Alvar Aalto

Aalto-yliopiston nimi on kunnianosoitus arkkitehti Alvar Aallon elämäntyölle ja hänen työnsä kansalliselle ja kansainväliselle merkitykselle.

Alvar Aalto loi monipuolisen ja kansainvälisen uran arkkitehtinä, arkkitehtitoimiston johtajana, muotoilijana ja muotoiluliiketoiminnan käynnistäjänä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylässä vuonna 1916. Aalto valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta, joka yhdistyi vuoden 2010 alussa Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa muodostaen nykyisen Aalto-yliopiston. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos toimii yliopiston pääkampuksella Otaniemessä.

Alkuvuodet arkkitehtinä ja Artek

Valmistuttuaan arkkitehdiksi Aalto perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään vuonna 1923. Hän matkusti usein Eurooppaan 1920-luvun jälkipuoliskolla ja 1930-luvun alkupuoliskolla ja tutustui modernismin viimeisimpiin trendeihin. Aallon töissä näkyi usean vuoden ajan puhdas funktionalisminen vaihe. Tämä vaihe edesauttoi hänen kansainvälisen uransa läpimurtoa, kuten myös Paimion parantolan (1928–1933) suunnittelu.

Alvar Aalto käsitteli jokaista rakennusta kuin yhtä kokonaista taideteosta, mukaan lukien huonekalut ja valaisimet. Aallon huonekalujen kasvava tuotanto ja myynti johtivat Artekin perustamiseen vuonna 1935.

Otaniemen kampus

Otaniemen kampuksen asemakaavan Aalto laati yhdessä ensimmäisen puolisonsa Aino Aallon (1894–1949) kanssa. Aino Aalto työskenteli tiiviisti puolisonsa kanssa ja osallistui erityisesti huonekalujen ja interiöörien suunnitteluun.

Alvar Aalto vastasi Otaniemen kampuksella silloisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen suunnittelusta yhdessä toisen vaimonsa Elissa Aallon (1922–1994) kanssa. Viuhkamainen rakennus valmistui vuonna 1964. Nykyään rakennus on Aalto-yliopiston Kandidaattikeskus. Alvar Aallon toimisto on suunnitellut kampuksella myös muita rakennuksia, muun muassa ostoskeskuksen.

Alvar ja Elissa suunnittelivat Otaniemen kirjastorakennuksen, joka valmistui vuonna 1969. Rakennus kävi läpi mittavan peruskorjauksen syksyllä 2016, ja rakennukseen muuttivat yliopiston kampuskirjastot yhden katon alle. Rakennus sai uuden nimen: Harald Herlin -oppimiskeskus.

Harald Herlin -oppimiskeskuksen peruskorjaus toteutettiin alkuperäistä kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Rakennuksessa näkyy kauniisti Alvar Aallon suunnittelulle tunnusomaisia piirteitä, kuten epäsuoran valon mestarillinen käyttö.

Peruskorjauksen rakennuttajana oli Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Aalto University Campus & Real Estate. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit NRT (SAFA-arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes), sisustussuunnittelusta Arkkitehtitoimisto JKMM (sisustusarkkitehti SIO Päivi Meuronen) ja rakennusurakan toteutuksesta NCC.

Lehtori, professori, tutkija Aalto

Kansainvälisesti Alvar Aallon mainetta lisäsi New Yorkissa sijaitsevan museon Museum of Modern Art (MoMA) vuonna 1938 järjestämä Alvar Aalto -näyttely. Näyttelyn jälkeen Alvar Aalto vieraili luennoitsijana yhdysvaltalaisessa Yale-yliopistossa, ja hän on Yalen kunniatohtori. Myös Suomen paviljonki vuoden 1939 New Yorkin maailmannäyttelyssä teki Alvar Aaltoa tunnetuksi. Alvar Aalto toimi Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopiston vierailevana professorina vuodesta 1941 alkaen. Alvar Aalto suunnitteli MIT:n kampukselle Baker House -asuntolan.

Alvar Aallon työtä leimasi ennakkoluuloton luova tutkimuksellinen ote. Hän pureutui ongelmiin syvällisesti, vältti tyytymistä tavanomaiseen ja löysi asioille uusia, yllättäviäkin ratkaisuja. Samaan pyrkii myös Aalto-yliopisto: murtamaan perinteisiä raja-aitoja eri tieteen- ja taiteenalojen välillä.

Lisätietoja:

Lähteitä:

Kuva Alvar Aallosta: Eva ja Pertti Ingervo. © Alvar Aalto -museo. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu