Uutiset

Yritysten uskallettava soveltaa alan parhaita käytäntöjä

Jatkuva toimintatapojen kehittäminen on yritysten elinehto kiristyvässä kilpailussa.

Ville Hallavon väitösaineisto tarjoaa näkökulmia yrityksien parhaiden käytäntöjen kehittämiseen.

Hallavo osoittaa väitöksessään, että esimerkiksi lean-toimintatapa ei sovi kaikkiin liiketoimintaympäristöihin vaan ympäristöihin, joiden kysyntä on ennakoitavissa. Ketteryyteen taas kannattaa panostaa, kun kysynnän epävarmuus lisääntyy. 

Lean-toimintatavan ja ketteryyden yhtäaikainen toteutuminen on käytännössä mahdotonta. Tasaisen kysynnän ympäristössä tulisi pyrkiä kustannustehokkuuteen pitämällä toimittajaverkoston, tuotannon, varastoinnin ja jakelun käyttöaste korkeana, kun taas epävarman kysynnän tilanteessa tulisi pyrkiä joustavuuteen pitämällä kaikilla em. toimitusketjun alueilla puskuriresursseja vastaamaan yllättäviin kysyntäpiikkeihin.  

KTM Ville Hallavo on tarkastellut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan alan väitöstutkimuksessaan erilaisia näkökulmia parhaiden käytäntöjen mukauttamistarpeisiin, benchmarkkauksen monimuotoisuuteen ja alan tutkimuskäytäntöihin.

– Parhaiden käytäntöjen hyödyt realisoituvat ainoastaan, mikäli ne soveltuvat liiketoimintaympäristön tarpeisiin. Parhaita käytäntöjä ei tulisi missään nimessä ottaa käyttöön ’silver bulletteina’, hopealuoteina, vaan arvioida niiden sopivuus liiketoimintaympäristölle, Ville Hallavo selvittää.

Yrityksien on jatkuvasti kehitettävä toimintatapojaan säilyttääkseen kilpailukykynsä. Toimintatapoja voidaan kehittää joko innovoimalla sisäisesti tai oppimalla muilta eli ”benchmarkkaamalla”. Benchmarkkauksen yleistyessä tietyt toimintatavat ovat vakiintuneet liike-elämässä niin kutsutuiksi parhaiksi käytännöiksi, joiden ansiosta yritysten kilpailukyky on parantunut merkittävästi. Parhaiden käytäntöjen tunnettuutta ja käyttöastetta ovat edistäneet merkittävästi esimerkiksi akateeminen tutkimus ja opetus, ammattikirjallisuus, maailmanlaajuiset laatustandardit ja yritysvalmennusohjelmat.

– Vaikka parhaiden käytäntöjen institutionalisointi on tarjonnut liike-elämälle erinomaiset työkalut liiketoiminnan kehittämiselle viime vuosikymmeninä, yrityksien ei pitäisi ottaa parhaita käytäntöjä universaaleina totuuksina. Nyt jos koskaan pitäisi yrityksien uskaltaa arvioida kriittisesti näitä parhaita käytäntöjä, Hallavo toteaa.

Väitöstilaisuus

KTM Ville Hallavon logistiikan aineeseen kuuluva väitöskirja The impact of context on benchmarking and best practices research tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 19.12.2014 klo 12 (Chydenia-rakennus, Stora-Enso-sali H-324). Vastaväittäjinä toimivat professori Gyula Vastag (Széchenyi University) ja professori Gyöngyi Kovács (Hanken School of Economics), ja kustoksena professori Markku Kuula (Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu).

 

Lisätietoja:

Ville Hallavo
p. 050 329 9669
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.