Oppimisanalytiikalla pyritään tukemaan opintojen sujuvuutta. Sujuvuudella tarkoitetaan, että opiskelija saa välineitä, joilla opintoja voi suunnitella, seurata ja ennakoida paremmin ja jotka tukevat opiskelijan itsesäätelyä ja hyvinvointia. Opetusta oppimisanalytiikka tukee siten, että opettaja saa tietoa kurssista ja sen opiskelijoista, joka auttaa opettajaa suunnittelemaan ja seuraamaan kurssin ja opiskelijoiden etenemistä sekä kehittämään opetusta. Oppimisanalytiikalla pyritään huomaamaan tuen ja ohjauksen tarvetta, jotta opettaja ja ohjaaja voivat tarjota opiskelijalle tukea varhaisesti, oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti.Oppimisanalytiikalla myös kehitetään koulutusohjelmien sisältöjä ja opetusta, vastaamaan mm. mahdollisimman hyvin työelämän muuttuviin tarpeisiin. Yliopiston johto saavat tietoa opintojen suorittamisesta koosteina, jotka auttavat koulutuksen kehittämisestä ja joiden raportointia vaaditaan mm. lakisääteisesti opetuksen kansallisen rahoituksen myöntämiseen.
Oppimisanalytiikka tuottaa hyödyllistä tietoa, jota ilman sitä olisi vaikea saavuttaa. Samalla muistetaan, että oppimisanalytiikka ei korvaa opiskelijan, opettajan tai ohjaajan omaa tilannetulkintaa.
Analytiikka tuo tietoja raportteina ja visualisointeina, jotta opiskelija saa tietoa opiskelustaan kattavasti, ajantasaisesti sekä ennakoivasti. Oppimisanalytiikka voi tuoda opiskelijalle tietoa kurssien sujumisesta eli kuinka tehtävät sujuvat ja tehdäänkö niitä aikataulussa sekä laajemmin opintojen polusta eli tietoa opintopisteistä, arvosanoista ja opintojen ajallisesta etenemisestä.
Oppimisanalytiikan kehitystyön alla on, että tulevaisuudessa tietoa voidaan saada opintojen työkuormituksesta, kun välineisiin saadaan mukaan dataa henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta ja kurssi-ilmoittautumisista. Ajantasaisen ja tulevaisuuttaa hahmottavan tiedon ymmärretään vaikuttavan suunnitelmallisempaan opiskeluun, joka on yhteydessä opinnoissa menestymiseen, kuormituksen kokemukseen sekä hyvinvointiin.
Kun henkilötiedon käsittelyperuste on yliopiston lakisääteinen velvoite, yleinen etu tai oikeutettu etu, dataa voidaan käyttää tuottamaan tietoa, joilla tuetaan opetuksen järjestämistä ja kehittämistä sekä opiskelijoita opintojen suorittamiseksi.
Opiskelijoita koskevaa dataa ja informaatiota voivat hyödyntää vain ne, joiden työkuvaan se kuuluu.
Oppimisanalytiikan tyypillisesti käyttämiä tietolähteitä ovat opintotietojärjestelmä, oppimisympäristöt ja kyselyt sekä palautteet siltä osin kuin niiden käytöstä on sovittu opiskelijan kanssa. Palautteiden osalta tyypillinen käytäntö on, ettei niistä ilmene vastaajan henkilöllisyys ja niitä käytetäänkin yleisemmin opetuksen ja koulutusohjelmien kehittämiseen.
Opettaja saa kerätä ja käyttää omasta opetuksesta kertyvää dataa opetuksen toteuttamiseksi ja sen kehittämiseksi. Opettajat näkevät opiskelijoiden kurssinaikaisia tietoja (esim. osasuoritusten tekeminen ja kurssiaktiviteetti sekä kurssin esitietokurssit). Opiskelijan ohjaustiimi eli akateeminen ohjaaja sekä koulutusohjelman opintokoordinaattori /-suunnittelija näkevät suoritustietoja (opintopisteet ja arvosanat). Lisäksi koulutusohjelmien johtajilla ja pääaineiden vastuuprofessoreilla on pääsy opiskelijan suoritustietoihin seurannan tuen kohdistamisen avuksi.
Silloin, kun henkilötietoja käytetään tieteelliseen tutkimukseen, käsittelyn edellytykset määräytyvät tieteellisen tutkimuksen edellytysten ja säännösten mukaisesti.
Oppimisanalytiikka voi tuottaa rikastavaa tietoa opiskelijoista ja opetuksen onnistumisesta, mutta ne ovat vain yksi tietolähde ja niiden tuloksiin tulee aina suhtautua kritiikillä.
Oppimisanalytiikka tuottaa juuri niin hyvää tietoa, kuin mitä sen käytössä oleva data ja käsittelyn välineet ovat. Oppimisanalytiikan data ja analyysimenetelmät valitaan ja testataan huolellisesti ennen laajempaa käyttöönottoa. Opintojen perustiedot ovat paikkansa pitäviä, kunhan ne on kirjattu oikein ja ajantasaisesti opintorekisteriin. Mitä moninaisempia menetelmiä käytetään, kuten suosituksia ja ennusteita, sitä enemmän tulosten täsmällisyys vaatii valmistelu- ja testaustyötä, ennen kuin niitä hyödynnetään Aallon yhteisissä välineissä.
Oppimisanalytiikan hyödyntämisen lähtökohta on, että opiskelijoille ja opettajille esitellään mahdollisimman avoimesti sen käyttämä data ja periaatteet, joiden pohjalta tulokset muodostuvat.
Analytiikan dataa, menetelmiä ja tuloksia tulee aina tarkastella kriittisesti.
Pyrkimys oppimisanalytiikan käytöllä on, että jokaisella opiskelijalla olisi ajantasainen ja selkeä kuva opintojensa sujumisesta. Opettajalle, ohjaajalle tai koulutuksen johtamiseksi pyritään vastaavasti antamaan kattavaa ja oikea-aikaista tietoa siitä, miten opiskelijat etenevät opintojaksotasolla ja tutkintotasolla, jotta heitä voidaan tarvittaessa myös tukea. Tärkeää opettajalle ja ohjaajalle on saada opiskelijoista tasaveroisesti tietoa.
Oppimisanalytiikka voi tuottaa opettajalle nopeasti ja selkeästi tietoa isoistakin kursseista ja niiden opiskelijoista, jolloin tuki ei ole niin riippuvaista yksittäisen opettajan tiedonkäsittelykyvyistä tai -resursseista. Analytiikkatulosten hyödyntäminen interventioiden (tuen tarjoamisen) pohjana tuen kohdistamiselle ja ajoitukselle ei myöskään saa johtaa siihen, että kukaan opiskelija jäisi vastaavan tuen tai tukipalvelujen piiristä.
Oppimisanalytiikka, joka tuottaa tietoa koko opintojen polun etenemistä, ei vaikuta opiskelijan arviointiin. Kurssitasolla, oppimisympäristöihin kertyvien tehtävien osasuoritusten tai opiskelijoiden toiminnan tarkastelu on jo olemassa oleva ja tyypillinen opetuksen käytäntö, jota opettaja voi kurssin kriteerien ja tavoitteiden mukaisesti hyödyntää kurssiarvosanan koostamiseen. Kurssin osasuorituksia voidaan tarkastella oppimisanalytiikan keinoin. Oppimisanalytiikka ei kuitenkaan tee itsenäisesti kurssin arviointeja, vaan arvosana muodostuu opettajan tekemän kokonaisarvioinnin pohjalta. Osasuorituksista voidaan myös tehdä erilaisia koosteraportteja opetuksen kehittämiseksi, mutta tässä kohtaa varsinainen kurssiarviointi on jo tehty.
Periaate hyvässä arvioinnissa on, että arviointikriteerit ovat läpinäkyvät opiskelijalle.
Opettajalle ja ohjaajalle tärkeää on tukitilanteiden ja niiden ajankohtien ymmärtäminen. Heille itseisarvo ei ole opiskelijan vertaaminen muihin. Jo nykykäytännöissä opettaja ja ohjaaja saavat tietoja opiskelijasta ja opiskelijaryhmistä, joihin opiskelija vertautuu, jotta opetuksen toteutumista ja ohjausta ja tukea voidaan suunnata osuvammin.
Oppimisanalytiikkaa ei ole tarkoitus käyttää automaattiseen päätöksentekoon esimerkiksi opintojen etenemisen, opiskelupaikkojen jakamisen tai rekrytointien osalta. Oppimisanalytiikka pyrkii luomaan tietoa opintojen ja opetuksen suunnitteluun ja tukeen, jotka osaltaan vaikuttavat sujuvaan etenemiseen.
Tavoitteena on, että oppimisanalytiikan avulla saadaan tietoa opinnäyteprosessin tärkeistä vaiheista, joissa opiskelijat tarvitsevat tukea. Opinnäyteprosessin ja sen elementtien digitalisointi etenee siten, että tulevaisuudessa opiskelijat ja opinnäytteen ohjaavat saavat kattavaa ja ajantasaista tietoa sekä suosituksia sisältöihin ja tukeen.
Opiskelijoille ja koko Aallon henkilöstölle kerrotaan avoimesti, millaista dataa kerätään ja millaisia tietoja opiskelija, opettaja ja henkilöstö saavat käyttönsä. Näitä on määritelty yliopiston eri dokumenteissa, joita ovat mm. tietosuojailmoitukset, välineiden ja palveluiden rekisteriselosteet ja oppimisanalytiikan linjaus.
Opiskelija voi tarvittaessa tehdä yliopistolle itseään koskevan tietopyynnön ja tietojen korjauspyynnön.
Henkilötietojen käytön osalta periaatteet on määritelty yleisessä eurooppalaisessa henkilötietoja koskevassa asetuksessa (General Data Protection Regulation, GDPR) ja mm. yliopiston tietosuojaselosteissa sekä järjestelmien rekisteriselosteissa.
Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä oppimisanalytiikan datana. Tällaisia tietoja ovat rotu tai etninen alkuperä, poliittinen mielipide, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, terveyttä koskevat tiedot, seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen ja geneettisten ja biometristen tietojen käyttö henkilön tunnistamista varten.
Tietoturvakysymykset tarkastetaan ja huolehditaan tarkasti olemassa olevien säännösten mukaisesti. Tätä työtä ohjaa tietoturvaohjeistus ja muu tietoturvadokumentointi. Näissä kerrotaan, millaisilla prosesseilla oppilaitos varmistaa tietoturvan ja mitä opiskelijoilta ja henkilöstöltä itseltään vaaditaan tietoturvallisen toiminnan varmistamiseksi.
Digitaidot, joihin kuuluvat taidot datan ja sen tulosten lukemiseen ja tulkitsemiseen, ovat kasvattaneet merkitystään. Lähtökohtaisesti opiskelijan, opettajan tai muun henkilöstön ei tarvitse osata oppimisanalytiikan välineiden käyttöä. Välineiden käytön yhteyteen pyritään tarjoamaan käyttäjille tukea raporttien ja analytiikan tulosten tarkasteluun. Tällä tavoitellaan avoimuutta sekä pyritään herättämään kiinnostusta ja taitoa oman digitaalisen jalanjäljen hallintaan sekä niiden tarkasteluun.
Yliopistossa on käytössä useita raportointi- ja analytiikkavälineitä. Yksittäisten järjestelmien, kuten oppimisympäristöjen tai raporttivälineiden osalta, niiden pääkäyttäjät ja muut vastuulliset osaavat neuvoa niiden käytössä. Heidän yhteystiedot löytyvät kyseisen välineen yhteydestä.
Yliopiston tukipalvelut auttavat eteenpäin oppimisanalytiikkaan liittyvissä kysymyksissä
Ohjelmajohdon palvelut, Oppimispalvelut (LES)
asiantuntija Jiri Lallimo, [email protected]
asiantuntija Amanda Sjöblom, [email protected]