Hele Haapaniemi

Valmistuin Kemian tekniikan korkeakoulusta viime syksynä, ja nyt huhtikuussa tulee täyteen ensimmäinen työvuoteni Orionilla kehityskemistinä. Työssäni kehitän nopeita lääkevalmisteiden analysointimenetelmiä (NIR-menetelmät) korvaamaan perinteisiä hitaampia ja kalliita analyysimenetelmiä. Lisäksi olen päässyt mukaan tuotannon kehittämisprojektiin, jossa tutkimme mahdollisuutta siirtyä panosprosesseista jatkuvatoimiseen valmistukseen. On ollut hienoa olla mukana näin merkittävässä lääketieteen alalle uutta teknologiaa soveltavassa hankkeessa.

Päädyin opiskelemaan Aaltoon puolivahingossa. Olin hakenut lääketieteelliseen, mutta jäin pisteen sisäänpääsyrajasta. Kemialle pääsin sisään todistusvalinnan kautta ja ajattelin jäädä vuodeksi sinne ”lääkisvalmennukseen”. Opiskelut kuitenkin veivät mennessään ja jälkeenpäin olen ollut hyvin iloinen tuosta pääsykokeessa epäonnistumisesta! Mitä nyt verta kammoava ja sairauksia karttava olisi lääkiksessä tehnyt?

Opiskeluajan paras muisto ja oppi, josta on ollut apua työelämässä

On vaikea valita yhtä parasta muistoa. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli synteettisen biologian iGEM-kilpailu, jossa opiskelijajoukkueella muokkasimme hiivaa geneettisesti tunnistamaan ja tuhoamaan vedessä olevia sinilevän tuottamia myrkkyjä. Työntäyteisen kevään ja kesän jälkeen esittelimme projektimme Bostonissa kilpailun finaalissa, jossa projektimme palkittiin kultamitalilla. Kultamitali ei kuitenkaan tarkoittanut voittamista, vaan tiettyjen kriteerien täyttämistä useilla eri osa-alueilla.  Myös monet opiskelijatapahtumat, kuten Skipolin ensilumet, vuosijuhlat ja Waput ovat jääneet mieleen.

Eniten apua on ollut taidosta osata hakea tietoa ja omaksua sitä nopeasti. Harva vastavalmistunut osaa kaikkea työssä tarvittavaa jo koulun pohjalta. Näin ollen taito, etsiä tietoa ja arvioida sen luotettavuutta on tärkeässä asemassa. Koulussa monet ryhmätyöt ja projektit opettivat etsimään tietoa tehokkaasti. Tiedon nopeaan omaksumiseen minulla auttoi varmasti tupaten täyteen ahdettu kalenteri, joka pakotti tekemään kaiken tehokkaasti.

Opiskelupiireissä oppi myös verkostoitumaan. Tämä taito on hyödyllinen eikä sitä kannata unohtaa työelämässä. Koskaan ei voi tietää, mistä kontakteista voi tulevaisuudessa olla suunnaton apu.

Mitä rankempaa sitä ihanampaa

Kaikille, jotka minut tuntevat, tämä ei ole mikään yllättävä tieto. Rakastan kestävyysurheilua – mitä rankempaa sitä ihanampaa. Kilpakävely on päälajini ja siinä voitin ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruuteni tänä talvena SM-halleissa. Lisäksi olen päässyt mukaan Ruotsin kaatoon ja nuorten Euroopan mestaruuskisoihin, jotka ovat olleet unohtumattomia kokemuksia. Olin kentällä myös Helsingissä aikuisten EM-kisoissa, mutta tuolloin olin pukeutuneena maskotin asuun…

Mitä kaikkien tulisi tehdä ja kokea kerran elämässään?

Asua ulkomailla! Itse olin vaihdossa Ranskassa Grenoblessa maisterivaiheen ensimmäisen lukukauden. Ulkomailla oppi valtavasti uutta ja sai elämänkokemuksia, joita kotinurkista on vaikea saada. Myös asumista ja elämää Suomessa oppii ulkomailla asuessaan arvostamaan aivan eri tavalla. Haluaisin vielä tulevaisuudessa lähteä töihin ulkomaille.