Kampus

Aalto-yliopiston kampus 2050

Uusia rakennuksia ja palveluita, enemmän asukkaita ja vihreää. Kampuksen seuraavia suuntaviivoja piirretään nyt kartalle.
Otaniemi Campus Future

Tulevia muutoksia on vaikeaa hahmottaa aina vuoteen 2050 asti – kukapa olisi osannut 32 vuotta
sitten ennustaa esimerkiksi Aalto-yliopiston syntyä? Tai ymmärtää vuonna 1986 internetin mahdollisuudet ja kannettavien puhelimien merkityksen. Nykyinen kehittämisen visio päättyy vuoteen 2021, ja katseet suunnataan nyt puoleen väliin kuluvaa vuosisataa. Tarjolla on kolme vaihtoehtoista visiota, jotka ohjaavat koko kampuksen kehittämistä. 

Koko Aalto-yhteisö pääsee ideoimaan, miten kampusta pitäisi kehittää vuoteen 2050 mennessä. Osallistu kampusvisiointiin kyselyn kautta.

Aalto-yliopiston kampus kampusvisio 2050 / yhteisö / Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto
Vastakohtien tiivis yhteisö. Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto

1 Otaniemen yhteisö

Otaniemestä on tullut aiempaa tiiviimpi ja monipuolisempi kaupunginosa, jossa uusi ja vanha rakentaminen muodostavat omalaatuisen kudelman. Samalla siitä on muotoutunut kulttuurielämän keskus. Kulttuuriverkostot sekoittuvat luovien yhteisöjen lisäksi jo kauan sitten vakiintuneiden teknologia- ja yritysyhteisöjen kanssa. Taiteen ja suunnittelun organisaatiot tekijöineen houkuttelevat alueelle kävijöitä ja yhteiskunnallisia toimijoita.

Kampus tarjoaa eri ikäisille ihmisille elinikäisen oppimisen ympäristön, joka suosii kokeellisen oppimisen ja opettamisen muotoja ja tukee erilaisia oppijoita ja tutkijoita. Otaniemi on yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupunginosista, ja sen yhteisölähtöisiä suunnittelumenetelmiä matkitaan muualla.

Vanhojen laboratoriorakennusten monimuotoinen uudelleenkäyttö houkuttelee Otaniemeen uusia käyttäjiä. Vanhat rakennukset tarjoavat tiloja taiteilijoille ja verstaita uusien teknologioiden kokeilemiseen. Joustavasti eri toimintoja sekoittavat hybridirakennukset ja -korttelit tukevat ihmisten kohtaamisia. Paikallista identiteettiä rakennetaan avoimen kaupunkikulttuurin lisäksi taiteen tarjonnalla. Eri tyyppisiä tapahtumia on paljon, ja Otaniemeen tullaan kaukaakin.

Kaupunginosan ekosysteemipalvelut tukevat urbaania kaupunkikulttuuria, esimerkiksi kaupunkipuutarhoja ja kattopuutarhoja on perustettu lisää. Ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia on pystytty lieventämään taidokkaalla ympäristösuunnittelulla. Otaniemen eri naapurustoilla on keskenään radikaalisti vaihtelevat identiteetit ja ilmapiiri.

Aalto-yliopiston kampus kampusvisio 2050 / tietoniemi / Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto
Omavarainen ja aina avoinna oleva kaupunginosa. Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto

2 Tietoniemi

Kampus on pohjoismainen yrittäjyyden, innovaatioiden ja huipputason koulutuksen lähde. Kaupunginosa tunnetaan kansainvälisesti uusien patenttien, monitieteisten kykyjen ja uusien liiketoimintamallien runsaasta tarjonnasta.

”Otaniemestä puuttuu vain synnytyssairaala”, kuuluu tunnettu omavaraisuutta korostava lainaus. Monipuoliset mukavuudet ja palvelut ovat käytössä 24/7. Automaattiset liikkumisvälineet ovat poistaneet pysäköintitilojen tarpeen.

Kampusta on tiivistetty ja monia tontteja uudelleenrakennettu jo vuosikymmeniä, joten useimmat korttelit kampuksen laidoilla ovat jo huomattavan korkeita. Kehittyneen rakennustekniikan avulla yhdistetään vanhaa ja uutta mielikuvituksellisin tavoin. Oma energiantuotanto ja -varastointi sekä ruuantuotanto on maksimoitu.

Ilmastonmuutokseen on vastattu huipputeknologian avulla. Kampuksella on kehitetty älykkäitä antureita, jotka auttavat tuulelta suojautumisessa sekä tekevät mahdolliseksi sisäilman, veden ja energiankäytön täyden hallinnan reaaliaikaisesti. Haasteena ovat kuitenkin järjestelmien energiankulutus ja jatkuva päivitystarve.

Aalto-yliopiston kampus kampusvisio 2050 / hyvinvointikampus / Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto
Monimuotoinen kyläyhteisö. Kuva: Tuomas Kärkkäinen / Aalto-yliopisto

3 Hyvinvointikampus

Otaniemen maineikas hyvinvointikampus on kasvanut osaksi Helsingin ja Espoon kaupunkikudelmaa, mutta onnistunut säilyttämään kylämäisyytensä. Tutut kasvot tervehtivät vastaantulijoita, ja alueella vallitsee hyväksyvä ja pirteä kulttuuri, joka tukee elämänlaatua ja hyvinvointia. Opiskelijakulttuuri on hyvin aktiivista ja tuo alueelle omaperäistä identiteettiä.

Kampuksen harmoninen ja kaunis miljöö eheyttää digitalisaation raastamaa ihmismieltä ja pirstaloitunutta ajankäyttöä. Kampuksella on myös digivapaita alueita, joilla kävijät voivat keskittyä ajatuksiinsa häiriöttä. Arkkitehtuuri ja ulkoalueet ovat säilyttäneet perinteikkään selkeät linjansa. Yliopisto kehittää kampukselle yhteistyökumppanien ja opiskelijoiden kanssa uusia ja innovatiivisia asumismuotoja, jotka tukevat eri ryhmien sosiaalista ja yksityistä elämää merkityksellisellä tavalla.

Otaniemen kampusalueella hyvinvointi on keskeistä, ja alue tunnetaan upeista ulkotiloista, puhtaasta ilmasta sekä ihmislähtöisestä elämäntyylistä, jossa pyritään työ- ja vapaa-ajan tasapainoon. Nämä tekijät houkuttelevat kansainvälisiä huippuja opiskelemaan ja työskentelemään kampuksella. Hyvinvointikampus lisää luovuutta ja elämänlaatua. Otaniemen luontoarvoja täydentävät rehevät puutarhat, puistot, pihat ja reitit. Luontotyypit ovat aiempaa monipuolisemmat ja vaihtelevat kosteikoista niittyihin. Ilmastonmuutoksen suurimmat vaikutukset on ratkaistu yhdistämällä kustannustehokkaita luonnollisia vaihtoehtoja sekä innovatiivisia, mutta kalliita teknologisia menetelmiä.

Kampuksella liikutaan automaattisilla kulkuvälineillä tai kävellen, kauemmas pääsee raideliikenteellä. Otaniemessä on kattava monipuolisten virkistysreittien verkosto, joka paikkaa automaation aiheuttamia terveysongelmia, ja joka vetää puoleensa kävijöitä pääkaupunkiseudun eri puolilta. Reittien varrella on urheilu-, leikki- ja ajanviettopaikkoja eri ikäisille.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu