähtökohdat ja edellytykset kvanttialan tutkimukselle ja tohtorikoulutukselle. Alalla tulee olemaan pitkän kantaman merkitys teollisuudelle ja osaavaa työvoimaa tarvitaan. Nyt kannattaa toimia”, Pekola toteaa.
Älyrakennukset vaativat uutta osaamista
Rakennukset kuluttavat Suomessa 40 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta. Älykäs rakennus edistää energian fiksua käyttöä, huolehtii hyvistä sisäolosuhteista ja tuo ihmisten arkeen monenlaisia työntekoa ja asumista helpottavia älypalveluita.
Digitalisaatio ja automaatio tuovat taloteknisten järjestelmien ohjaukseen yhä monipuolisempia mahdollisuuksia. Lahjoitusvaroin perustettu Aalto-yliopiston älykkäiden rakennusten tohtorikoulu kouluttaa osaajia, joilla on kokonaiskuva talotekniikasta ja IT-järjestelmistä sekä käyttäjien tarpeista.
”Sähkössä on energiankäytön tulevaisuus. Käynnissä oleva energiamurros lisää uusiutuvan sähkön käyttöä ja vaatii rakennuksilta lisää älykkyyttä, jotta ne voivat osallistua sähköverkon kulutusjoustoihin. Tämä edellyttää, että rakennuksen suurta sähkönkäyttöä kuten lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta voidaan ohjata jopa sekuntitasolla”, sanoo työelämäprofessori Jaakko Ketomäki.
Rakennusten kulutusjoustoon tarvittavan älyn lisäksi tohtorikoulussa tutkitaan päivänvaloa hyödyntävää valaistuksen ohjausta, rakennusautomaatiodatan analysointia sekä rakennusten älyn arviointimenetelmiä.
Tohtorikoulussa tehdään aktiivista yritysyhteistyötä, jonka tavoitteena on opiskelijoiden ja yritysten tiivis verkottuminen. Yhteistyön kautta on mahdollista myös löytää alaa eteenpäin vieviä tutkimuskysymyksiä, joita tulevaisuuden osaajat lähtevät ratkomaan. ”Olemme erittäin kiitollisia tohtorikouluun saaduista lahjoituksista, joiden avulla voimme kouluttaa alalle uusia osaajia”, Ketomäki toteaa.
Muotoilu tuo tekstiileihin älyä
Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen tohtoriopiskelija, taiteen maisteri Sofia Guridi kehittää väitöstyössään laskennallista kangasta, johon on integroitu ihmiskehon toimintojen sensorointia.
”Tavoitteena on saada aikaan uudenlainen biopohjaisista toiminnallisista materiaaleista valmistettu kangas, joka kerää ja prosessoi dataa ja saa sen avulla aikaan haluttua vuorovaikutusta. Tähän tarvitaan tietoa tekstiilien rakenteista ja kuiduista sekä ihmisistä tekstiilien käyttäjinä.”
Muotoilun ja materiaalitieteiden lisäksi tutkimusprojektissa on mukana elektroniikan ja tekoälyn osaamista. Guridia inspiroi Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikoulussa juuri sen poikkitieteellisyys. ”Meitä on kuuden hengen ryhmässä kaksi muotoilijaa. Tieteen ja muotoilun yhdistäminen ja yhdessä tekeminen on hieno tapa kehittää teknologiaa.”
Yrittäjävetoista apua humanitäärisiin kriiseihin
Ukrainassa syntynyt Aalto-yliopiston yrittäjyyden tohtoriopiskelija Anastasia Koptsyukh haluaa väitöstutkimuksessaan antaa oman panoksensa sodan kodeistaan ajamien ihmisten auttamiseen.
”Tutkin yhteiskunnallista yritystoimintaa ja yrittäjävetoisia aloitteita, jotka tukevat ihmisiä globaalien kriisien keskellä, kun asioita pitää saada aikaan nopeasti ja tehokkaasti. Selvitän avustuskeskusten ja muiden tukiprojektien rahoitusta, kehitystä ja vaikutuksia muihin organisaatioihin”, Koptsyukh sanoo. ”Väitöstutkimus on palkitseva, mutta myös erittäin haastava matka. Haluan saavuttaa suuria asioita.”
Koptsyukh on yksi yrittäjyyden tohtoriohjelman 15 opiskelijasta, joiden poikkitieteelliset tutkimukset edistävät muun muassa kestävää yrittäjyyttä, alhaalta ylöspäin tapahtuvaa yhteiskunnallista innovointia sekä vähäosaisten yritystoimintaa.
”Lahjoituksilla on merkittävä vaikutus ohjelmamme kehittämiseen ja siihen, että pystymme houkuttelemaan lahjakkaita opiskelijoita sekä Suomesta että maailmalta”, sanoo yrittäjyyden tohtoriohjelman johtaja, apulaisprofessori Ewald Kibler.
Teksti: Marjukka Puolakka
Lämmin kiitos tohtorikoulujen tukijoille:
- Bioinnovaatiokeskus: Jane ja Aatos Erkon säätiö sr
- Kvanttiteknologia: Jane ja Aatos Erkon säätiö sr, Nokia
- Yrittäjyys: Yrjö Uiton säätiö
- Älyrakennustekniikka: Caverion Oyj, Granlund Oy, Helvar Oy Ab, K.V. Lindholmin säätiö, Ramboll Finland Oy, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto Ry
Haluatko lisätietoa mahdollisuudesta lahjoittaa temaattisen tohtorikoulun perustamiseen? Ota yhteyttä:
- Julkaistu:
- Päivitetty: