Lahjoita tulevaisuus

Lahjoittajilla on Aallon tarinassa iso rooli

Aalto-yliopisto on kymmenessä vuodessa kehittynyt rohkeiden tekijöiden monialaiseksi yhteisöksi, jossa ratkotaan yhteiskunnan suuria haasteita. Lahjoitusvarat ovat mahdollistaneet yliopiston pitkäjänteisen kehittämisen ja tasoittaneet julkisen rahoituksen yllättäviäkin vaihteluita.
Students at Väre building. Photo: Unto Rautio / Aalto University.

Aalto on tänään ainutlaatuinen tieteen, taiteen, tekniikan ja talouden keskittymä, joka on maailmanluokan kärkeä avainaloillaan ja yksi Euroopan kansainvälisimmistä yliopistoista. Aalto-yliopiston perustamisvaiheessa yksityishenkilöiden, säätiöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen merkittävät lahjoitukset ja niihin liittynyt valtiolta saatu vastinraha rakensivat yliopistolle vakaan pääomapohjan.

Vuosina 2015–2017 valtio tuki korkeakoulujen varainhankintaa vastinrahamahdollisuudella. Tässä varainhankintakampanjassa saadut lahjoitukset ja vastinraha sekä kampanjan jälkeen tulleet lahjoitukset ovat entisestään vahvistaneet yliopiston edellytyksiä huippututkimukseen ja -opetukseen.

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. Kuva Mikko Raskinen

”Ilman lahjoitusvaroja emme olisi nyt tässä. Ne ovat mahdollistaneet yliopiston pitkäjänteisen kehittämisen ja tasoittaneet julkisen rahoituksen yllättäviäkin vaihteluita, mistä lämmin kiitos kaikille lahjoittajillemme”, toteaa rehtori Ilkka Niemelä.

Aalto-yliopiston keskeisimpänä ajatuksena on mahdollistaa monialainen, uutta luova yhteistyö; tehdä Aallosta paikka, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tämä on vaatinut merkittävää panostusta myös kampuksen kehittämiseen.

Lahjoituspääoman tuoma vahva tase on antanut yliopistolle mahdollisuuden tehdä vaadittavia pitkän tähtäimen investointeja ja löytää näihin kestäviä lainarahoitusratkaisuja. Kampusta on voitu kehittää taloudellisesti kestävästi ja samalla huolehtia yliopiston päätehtävien voimavaroista.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muutti Otaniemeen kesällä 2018 ja Kauppakorkeakoulu alkuvuonna 2019, jolloin yliopiston päätoiminnot saatiin samalle kampukselle. ”Matkalla on ollut isoja muutoksia ja uudistuksia, mutta töitä on tehty intohimolla ja avoimesti yhdessä. Aallossa on positiivinen tekemisen ja kehittämisen meininki”, Niemelä jatkaa.

Haluamme olla mukana ratkomassa isoja globaaleja haasteita.

Ilkka Niemelä, Aalto-yliopiston rehtori

Vaikuttavaa huippututkimusta

Perustamisvaiheessa Aalto-yliopisto sai kansallisen erityistehtävän vahvistaa Suomen innovaatiokykyä ensiluokkaisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja opetuksen avulla. Määrätietoinen työ on tuottanut tulosta. Kymmenessä vuodessa Aalto on noussut alle 50-vuotiaiden yliopistojen maailman kärkeen ja on edelläkävijä avainalueillaan: ICT ja digitalisaatio, materiaalit, taide ja suunnittelu, liiketoiminta, energiaratkaisut, rakennettu ympäristö sekä terveys ja hyvinvointi.

Keskelle kampusta perustetussa A Grid-keskuksessa toimii jo lähes 150 nousevaa yritystä. Yliopisto tarjoaa yhteiselle tekemiselle huippuosaamista ja -osaajia, laajan kumppanuusverkoston, tutkimusinfraa sekä näkymiä tieteen mahdollistamaan tulevaisuuteen. Yhteistyö tuottaa hedelmää: Aallon ympärille kehittyneistä verkostoista syntyy lähes 100 yritystä vuosittain. Työelämän osaamista tuodaan tiiviisti myös opetukseen. Aallossa on esimerkiksi yli 50 työelämäprofessuuria, joihin on saatu merkittävästi myös lahjoitusvaroja. 

Kuuden korkeakoulun kampus tarjoaa opiskelijoille monialaisia opintoja ja kohtaamisia taiteen, tekniikan ja talouden parissa. ”Opetuksen kehityksen johtotähtenä on se, että opiskelija ja oppiminen ovat keskiössä. Aalto Online Learning -ohjelma tuo koulutukseen uudenlaisia digitaalisuuteen perustuvia opetus- ja oppimismenetelmiä. Myös opiskelijoiden hyvinvointiin on panostettu merkittävästi.” 

Edessä monimutkaiset haasteet 

Aalto-yliopisto on kymmenessä vuodessa päässyt pitkälle ja haluaa olla suunnannäyttäjä myös tulevaisuudessa. Helppoa se ei ole, sillä maailma ympärillä muuttuu kiihtyvää vauhtia ja monet globaalit haasteet ovat yhä monimutkaisempia.

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Korkeakoulutusta pitäisi lisätä erityisesti Aallon osaamisalueilla. Myös kiinnostus Aaltoa kohtaan on kova ja hakijamäärät kasvussa. ”Olemme valmiita ottamaan vastuuta, mutta jos opetuksen ja tutkimuksen laadusta halutaan pitää kiinni, tarvitaan lisää investointeja. Koska julkisen talouden tilanne on varsin kireä, toivon jatkossa entistäkin läheisempää yhteistyötä lahjoittajien kanssa.”

”Lupaamme olla saamamme luottamuksen arvoinen ja tehdä töitä suomalaisen yhteiskunnan ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.”

Teksti: Marjukka Puolakka

Tietoa lahjoittamisesta Aalto-yliopistolle: www.aalto.fi/lahjoita

  • Julkaistu:
  • Päivitetty: